Aivovammasta toipuminen ja ohjeita läheiselle

Aivovamman jälkeen aivot alkavat korjata itse itseään. Toipuminen on voimakkainta ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta usein toipumista tapahtuu vielä pitkään tämän jälkeen. Toipumiseen saattaa vaikuttaa vamman vakavuuden ja luonteen lisäksi esimerkiksi ikä ja mahdolliset muut sairaudet.

Seuraavaksi kuvaillaan aivovamman saaneen erilaisia tajunnan tasoja ja niiden muutoksia toipumisprosessissa, sekä annetaan ohjeita, miten voit olla läheisesi tukena.

Tajuttomuus

Tapaturman sattuessa läheisesi saattoi mennä tajuttomaksi tai hänet on voitu myös lääkkeellisesti vaivuttaa tajuttomaksi eli nukuttaa toipumisen edistämiseksi. Tajuton potilas ei herää, vaikka hänelle puhutaan. Hengitystä ja elintoimintoja tuetaan koneellisesti ja seurataan monitoroinnin avulla. Tajutonkin potilas voi hikoilla, yskiä, haukotella, irvistää tai hänellä voi olla refleksejä eli ei-tahdonalaista liikehdintää raajoissa. Hän saattaa kuulla puhetta, mutta ei kykene noudattamaan kehotuksia. Tajuton henkilö tarvitsee yleensä (varsinkin alkuvaiheessa) tehohoitoa.

Mitä voit tehdä, kun läheisesi on tajuton?

  • Voit puhua läheisellesi tutuista asioista ja koskettaa häntä. Vaikka läheisesi ei voi itse puhua, hän saattaa kuulla. Puhu hänelle normaalilla ja rauhallisella äänellä.
  • Musiikin kuuntelu esimerkiksi kuulokkeiden avulla aktivoi aivoja.
  • Voit pitää potilaspäiväkirjaa ja kirjoittaa päivittäin hoidosta. Tästä vaiheesta ei todennäköisesti jää kunnollisia muistikuvia. Potilaspäiväkirjan avulla voi myöhemmin käydä läpi tapahtunutta.

Sekavuus ja muistamattomuus

Kun aivot alkavat toipua tai nukuttavan lääkityksen tarve vähenee, läheisesi alkaa heräillä ja alkaa olla tajuissaan eli hän reagoi puheeseen systemaattisemmin. Hänellä voi kuitenkin olla monenlaisia vaikeuksia hallita tapaansa reagoida ympärillä oleviin ärsykkeisiin. Hän ei välttämättä ymmärrä omia tuntemuksiaan eikä ympärillä tapahtuvaa. Hän saattaa olla levoton, muistamaton, sekava ja hämmentynyt.

Hoidossa voidaan joutua rajoittamaan läheistäsi, ettei hän satuta tai loukkaa itseään tai poista hänessä kiinni olevia hoitovälineitä. Hän saattaa olla vihainen, ahdistunut ja itkuinen. Hän saattaa huutaa, potkia, huitoa tai pyrkiä ylös sängystä. Hän ei välttämättä jaksa keskittyä pitkiä aikoja eikä välttämättä ymmärrä hoitonsa tarkoitusta. Sekavuus saattaa vaihdella paljonkin eri aikoina, ja läheisesi vuorokausirytmi voi olla normaalista poikkeava.

Jos läheisesi pystyy puhumaan, hän saattaa sanoa vääriä sanoja tai sanajärjestys on väärä. Hänen lähimuistissaan voi olla puutteita. Hän voi olla desorientoitunut eli hän ei välttämättä muista missä hän on ja miksi.

Mitä voit tehdä, kun läheisesi on sekava ja muistamaton?

  • Voit puhua hänelle ja koskettaa häntä. Puhu normaalilla ja rauhallisella äänellä. Voit kertoa hänelle tutuista asioista ja rauhoitella häntä. Voit joutua muistuttamaan häntä asioista.
  • Hoidon salliessa voit avustaa häntä yksinkertaisissa päivittäisissä toiminnoissa hoitohenkilökunnan avustuksella (esim. hampaiden pesu, syöminen, pukeutuminen).
  • Tutun ihmisen läsnäolo usein rauhoittaa ja luo turvallisuuden tunnetta.
  • Älä pakota läheistäsi jaksamaan tai tekemään asioita, jos hän ei jaksa tai pysty.
  • Jos hän ei muista missä hän on, voit kertoa hänelle:
    • Mikä päivä nyt on.
    • Missä hän nyt on.
    • Mitä hänelle on tapahtunut (lyhyesti).
  • Pidä osaltasi huone ja ympäristö rauhallisena. Vierailijoiden ja vierailujen määrää saattaa olla syytä rajoittaa, koska läheisesi tarvitsee rauhaa toipumiseen. Tarkista henkilökunnalta läheisesi liikkumiseen ja ruokailuun liittyvät ohjeet.

Vaihteleva orientaatio

Vaikka läheisesi tajunnantaso on hyvä ja hänen muistinsa toimii ajoittain paremmin, keskittymiskyky voi silti olla lyhyt ja herpaantua herkästi. Aloitekyvyssä saattaa ilmetä vaikeuksia, ja hän saattaa juuttua toimintoihin. Hänen orientaationsa, eli ymmärrys ajasta ja paikasta tai jopa omasta itsestään, saattaa myös vaihdella. Hänen käytöksensä voi olla arvaamatonta, ja hän saattaa käyttäytyä välillä sopimattomasti tai estottomasti ja olla herkästi ärsyyntyvä. Hänellä saattaa olla vaikeuksia ymmärtää ympäristössä tapahtuvia muutoksia, ja hän kuormittuu herkästi esimerkiksi äänistä ja vieraista. Hän ei välttämättä itse ymmärrä vammautumisen seurauksia ja sen aiheuttamia oireita, eikä välttämättä ymmärrä käytöksensä epäsopivuutta.

Mitä voit tehdä, kun läheiselläsi on aivovamman aiheuttamia oireita?

  • Puhu lyhyesti ja yksinkertaisesti.
  • Toista asioita, älä oleta, että hän muistaa kaikkea aiemmin kuulemaansa.
  • Pyri rauhoittamaan ympäristöä tarpeen mukaan.
  • Auta häntä pääsemään alkuun asioiden tekemisessä ja tarvittaessa ohjaa viemään niitä eteenpäin.
  • Jos läheisesi käyttäytyy epäsopivasti, pyri suuntaamaan hänen huomionsa ja mielenkiintonsa muihin asioihin.
  • Rohkaise omatoimisuuteen ja luo rutiineja, jotka helpottavat muistamista ja jäsentämistä.
  • Anna hänelle mahdollisuus lepoon, sillä se on tärkeää toipumisen kannalta.
  • Kuntoutukseen liittyviä toimia (esim. muistiharjoituksia) voi harjoitella yhdessä, jos läheisesi jaksaa.
  • Harjoitelkaa yhdessä tarvittaessa arkipäivän asioita (esim. puhelimen käyttöä).

Lue lisää aivovammoista ja niiden jälkitilasta täältä (linkki avautuu sisäiselle sivulle)

Lue lisää aivovammojen sairaalahoidosta Aivotalosta (linkki avautuu sivustolle Aivotalo).

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje