Mitä kuntoutus merkitsee aivovamman saaneelle?

Kuntoutumisen mahdollisuus avaa näkymän positiivisempaan tulevaisuuteen. Jos kuntoutusta ei ole saatavilla voi olla edessä taantuminen, toivottomuus ja yhteiskunnasta eristäytyminen.

STM on käynnistänyt kuntoutuksen uudistamisen, joka perustuu marraskuussa 2017 jätettyyn STM:n asettaman kuntoutuskomitean loppuraporttiin.

Kuntoutuskomitean raporttia oli laatimassa erittäin kattava otos poliittisia päättäjiä, terveydenhuollon ammattilaisia, potilasjärjestöjä ja vakuutus- ja eläkeyhtiöitä.

Raportti on kattava, sen ehdotukset ovat kannatettavia, ne edistävät aivovamman saaneen mahdollisuutta kuntoutua ja tulla kuntoutumisen myötä osaksi yhteiskuntaa.

Valitettavasti monet kuntoutuksen ammattilaiset ja sosiaalitoimen päättäjät ovat käsittäneet väärin sen, mikä on STM:n kuntoutuksen uudistamisen suunnitelma.

He käsittävät asian siten, että kaikille annetaan yhtä vähän kuntoutusta, olisikin tavoite.

Seuraava kommentti on minun oma yhteenvetoni siitä, mikä on STM:n kuntoutuksen uudistamisen tavoite:

Rakennetaan yleinen toimintamalli, jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri ikäryhmissä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki saavat samanlaista kuntoutusta saman verran. Se tarkoittaa sitä, että:

• Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, jotta henkilö voi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestään ja toisista huolehtimisesta – siinä ympäristössä, jossa hän elää.

• Yksilölliset tarpeet tunnistetaan käyttäen ICF-toimintamallia apuna ja yhteistyössä asiakkaan, kuntouksen ammattilaisten ja läheisten kanssa.

• Kuntoutukset valitaan yhteisten kriteerien mukaan vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita (eri kuntoutuksen muodot, intensiteetti ja kesto)

• Valituille kuntouttamistavoille asetetaan mittarit/tavoitteet, joiden tulee olla saavutettavissa, realistiset ja merkitykselliset ja mahdolliset aikatauluttaa

Havainnollistan vielä tätä seuraavalla esimerkillä.

Kaksi henkilöä loukkaavat polvensa. Tulisiko heidän kuntoutusprosessinsa olla samanlainen?

Toisen henkilön polveen tulee mustelma ja toisen polvesta polvilumpio halkeaa ja eturistisiteet katkeavat ja sivuristisiteet repeytyvät.

Voisi ajatella, että toinen ei tarvitse kuntoutusta ja toinen tarvitsee. Asia ei ole kuitenkaan noin yksinkertainen.

Jos henkilö, joka saa polveensa mustelman, syö verenohennuslääkkeitä potentiaalisten hyytymien estämiseksi, voi riskinä olla verenpurkauman (mustelman) seurauksena syntyvä hyytymä, jos jalka ei saa tarpeeksi oikeanlaista liikuntaa.

Toinen henkilö taasen on täydellisesti halvaantunut alaraajojen osalta. Kun leikkauksella on korjattu vammat siltä osin, kuin se on lääketieteellisesti perusteltua, ei varsinaiseen kuntoutukseen ole tarvetta, koska siitä ei ole hyötyä.

Eli periaatteet, miten kuntoutus valitaan ja kuinka paljon sitä saa, ovat samat – mutta kuntoutus ei ole sama kaikille.

Petri Turtiainen

  • Kirjoittaja on Aivovammaliiton hallituksen jäsen
  • Hänellä on pitkä kokemus terveydenhuollon järjestelmistä, organisaatioista, toimintamalleista ja laeista sekä Suomessa että kansainvälisesti.
  • Hän on toiminut myös muissa potilasjärjestöissä sekä tehnyt pitkäaikaisesti yhteistyötä STM:n, Kuntaliiton ja vakuutusyhtiöiden järjestöjen kanssa.
  • Hän on ollut mukana tutkimusprojekteissa, joissa tutkitaan aivovammojen kuntoutusta, ja kirjoittajana merkittävissä kansainvälisissä vertaisarvioiduissa aivovammojen kuntoutusta käsittelevissä artikkeleissa.
  • Kirjoittaja on erittäin vaikean aivovamman saaneen läheinen ja itse kokenut aivovamman.

Oheen on koottu olennaisimpia kohtia toimintakykykuntoutuksen kohdalta.

STM:n sivuilta joitain olennaisia määritelmiä:

Kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä, osallistumismahdollisuuksia, työ- ja opiskelukykyä, työllistymistä ja työssä jatkamista.

Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista. Kuntoutus on suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Keskeistä on kuntoutujan oman aktiivisuuden ja osallisuuden tukeminen sekä hänen toimintaympäristöjensä muokkaaminen kuntoutumista tukevaksi. Kuntoutus on osa monialaista palvelujärjestelmää, jossa tuetaan myös kuntoutujan lähipiiriä.

Kuntoutuksen uudistus

Sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetaan pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista kuntoutuksen uudistusta syksyllä 2020 julkaistun kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertainen, oikea-aikainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä, jolla vahvistetaan kuntoutujaa pärjäämään omissa toimintaympäristöissään.

Kuntoutusjärjestelmää uudistetaan kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.

Komitea teki yhteensä 55 ehdotusta kuntoutuksen uudistamiseksi ja luovutti loppuraporttinsa marraskuussa 2017. Tavoitteena on asiakaslähtöinen ja järjestämisvastuun osalta selkeä järjestelmä, jossa asiakkaan työ- tai opiskelukykyä sekä toimintakykyä tuetaan ja siten parannetaan ja vahvistetaan asiakkaan arjessa, työssä tai opinnoissa pärjäämistä sekä aktiivista osallistumista ja pidennetään työuria.

Kuntoutuksen uudistamiskomitea määritteli kuntoutuksen seuraavasti: ”Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympäristöjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje