Lahtelainen Eija: Musiikki voimavarana aivovamman jälkeen

Eija Granbacka opiskeli musiikkipedagogiksi suuntautuen varhaisiän musiikkikasvatukseen vuonna 2014, jolloin hän vammautui pyöräilyonnettomuudessa. Tutkinnosta jäi uupumaan opinnäytetyö. Musiikki kuitenkin säilyi olennaisena osana Eijan elämää.

–  Aloin viiden vuoden ikäisenä soittaa sähköurkuja, ja kuorossa aloin laulaa 8-vuotiaana, kertoo Eija Granbacka.

Kuorolaulu vei Eijan mennessään. Jossakin vaiheessa kuorolaulajasta tuli ensiksi varajohtaja, sen jälkeen lapsikuoron johtaja ja lopulta koko Aurinkoiset-kuoron johtaja.

– Samalla opiskelin sekä laulua että eri instrumentteja. En kuorolaulun aloittaessani aavistanutkaan, että päätyisin aikanaan opiskelemaan alan ammattilaiseksi, vaikka se suuri, salainen unelmani aina olikin.

Hän ehti kymmenen vuoden ajan opettaa musiikkia vauvasta vaariin.

–  Vaikka aivovamma vei minulta aiotun ammatin, totesi opettajani osuvasti, että osaamistanihan ei kukaan minulta pois vie. Tavoitteenani on, että jonain päivänä pystyisin tekemään tunti- tai osa-aikatyötä musiikin parissa. Joitakin suunnitelmia onkin jo tiedossa. Tämä kantaa minua eteenpäin! Toivon, että haaveet myös toteutuisivat pian.

Eijan pääinstrumentti on laulu, mutta hän myös soittaa soittimia laidasta laitaan. Hän hallitsee niin koskettimet, kitaran, ukulelen, erilaiset kanteleet kuin viulunkin. Lisäksi hän tekee musiikkia. Kappaleisiin hän ammentaa omasta elämästään. Eija on sopraano, mutta vammautumisen jälkeen ääni madaltui hieman.

–  En vammauduttuani toviin pystynyt ollenkaan laulamaan, sillä se tuotti voimakasta painetta ja kipua päähäni. Pelkäsin jo, että lauluni on laulettu. Onneksi näin ei ollut. Olen huomannut, että voin musiikin kautta purkaa terveellä tavalla ikäviä tunteita, jopa mieleeni pakkautunutta vihaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Aivovammaliiton juhlavuoden suojelijana. Juhlavuoden aikana tehdään näkyväksi näkymätöntä aivovammaa, ja Eija Granbacka onkin yksi juhlavuoden kasvoista.

Neuroliiton Perheenä pärjääminen -verkkoluento 7.9.

Neuroliiton järjestämällä luennolla puhutaan sairauden merkityksistä perheessä, kommunikaatiosta, tunteiden säätelystä ja ilmaisemisesta, sairauden vaikutuksesta parisuhteeseen, seksuaalisuudesta pari­suhteessa sekä arjessa jaksamisesta.

Asiantuntijana luennolla on psykoterapeutti, perhe- ja pariterapeutti, toimintaterapeutti, erityisopettaja, työnohjaaja ja kouluttaja Marja Laakso Toiminta-Laaksosta. Mukana myös Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu ja järjestösuunnittelija Sari Raitakari.

Verkkoluento on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sairastaville sekä henkilöille, joilla on aivovamma. Myös läheiset ovat tervetulleita.

Aika: ke 7.9.2022 klo 17.00–18.30
Paikka: Oma kone tai mobiililaite

Tarkemmin luennosta ja ilmoittautuminen (6.9. mennessä): tapahtumat.neuroliitto.fi (linkki Neuroliiton tapahtumakalenteriin).

Ohjelma:
klo 17.00 Aloitussanat, Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu
klo 17.05 Luento: Perheenä pärjääminen, Toiminta-Laakson Marja Laakso
klo 18.25–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös, Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu

 Lisätiedot: Timo Klaavu, puh. 040 542 5200 ja timo.klaavu@neuroliitto.fi

Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumat yhdessä aivovammayhdistysten kanssa

Aivovammaliitto järjestää tämän vuoden aikana useita eri tapahtumia ympäri Suomen yhdessä aivovammayhdistysten kanssa. Tapahtumat ovat osa Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Voit keskustella tapahtumissa aivovamman kokeneiden kanssa mm. siitä, miten vammautuminen muutti elämää. Voit myös testata aivovammatietoutesi. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Nutcasen pyöräilykypäriä. Tarjolla on myös Arla Oy:n lahjoittamia proteiinivanukkaita.

Kesän aikana on vielä seuraavat tapahtumat: Kymenlaakson aivovammayhdistys Kotkan meripäivillä 27 – 28.7. ja Tampereen seudun aivovammayhdistys Puistofiestassa 7.8. (Linkit avautuvat Aivovammaliiton tapahtumakalenteriin)

Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman yhteydessä Itä-Suomen Aivovammayhdistys ja Aivovammaliitto järjestivät yhteisen tilaisuuden, jossa pyöräilykypäräarvonnan voittivat Laura Kuopiosta, Kimmo Vuorelasta ja Kai Kajaanista. SuomiAreenan yhteydessä Satakunnan Aivovammayhdistyksen ja Aivovammaliiton esittelypisteellä arvonnan voittivat Ville Porista, Päivi Porista ja Lauri Turusta.

—————-

Voit tutustua juhlavuotemme kasvoina toimivien tarinoihin ja muihin ajankohtaisiin uutisiimme verkkosivuillamme www.aivovammaliitto.fi.

Lämmin kiitos kaikille jäsenkyselyymme vastanneille!

Jäsenkyselyymme tuli vastauksia määräpäivään mennessä 265 kpl. Pyöräilykypärän arvonnan voitti Eveliina Tampereelta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti ja palkintokypärä toimitetaan perille postitse. Onnea voittajalle!

Käymme huolella läpi jäsenkyselyn vastaukset ja niiden perusteella voimme suunnitella toimintaa ja panostaa oikeisiin asioihin. Kyselyn tuloksia käytetään myös toiminnan arviointiin. On tärkeää, että jäsenet pääsevät vaikuttamaan toimintaan. Suuri kiitos vastauksistanne, ne ovat meille arvokkaita! Kyselyn tuloksista ja niiden pohjalta tehtävistä toimenpiteistä kerromme myöhemmin.

Tiia Kuikka: Aivovamma ei estä huippu-urheilua

Kilpakävelijä Tiia Kuikka on paitsi huippu-urheilija, hänellä on myös vaikea aivovamma. Tiia on yksi Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden kasvoista. Hän kertoo, että pesti on mieluisa, sillä hän haluaa omalla esimerkillään lisätä muiden ymmärrystä aivovammoista. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Urheilu ja minä olemme olleet iät ja ajat erottamaton yhdistelmä. Olen kotoisin varsinaisesta syrjäkylästä, jossa ei ollut edes naapureita, joten harrastusmahdollisuuksia siellä ei ollut sitäkään vähää. Lisäksi olen perheemme ainoa lapsi. Vanhempani kannustivat minua jo pienestä pitäen urheilun pariin, kertoo kilpakävelijä Tiia Kuikka.

Kävely valikoitui nuoruuden monipuolisesta urheilurepertuaarista omaksi lajiksi oikeastaan ihan sattumalta.

– Asuin Parikkalassa, ja kävin läpi paikallisen urheiluseuran lajeja. Kerran osallistuin leikkimieliseen kisaan, jossa yhtenä lajina oli kävely. Laji on useimmille ensimmäisillä kerroilla todella vaikeaa: polven pitää pysyä suorana ja toisen jalan maakosketuksen on säilyttävä koko ajan – eli molemmat jalat eivät koskaan saa olla yhtä aikaa ilmassa kuten juoksussa.

Tiia oli 16-vuotias, kun kävelystä tuli hänen päälajinsa.

–  Tässä vaiheessa oli jo selvää, että kestävyysurheilu sopii minulle parhaiten. Olen pikemminkin kestävä kuin nopeus- tai voimapuolelle suuntautuvasti lahjakas. Vaikka esimerkiksi pidin moukarinheitosta, moukari pikemminkin lennätti minua kuin minä moukaria, Tiia nauraa.  

Aivovamma astui elämään

Sen lisäksi, että Tiia on huippu-urheilija, on hänellä myös vaikea aivovamma.

–  Syksyllä 2019 olin harjoituslenkillä, kun jäin suojatiellä auton alle. Onnettomuudessa pääkalloni murtui kahdesta kohdasta aiheuttaen aivoverenvuotoja ja aivoruhjeita. Lisäksi olkapääni meni pirstaleiksi ja nilkkani murtui.  

Aivovamma oli Tiialle vieras asia, sillä hän on lähipiirinsä ensimmäinen aivovammautunut ihminen. Jos häneltä olisi ennen omaa vammautumistaan kysytty, mitä aivovamma tarkoittaa, olisi hän oletettavasti luullut sen näkyvän ulos päin. Hän olisi olettanut, että aivovammautunut ihminen on esimerkiksi halvaantunut tai hänellä on selkeitä motorisia ongelmia.

Kolarin jälkeen meni pitkään, ennen kuin Tiia sai aloittaa jälleen treenaamisen. Vielä sen jälkeen, kun luut olivat parantuneet, Tiiaa kiellettiin rasittamasta itseään liikaa.

–  Kun sain aivovammadiagnoosin, kielsin koko jutun. Hyväksyin, että koska käteni ja jalkani ovat paketissa, on niissä ymmärrettävästi jotakin vikaa. Kielsin aivovamman vielä silloinkin, kun käteni alkoi parantua. Olin menossa töihin heti, kun pääsisin sairaalasta – ajattelin, että ainahan minä voin tehdä töitä vaikka toisella kädelläni.

Tiian oiretiedostus heräsi lopulta muutaman kuukauden kuluttua tapaturmasta.

– Silloin koin synkimmät hetkeni, vaikka olin jo tuolloin kuntoutunut fyysisesti varsin hyvin. Aivovamman oirekuvan ymmärtäminen ja hyväksyminen oli henkisesti raskas prosessi. Tunnistan jatkuvasti yhä paremmin, miten aivovamman jälkitila vaikuttaa juuri minuun. Olen myös oppinut hyväksymään asian, enkä yritä selitellä oireitani jollakin muulla tekijällä. Aivovamman jälkitilan oireisto on monisyinen, ja se on eri ihmisillä erilainen. Moniammatillinen hoito- ja kuntoutustiimi olivat alusta asti ja ovat edelleen merkittävässä roolissa kuntoutumisessani ja sopeutumisessani.  

Takaisin lajin pariin

–  Nyt, kun onnettomuudestani on kulunut yli 2,5 vuotta, alkavat harjoitusmääräni olla ennallaan. Aivovamman jälkitila muistuttaa silti itsestään. Olen esimerkiksi aiemmin tykännyt ajamisesta ja reissaamisesta, mutta nyt joudun lepäämään seuraavan päivän, jos olen autolla liikenteessä. Tähän on vain pakko sopeutua.  

Tälle vuodelle Tiian tärkeimpänä tavoitteena oli saada arki rullaamaan ja oireet hallintaan. Lisäpalkintona olivat EM- ja MM-kisat. MM-kisat pidetään heinäkuussa 15.–24.7.2022 Oregonissa Yhdysvalloissa ja EM-kisat elokuussa 15.–21.8.2022 Saksassa Münchenissä.

–  Koen nämä realistisiksi tavoitteiksi. Päämääränkin asettaminen muuttui vammautumisen myötä. Aikaisemmin löimme tavoitteet lukkoon sijoituksia myöten. Nyt tähtäimessäni on saada arki rullaamaan tasapainoisesti aivovammasta huolimatta, ilman oirepahenemien syntyä, mikä samalla mahdollistaa tuottoisan harjoittelun. Vasta kakkostavoitteenani on kisoissa pärjääminen. Koen, että kakkostavoitteen saavuttaminen on palkinto ensimmäisen ja tärkeimmän päämääräni – sujuvan arjen ja menestyksekkään harjoittelun yhdistämisen – onnistumisesta. 

Aivovamman jälkitilan aiheuttaman väsymyksen vuoksi harrastukset ovat jääneet lähes tykkänään.

 –  Ennen moottoripyöräilin ja kalastin, mutta niihin ei enää ole voimavaroja. Ainoa mahdollisuuteni urheilla huipulla on panostaa lajiini täysillä. Eniten harmittaa, etten usein jaksa tavata edes kavereitani. Elämäni on tasapainottelua jaksamiseni kanssa, mutta olen onnellinen, että voin edelleen urheilla. Se antaa minulle merkittävästi voimaa jokaisena päivänä.  

Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumat on listattu tapahtumakalenteriimme https://aivovammaliitto.fi/tule-mukaan/tapahtumakalenteri/ Tervetuloa seuraamaan juhlavuotemme tapahtumia.

Julkisen palvelujärjestelmän on autettava vakuutuslaitokselta kielteisen etuus- tai korvauspäätöksen saaneita  

Julkisuudessakin ajoittain keskustelua herättävää vakuutuslääkäritoimintaa kehitetään parhaillaan. Vakuutuslääkäritoimintaa kehittävän neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan ja sosiaalivakuutusjärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta siihen.  

Syytä tähän on. Potilasjärjestöissä törmätään usein tilanteisiin, joissa vaikkapa työkyvyttömyyseläkettä hakenut ihminen kertoo vakuutuslääkärin pitäneen häntä työkykyisenä näkemättä häntä ensin. Ihmisten yhteydenotoissa kuuluu epätoivo ja huoli omasta terveydestä sekä taloudesta.

Korvaus- ja etuuspäätöksiä tekevät esimerkiksi Kela ja vakuutusyhtiöt. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen tapaisesta etuudesta tai haittakorvauksesta tehdään vakuutuslaitoksessa useimmiten vakuutuslääkärin sekä kuntoutus- ja lakiasiantuntijoiden yhteistyönä vuosikymmenten aikana kertyneen korvauskäytännön perusteella.  

Aiemman korvauskäytännön lisäksi etuus- ja korvauspäätökset perustuvat diagnooseihin. Tämä diagnoosiperusteisuus ei aina huomioi yksilön työ- tai toimintakyvyn alenemaa. Työkyvyn alenema ei välttämättä johdu alkuperäisestä, mahdollisesti jo parannetusta sairaudesta tai vammasta, vaan pitkän ajan saatossa ilmenneistä haittavaikutuksista tai komplikaatioista. Erilaiset myöhäisoireet on otettava huomioon etuus- ja korvauspäätöksissä.  

Myöhäisoireiden huomioimisen lisäksi potilasjärjestöt pitävät tärkeänä, että vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisessä edistetään niiden ihmisten asemaa, jotka ohjautuvat väärälle etuudelle ja saattavat roikkua vuosia eri etuuksien ja järjestelmien välissä. Etuus- tai korvaushakemukseensa kielteisen päätöksen saaneista pitäisi ottaa koppia palvelujärjestelmässä. Kielteisen päätöksen saaneita tulisi ohjata sopiviin palveluihin, etuuksiin ja tarvittaessa hakemaan muutosta päätökseen, sillä usein heillä itsellään ei ole voimavaroja ajaa omaa asiaansa.  

Anu Aalto, lakimies, Neuroliitto
Timo Kallioja, puheenjohtaja, Aivovammaliitto
Päivi Opari, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 

Aivovamma vei pyhärantalaisen Katin työkyvyn – eläkettä ei silti myönnetä

Opettaja Kati Veijonaho kaatui työpaikkansa pihamaalla ja löi päänsä jäiseen maahan. Tapaturmasta tuli helmikuussa kuluneeksi neljä vuotta. Nyt Kati on virassa oleva työtön työhakija, sillä vaikka työkokeilussa hänen todettiin olevan työkyvytön, ei hänelle ole eläkettä myönnetty.

Kun Kati Veijonaho virkosi kaaduttuaan koulun pihalla, suuntasi hän autolleen ja ajoi sillä muutaman metrin. Sen jälkeen hän palasi koulurakennukseen, jossa työkaverit soittivat ambulanssin. Kati oli ollut sekava. Hän ei itse näitä asioita muista, mutta näin hänelle on kerrottu.

–  Vammoistani päätellen olen kaatunut selälleni kuin banaaninkuoreen liukastuva Aku Ankka. Mustelma oli niin ylhäällä pakarassani, että se oli jo melkein selässä. Kaatumisen seurauksena minulle tuli aivovamma eli tapaturman aiheuttama aivojen vaurio. 

Aivovamma oli tuntematon niin Katille itselleen kuin hänen perheelleenkin.

–  Sen olisin tiennyt, että aivovamma on eri asia kuin kehitysvamma tai aivoinfarkti, sillä niistä olin kuullut. Aivovamma sen sijaan oli sananakin vieras. Itse asiassa vasta vammauduttuani tajusin, että formulakuljettaja Michael Schumacherillakin on juuri aivovamma.  

Työkokeilu loppui lyhyeen

Kun Kati pääsi työkokeiluun, kertoi hän oppilailleen, että hän on liukastunut, lyönyt päänsä maahan ja että hänen aivonsa menivät iskun voimasta rikki.

– Lapset ottivat asian luontevasti. Kerran tokaluokkalainen oppilas pyysi minua tarkistamaan laskunsa. Sanoin hänelle, etten osaa, laskut ovat liian vaikeita minulle. Siihen hän vain luontevasti totesi, että ai niin, sinullahan on aivot rikki.

Työkokeilu kesti lopulta vain neljä päivää, ja päivässä työtunteja oli yhteensä kolme. Katilla itsellään ei ole mitään muistikuvaa siitä viikosta eikä seuraavastakaan.

– Rehtori kertoi minulle, että koko työkokeiluni aikana tein yhteensä puolisen tuntia laadukasta työtä, mutta kaikki muu meni pieleen. Onhan selvää, ettei sellaista ihmistä töissä pidetä. Ilmeisesti työni laatu oli kautta linjan heikkoa.

Kati kertoo, että koulussa tehtävät oli mukautettu sellaisiksi, joihin hänen oletettiin pystyvän.

–  Esimerkiksi häly oli pyritty minimoimaan, eivätkä minulle annetut työt olleet opettajan – eivätkä edes koulunkäyntiavustajan – pätevyyttä vaativia. Siltikään en onnistunut. Tajusin itsekin, että olisi kokeilu voinut paremmin mennä, mutta en tajunnut sen menneen niin huonosti. Päällimmäisenä muistan kamalan voimakkaan väsymykseni.  

Vaikka Kati on työkokeilussa todettu työkyvyttömäksi, ei hänelle silti ole myönnetty eläkettä.

–  Olen tällä hetkellä virassa oleva työkyvytön työtön työnhakija. Saan peruspäivärahaa ja perustason vammaistukea, sillä ansiosidonnaiseni on loppunut jo ajat sitten. Sain alkuvuodesta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta myönteisen päätöksen sairauspäivärahasta vuodelle 2021. Jatkon osalta kaikki on edelleen auki. Kela ja työeläkeyhtiö eivät anna edes uutta päätöstä tai myönnä kuntoutustukea tai eläkettä, sillä he vetoavat aiempiin valituksiini.

Näkymätön vamma

Aivovamma ei useimmiten näy päälle päin. Näin on myös Katin kohdalla. Perheen ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää näkymätöntä vammaa. Edes henkilökohtaiset avustajat eivät aina tajua, miksi omin jaloin kulkeva ihminen tarvitsee avustajaa.

–  Avustajatkaan eivät aina ymmärrä, miksi terveen näköinen ihminen ei voi imuroida tai tarvitsee päiväunet. Väsyvyyttäni ja kuormitusherkkyyttäni kummastellaan. Kaikki eivät myöskään tajua sitä, miksi aivoni eivät osaa käsitellä näkö- ja kuulohavaintoja samoin kuin aikaisemmin.

Tänä vuonna vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden tavoitteena on lisätä aivovammatietoutta ja tehdä näkymätöntä vammaa näkyväksi. Kati on yksi juhlavuoden kasvoista.

–  Opettaja on aina opettaja. Koska en pysty tekemään työtäni, koen ihmisten sivistämisen aivovammatietoutta jakamalla olevan oman leiviskäni. Aivovammaa ei tarvitse salailla, eikä siinä ole mitään noloa – ja se voi tapahtua ihan kenelle vain ja koska vain!

Satakunnan aivovammayhdistyksellä on toimintaa Porissa ja Raumalla. Tervetuloa tutustumaan 11.–13.7.2022 yhdistyksen toimintaan ja Aivovammaliittoon Poriin Suomi-areenaan paikalle numero 38 Yrjönkadun ja Pohjoiskauppatorin kulman tienoille. Voit keskustella aivovamman kokeneiden kanssa siitä, miten vammautuminen muutti hänen elämäänsä. Voit myös testata aivovammatietoutesi. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme Nutcasen pyöräilykypärää. Tarjolla on myös Arla oy:n lahjoittamia proteiinivanukkaita. Tapahtuma on osa Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 


Lisätietoja tapahtumasta ja haastattelupyynnöt:
toiminnanjohtaja Päivi Puhakka, 050 536 6390, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi

Aivovammaliiton vertaistuelliset tapahtumat

Aivovammaliitto järjestää vuosittain vertaistuellisia tapahtumia aivovamman saaneille ihmisille ja heidän läheisilleen.

Pääfest

Pääfest on vertaistuellinen tapahtuma, joka on suunnattu aivovamman saaneille nuorille ja nuorille aikuisille (16-35v.). Pääfestin suunnittelussa ja tapahtuman toteuttamisessa ovat mukana vapaaehtoiset nuorisovastaavat, joilla on omakohtainen kokemus aivovammasta. Tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan nuorten toiveita kuunnellen. Pääfest järjestettiin tänä vuonna Inarissa Vasatokassa 9-12.6.2022. Kiitos kaikille osallistujille!

Läheisten viikonloppu

Vertaistuellinen tapahtuma aikuisille aivovammautuneiden läheisille. Tervetuloa virkistäytymään muiden aivovammautuneiden läheisten kanssa! Ohjelmassa on yhdessäoloa, vertaistukea, tietoa ja virkistystä.

Läheisten viikonloppu järjestettiin tänä vuonna Turussa 13-15.5.2022. Kiitos kaikille osallistujille!

Virkisty vertaisten kanssa 2022

Virkisty vertaisten kanssa on vertaistuellinen tapahtuma aivovamman saaneille henkilöille ja heidän läheisilleen. Tapahtuma järjestetään Itä-Suomessa, Siilinjärvellä, Kylpylähotelli Kunnonpaikassa (Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela, Siilinjärvi) 14.-16.10.2022. Mukaan mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta henkilöä, kuitenkin niin, että ensikertalaiset huomioidaan valinnassa ennen muita. Ilmoittautumisaika on 4.7.-4.9.2022. Tapahtuman perusomavastuuhinta on 60 €/hlö/2hh. Mikäli koet tarvitsevasi majoituksen yhden hengen huoneessa, on huoneen lisähinta omakustanteinen ja tällöin omavastuuhinta on 135 €/hlö/1hh.

Ilmoittautumaan pääset tästä: https://link.webropol.com/ep/virkistyvertaistenkanssa2022

Ensi vuoden Pääfestistä ja tulevista läheisten tapahtumista tiedotetaan lisää myöhemmin.

Lisätietoa vertaistuellisista tapahtumista:

Taija Rutanen
taija.rutanen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 306 4181

Minna Lahtinen
minna.lahtinen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 5757371

Vääksyläinen Timo Pessi: golf on aivovammautuneille hyvä kuntoutusmuoto

”Onneksi aivovammoista puhutaan nykyään paljon avoimemmin kuin 16 vuotta sitten, kun itse vammauduin. Silti aivovammatietouden lisäämisessä on vielä paljon tehtävää. Terveydenhuoltoalalla työskentelevienkin pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin, mikä aivovamma on, jotta he osaisivat tehokkaasti tutkia ja diagnosoida aivovammoja”, toteaa Timo Pessi.

Timo Pessi joutui vuonna 2006 moottoripyöräonnettomuuteen, jonka seurauksena hänelle tuli erittäin vaikea aivovamma. Aiemmin hän toimi monipuolisesti urheilun saralla, muun muassa jääkiekkoerotuomarina. Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta hän oli edennyt nopeasti urallaan myynnin ja markkinoinnin esimiestehtävissä, mutta kaikki tämä jäi aivovamman jälkitilan vuoksi. Nykyään hän on toimintarajoitteinen golffari ja pyrkii kannustamaan muitakin aivovammautuneita golfin pariin. Hän järjestää vertaistuellisia golf-leirejä Kanavagolfissa ja on järjestänyt myös green card -kursseja aivovammautuneille ihmisille. Tämän kauden päätavoitteena hänellä oli erityisgolfin joukkue-EM-kisat Belgiassa kesäkuussa. Belgian kisoihin osallistui 16 maata. Suomen Nation’s cup -joukkue sijoittui tasoituksellisessa kilpailussa seitsemänneksi. Seuraavana tähtäimessä on Espoon Ringside golfissa 27.–28.7.2022 järjestettävä kansainvälinen Respecta Finnish disabled open, jossa hän pääsee taas keräämään maailman golf ranking -pisteitä.

– Toivottavasti saamme tämän pitkän koronajakson jälkeen Suomeen kisaamaan paljon toimintarajoitteisia golffareita myös ulkomailta, Timo toivoo.

Elokuun 29.–31.2022 päivänä hän järjestää jo viidettä kertaa vertaistukileirin Kanavagolfissa Vääksyssä aivovammautuneille golffareille

– Leireillä on ollut mukava vaihtaa vuodesta toiseen kuulumisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa. Leiri on korkeatasoinen, sillä valmennuksesta vastaa Suomen golfliiton toimintarajoitteisten maajoukkueen valmentaja Janne Eskola (Tarinagolf PRO).

Leiri on tarkoitettu Suomen HCP Golf ry:n jäsenille. Yhdistys pyrkii edistämään toimintarajoitteisten golf-harrastusta Suomessa.

– Golf on meille aivovammautuneille hyvä kuntoutusmuoto, sillä se aktivoi pois sohvalta makaamasta. Pelatessa tulee huomaamattaan liikuttua paljon, vaikka pelaisi golf-autolla. Tietysti bägi selässä pelatessa myös kunto nousee: kierroksen aikana kertyy askeleitakin yli 10 000, ja golf-päivänä kävelee helposti reilut kymmenen kilometriä.

Timo muistuttaa, että aktiivisella liikunnalla pysyy terveenä ja hyvinvoivana.

– Liikunta tuo elämään sisältöä, tavoitteita, aktiivisuutta ja sosiaalisuutta, kun lähtee ulos neljän seinän sisältä. Golf myös parantaa aivovammautuneen keskittymiskykyä, sillä jokainen onnistunut lyönti on myös hyvän keskittymisen tulosta. Mutta kaikki liikunta on hyvästä, oli kyseessä sitten golf tai jokin muu itselleen mieluisa liikuntamuoto.  

Alussa oiretiedostamattomuus tyypillistä

Mutta palataan 16 vuotta taakse päin. Timo oli moottoripyöräkolarinsa jälkeen koomassa kaksi viikkoa, joka oli lähipiirille hermoja raastava ajanjakso. Tuolloin ei tiedetty, minkälaiset rajoitteet erittäin vakava aivovamma tuo mukanaan. Hänen vanhempiaan alustavasti varoiteltiin, ettei heidän poikansa pysty enää koskaan elämään itsenäisesti. Toisin kävi. Lopulta Timo oli sairaalassa vain reilut kaksi kuukautta, jonka jälkeen vanhemmat sopivat poikansa siirtämisestä kotihoitoon.

 Kun sain aivovammadiagnoosin, yritin peittää aivovamman oireet. En pitänyt itseäni aivovammaisena ihmisenä. Yritin opetella ulkoa asioita, joita en muistanut, kuten ystävieni tai työpaikkani nimiä. Kun olin sairaalassa, luulin olevani töissä.

Kun Timo kotiutettiin, kuljetti hänen isänsä nuoren miehen joka päivä kuntoutukseen.

 Tästä edelleen iso kiitos hänelle! Kaikki oli täysin uutta ja outoa niin itselleni kuin läheisilleni ja ystävillenikin.

Timo toteaa, että ennen vammautumistaan hän ei tiennyt aivovammoista mitään – ei edes, vaikka hän työskenteli lääkefirmassa aluepäällikkönä ja tapasi päivittäin lääkäreitä ja vieraili sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Aivovamma olisi luultavasti kuulostanut minusta haukkumanimeltä, ihmiseltä, jolla ei oikein leikkaa…

Kuntoutuksen jatkuvuus tärkeää

Erityisesti neuropsykologien tietotaito on ollut minulle suurena apuna. Mielestäni vakavan aivovamman saaneiden pitäisi saada käydä säännöllisesti neuropsykologisessa kuntoutuksessa koko loppuelämänsä ajan, jotta hommat pysyvät niin sanotusti raiteilla.

Ajoissa aloitettu kuntoutus on alkuvaiheessa tärkeää juuri Timon mainitseman oiretiedostamattomuuden vuoksi. On mahdotonta alkaa kuntoutua, ellei itse ymmärrä minkään muuttuneen. Tulevina vuosina kuntoutus on puolestaan tärkeää siksi, että elämäntilanteet muuttuvat, eivätkä päivät toistu samanlaisina.

 Yritin alussa kieltää kaikki aivovamman tuomat haasteet ja rajoitteet. Useimmilla aivovammautuneilla kuluu aikaa, että alkaa hyväksyä muuttuneen elämäntilanteen ja oppii elämään muutosten kanssa. Minulla pahimpia ovat väsyminen ja keskittymisvaikeudet. Minun oli opittava lepäämään. Minulla ei esimerkiksi voi olla tuntia enempää ohjelmaa päivässä, sillä muutoin kuormitun liikaa.

Timo toteaa, että vaikka hänen vammautumisestaan on jo 16 vuotta, tarvitsee hän edelleen ammattilaisten ohjausta ja apua, vaikka perheen tuki ja ymmärrys ovat nekin merkittävässä asemassa. Timo korostaa, että myös läheiset saavat eväitä aivovamman jälkeiseen elämään neuropsykologeilta. Timo pohtii, ettei hän ole varma siitä, tulisiko yksin elämisestä vieläkään mitään. Hän toteaa olevansa onnellinen siitä, ettei hänen tarvitse edes yrittää – rinnalla kulkee rakas Nina-vaimo, joka ymmärtää Timon aivovammaa. Timo kiittelee, että Nina tukee, auttaa ja pitää heidän perhettään kasassa. 

Timo kertoo olevansa 85-prosenttisesti invalidi, mutta vamma ei näy päälle päin.

–  Esimerkiksi aamupäivällä, jos olen nukkunut hyvin ja elämäni on tasapainossa, vaikutan terveeltä ja ”normaalilta”. Mutta kun väsyn, en esimerkiksi pysty jonottamaan, olemaan hälyisessä paikassa tai keskustelemaan muuta kuin pinnallisia asioita. Sanat eivät muistu mieleeni, unohdan, mistä olin puhumassa ja olen turhan avoin. Tämän kaiken hallintaan me aivovammautuneet ihmiset saamme apua kuntoutuksesta ja terapioista, joita toivoisin jokaisen aivovammautuneen ihmisen saavan oikea-aikaisesti ja tarpeeksi kauan, jotta jokainen voisi elää hyvää elämää myös aivovamman muuttamassa tilanteessa.

Aivovammaliitto ry täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Juhlavuoden tavoitteena on tehdä tutuksi ja näkyväksi näkymätöntä aivovammaa. Timo Pessi on yksi juhlavuoden kasvoista. Lue lisää juhlavuoden tapahtumista ja tule mukaan https://aivovammaliitto.fi/tule-mukaan/tapahtumakalenteri/


Kuva: Kanavagolfin caddiemaster

Kokemustoiminnasta kiinnostunut – haku kokemustoimijoiden syksyn 2022 peruskoulutuksiin on nyt auki!

Oletko kiinnostunut jakamaan kokemustietoa ja osaamistasi aivovammoista myös heille, joilla ei ole samantyylisiä kokemuksia kuin sinulla? Aivovammaliitto kouluttaa kokemustoimijat yhteistyössä Kokemustoimintaverkoston ja muiden järjestöjen kanssa.

Peruskoulutuksia järjestetään tänä vuonna vielä toteutuessaan seuraavilla alueilla:

  • Kainuu
  • Lappi
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Uusimaa

Ensisijalla ovat hakijat, jotka asuvat itse koulutusalueella. Tarkemmat tiedot koulutuksista tarkentuvat myöhemmin. Hakuaika päättyy 19.6.2022.

Koulutuksiin voi hakea täyttämällä hakulomakkeen täällä: https://link.webropol.com/s/kokemustoimijakoulutus

Osa hakijoista valitaan haastatteluun, jossa kartoitetaan tämänhetkistä tilannetta, kiinnostusta sekä jutellaan tämän vuoden koulutusmahdollisuuksista. Koulutuspaikkoja on rajallisesti. Kaikille hakijoille ilmoitetaan prosessin etenemisestä sähköpostilla kesäkuun aikana.

Voit ottaa myös yhteyttä kokemustoiminnan suunnittelijaan:

minna.lahtinen(at)aivovammaliitto.fi

puh. 050 575 5371

@aivovammaliitto