Avainsana: aivovamma

Lähde tuetulle lomalle heinäkuussa 2022!

Tiesitkö, että Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) tarjoaa aivovamman saaneille henkilöille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden tuettuun ryhmälomaan heinäkuussa 2022?

Lomateema: Voimaa vertaisuudesta -lomat lapsiperheille*

Kenelle: *Avoin kaikille – Lapsiperheille, pariskunnille ja yksin asuville aivovamman saaneille henkilöille.

Aika: 17. – 22.07.2022

Paikka: Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti

Omavastuuosuudet: Loman omavastuuosuus aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä on 100 € / 5 vrk.

Lomailija maksaa itse matkakulunsa lomakohteeseen. Alle 17-vuotiaat lomailevat maksutta.

Loman sisältö: Lomilla on täysihoito eli aamiainen, lounas ja päivällinen, lapsiperhelomilla myös iltapala.

Lomalla on lomateeman mukaista monipuolista, ohjattua ja maksutonta ohjelmaa.

Lisätietoja: MTLH, sähköposti: liisa.moilanen(at)mtlh.fi tai MTLH, puh. 010 2193 467 (arkisin klo 9–13) sekä tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle MTLH).

Haku: Viimeistään 17.4.2022. Lomahakemuksen voi täyttää MTLH:n verkkosivuilla tai tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle MTLH).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden suojelijana – juhlavuosi tekee näkymätöntä vammaa näkyväksi kaikkialla Suomessa

Miltä aivovamma näyttää? Entä miltä näyttää ihminen, jolla on aivovamma? Tänään saamme tutustua kolmeen aivovammautuneeseen ihmiseen. Heidän kauttaan opimme, että aivovamma ei näytä yhtään miltään – ainakaan ulos päin!

Aivovamma on näkymätön, ja se tunnetaan huonosti. Näkymättömyys onkin haaste, sillä vaikka aivovammautunut henkilö näyttää aivan samanlaiselta kuin aiemmin, voi aivojen sisällä oleva vaurio rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin moni fyysinen vamma. Tätä on ulkopuolisten usein vaikea ymmärtää.

Aivovammaliitto ry:n 30-vuotisjuhlavuoden tavoitteena onkin tehdä näkymätöntä näkyväksi ja lisätä aivovammatietoutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.

Kolme tarinaa aivovammasta  

Juhlavuoden kasvoina toimii kolme aivovamman saanutta ihmistä: Tiia Kuikka, Timo Pessi ja Ella Saarenpää-Kervinen. Heistä kaikista kuulemme lisää tämän vuoden aikana, mutta voimme jo nyt tutustua heihin pintapuolisesti.

Juuri tamperelaistunut parikkalalaislähtöinen Tiia Kuikka on useissa arvokisoissa menestynyt kävelijä. Hän vammautui reilut kaksi vuotta sitten harjoituslenkillä jäätyään auton alle suojatiellä. Seurauksena oli vaikea aivovamma. Ammatiltaan Tiia on jalkaterapeutti (AMK). Tuolloin meneillään olleet naprapaattiopinnot jäivät onnettomuuden myötä kesken. Ennen vammautumistaan hän harrasti käsitöitä, moottoripyöräilyä ja kävelyn lisäksi kaikenlaista liikuntaa jujutsusta hiihtoon. Hän on pyrkinyt jatkamaan uraansa, ja se onkin vaatinut muutoksia eritoten urheilun ulkopuoliseen elämään. Muut harrastukset ja sosiaalinen elämä ovat jääneet vähälle, jotta tavoitteelliseen urheiluun riittäisi voimavaroja. Seuraavat tavoitteet hänellä ovat yleisurheilun MM-kisat heinäkuussa ja EM-kisat elokuussa.

Vääksyläinen Timo Pessi on vammautunut 2006 moottoripyöräonnettomuudessa, jossa hän sai erittäin vaikean aivovamman. Aiemmin hän toimi monipuolisesti urheilun saralla muun muassa jääkiekkoerotuomarina. Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta hän eteni nopeasti urallaan myynnin ja markkinoinnin esimiestehtävissä. Nykyään hän on toimintarajoitteinen golfari ja pyrkii kannustamaan muitakin aivovammautuneita ihmisiä golfin pariin. Timo pelaa myös aivovammautuneiden vertaistukiryhmässä salibandya. Hän järjestää vertaistuellisia golf-leirejä Kanava Golfissa ja on järjestänyt green card -kursseja aivovammautuneille ihmisille. Seuraavana tavoitteena hänellä on erityisgolfin joukkue-EM-kisat Belgiassa kesäkuussa.

Oululainen Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Ella putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman. Ratsastus oli tovin tauolla, mutta nyttemmin hän on aloittanut lajin uudelleen. Hän on myös palannut onnistuneesti leipätyöhönsä opettajaksi. Ella kuvailee hevosten pariin palaamisen tunnetta huumaavaksi ja parhaimmaksi mahdolliseksi kuntoutusmuodoksi. Hän tähtää korkealle nauttien matkasta kokonaisuudessaan. Seuraavana tähtäimessä on SM-kisat elokuussa. Haaveissa siintää mahdollisuus päästä mukaan Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024. 

Näkymätön vamma

Aivovamman jälkitilan oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen sekä sanojen löytämisen, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet.

Aivovamma on haastava myös siksi, että sen diagnosointi on usein puutteellista ja viivästynyttä. Aivovammaliitto ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolella aivovamman saaneista vammaa ei diagnosoida heti tapaturman jälkeen. Kun diagnoosi viivästyy, saa sen keskimäärin vasta yli viiden vuoden kuluttua vammautumisesta.

Toisen tutkimuksen teki Aivovammaliitossa työskentelevä aivovamman saanut nuori. Hän kysyi työnantajilta, palkkaisiko tämä aivovammautuneen ihmisen ja mitä aivovamma-sanasta tulee mieleen. Tämänkin kyselyn tulokset olivat lohdutonta luettavaa. ”En todellakaan (palkkaisi). Terveitäkin on jonoksi asti.” ”En ottaisi. Olen ollut tekemisissä parin henkilön kanssa, joita voisi kuvailla ilkeiksi, pahoiksi ja typeriksi. En luottaisi aivovammautuneen ihmisen olevan ns. normaali.” Tämänkaltaiset vastaukset korostuivat. Aivovammautunutta ihmistä puolestaan kuvailtiin seuraavasti: synnynnäinen, makaa vihanneksena, haukkumasana, sairaus, toisista riippuvainen arjessa, parantumaton vamma, herättää mielikuvan mielisairaudesta.

Työtä aivovammatietouden lisäämiseksi ja aivovammautuneiden ihmisten aseman parantamiseksi on siis edelleen tehtävä. Ja mikä onkaan mainiompi aika alkaa tutustua aivovammoihin kuin viikko 11. Viikolla 11 vietämme kansainvälistä Aivoviikkoa, jonka teemana on aivoterveyden edistäminen.

Juhlavuoden tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea maaliskuusta joulukuuhun. Lämpimästi tervetuloa tapahtumiin joko livenä tai etänä! Tapahtumat on lueteltu nettisivujemme tapahtumakalenterissa osoitteessa https://aivovammaliitto.fi/tule-mukaan/tapahtumakalenteri/

Juhlavuosi starttaa 21.3.2022 pääkaupunkiseudulla toimivan Aivovammayhdistys Avyn järjestämällä ”Aivovamman neuropsykologinen oireisto ja ihmissuhteet” -verkkoluennolla. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan 14.3. saakka https://aivovammaliitto.fi/tapahtuma/aivovammayhdistys-avyn-verkkoluento-aivovamman-neuropsykologinen-oireisto-ja-ihmissuhteet-verkkoluento/

Seuraavaksi vuorossa on Aivovammaliiton 5.4.2022 järjestämä webinaari kaularangan retkahdusvammoista. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 3.4. saakka osoitteessa https://aivovammaliitto.fi/tapahtuma/juhlavuoden-webinaari-kaularangan-venahdysvammoista/

Lisätiedot Aivovammaliitosta, aivovammoista, Aivoviikosta ja juhlavuodesta:
viestintävastaava, päätoimittaja Pia Warvas, pia.warvas@aivovammaliitto.fi, 050 306 7916 ja
toiminnanjohtaja Päivi Puhakka (tavoitettavissa ti 15.3. alkaen), paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi, 050 536 6390

Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:

Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna, Jyväskylä, Äänekoski, Keuruu, Hamina, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Ylivieska, Kajaani, Lahti, Pori, Rauma, Kankaanpää, Tampere, Turku, Salo ja Forssa.

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000−20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä.

Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5–10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

Pääfest 9.-12.6.2022 Inarissa

Pääfest toteutuu tänä vuonna Inarissa, nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokassa (www.vasatokka.fi). Pääfest-tapahtuma on suunnattu nuorille aivovammautuneille ihmisille, iältään 16-35 vuotta. Mukana tapahtumassa on myös Aivovammaliiton ja TATU ry:n vapaaehtoisia vertaistukihenkilöitä.

Pääfest 2022 on päihteetön, hyvän mielen tapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistykseen, uusiin kokemuksiin ja vertaistuellisiin kohtaamisiin vertaisten, vertaistukihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Ilmoittautumislomakkeessa on tärkeää tuoda esille huomioitavat apuvälineet, tuen tarve ja mahdolliset lääkitykset. Yhteinen ymmärrys turvaa onnistunutta tapahtumaa ja kokemusta!

Tapahtuman omavastuuhinta on 80 euroa, joka sisältää majoitukset ja ruokailut Vasatokassa 9.-12.6.2022 sekä kuljetuksen Rovaniemen rautatieasemalta Vasatokkaan Inariin 9.6.2022 klo 11.45 (lähtö Rovaniemen rautatieasemalta) sekä paluukuljetuksen Vasatokasta Rovaniemen Rautatieasemalle 12.6.2022 klo 13.00 (lähtö Vasatokasta). Muut matkat ovat omakustanteisia.

Ilmoittautuminen Pääfest-tapahtumaan tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle Webropol).

Vuoden ensimmäinen Aivoitus ilmestynyt

Vuoden 2022 ensimmäinen Aivoitus on ilmestynyt. Teemana ykkösnumerossa on eläimet hyvinvoinnin tukena. Tutustumme muun muassa ratsastusterapiaan, kaverikoiriin, Muppe-kissaan, Sissi-hevoseen ja moneen muuhun karvaiseen ja karvattomaan eläinystävään. Idea tähän teemaan tuli teiltä, hyvät lukijat!

Koska tämä vuosi on Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuosi, pureudumme lehdessä myös liiton historiaan ja juhlavuoden tapahtumiin. Jutuista käy muun muassa ilmi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.

Aikakauslehtien liitto teki viime vuonna lukijatutkimuksen, jossa Aivoitus sai erinomaiset arvosanat. 81 prosenttia Aivovammaliiton jäsenistä lukee jokaisen Aivoitus-lehden numeron. Yhtä lehteä luetaan keskimäärin 45 minuuttia, ja peräti 83 % lukee jokaisen numeron useammin kuin kerran.

86 % mielestä Aivoitus vaikuttaa myönteisesti heidän mielikuvaansa Aivovammaliitosta. Aivoitus-lehden lukijoissa oli vertailuryhmää (muita tutkimuksessa olleita järjestölehtiä) enemmän heitä, joiden käsitykseen lehti vaikuttaa positiivisesti. 84 % kokee, että Aivoitus-lehti on melko tai erittäin tärkeä alan tietolähde. Aivoitus oli lukijoilleen tärkeämpi kuin vertailuryhmien lehdet heidän lukijoilleen.

Näin hyviin mainesanoihin vaikuttaa varmasti eniten se, että teemme tätä lehteä yhdessä. Teemaideat, juttujen aiheet ja sopivat haastateltavat löytyvät useimmiten lukijoittemme suosittelujen, toiveiden ja palautteen perusteella. Jotta voimme jatkossakin luoda yhdessä mielenkiintoista luettavaa, annathan palautetta ja ideoita Lukijaraadin kautta tästä linkistä (linkki avautuu Aivoitus-lehden lukijaraatiin).

Lukijaraatiin voi vastata nimettömänä, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan pieni palkkio. Kiitos, että osallistut yhteisen lehtemme tekemiseen!

Kokemustoimija Riston tarina

Olen ollut kokemustoimijana pian 10 vuotta. Syy miksi hain silloiseen kokemuskouluttajakoulutukseen oli se, että halusin auttaa aivovamman saaneita kohtalotovereita. Kerroin omaa tarinaani ja kuntoutustani terveydenhoitoalan opiskelijoille, jotta heillä olisi parempi käsitys aivovammasta, sen oireista  ja siihen annetusta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Ensimmäiset julkiset kokemustarinat olivat toki vaikeita, mutta mitä enemmän sain tilaisuuksia kertoa kokemustani, sitä helpompaa kertomisesta tuli. Ymmärsin omaa tilannettani aina entistä paremmin. Minua pyydettiin puhumaan monenlaisiin tapahtumiin, alkaen Turun yliopiston lääkäriopinnoista aina paikallisen eläkekerhon kokoontumisiin. Kävin paljon puhumassa Winnovan lähihoitajaopiskelijoille, samoin Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan opiskelijoille. Olen myös saanut vuosien varrella pitää kokemuspuheenvuoroani useammalla Avustajakeskuksen avustajakurssilla. Olen muutaman kerran ollut myös Rakennusliiton koulutuksessa mukana puhumassa sen vuoksi, että onnettomuuteni tapahtui rakennustyössä. Vuonna 2016 minut valittiin Tyksin kokemusasiantuntijakoulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä 2016 ja me valmistuimme keväällä 2017.

Onnettomuuteni tapahtui 9.8.2008. Olin tekemässä kesämökillemme Savonlinnassa kattoerkkerirakennusta. Rakennus alkoi olla valmis ja olin asentamassa erkkerin harjapeltejä. Jostain syystä lähdin vierimään kattoa pitkin alas ja putosin pihamaalle. Putoamiseni kuultiin sisälle ja minut löydettiin maasta tajuttomana. Ambulanssi oli hälytetty paikalle ja minut oli vietävä Savonlinnan keskussairaalan pihasta helikopterilla teho-osastolle Kuopin yliopistolliseen sairaalaan. Muutaman päivän päästä minut kuljetettiin Turkuun Tyksin teho-osastolle. Kolmen viikon kuluttua minun todettiin selvinneen hengissä tapaturmasta ja siirrettiin vuodeosastolle. Minulla diagnosoitiin erittäin vaikea aivovamma. Ranteen ja kylkiluiden murtumat olivat ainoat fyysiset vammat. Aivovamma aiheutti itselleni tuntuvina oireina kaksoisnäön ja vasemman puolen halvauksen. Aivovamman muita jälkitilan oireita oiretiedostuksen puuttumisen vuoksi en pystynyt lainkaan huomaamaan. Ne oireet tulivat tajuntaani vasta vuosia tapaturman jälkeen.

Olen koulutukseltani tietotekniikan ammattilainen ja työelämäni loppuvaiheessa olin myyntipäällikkönä tietotekniikkatalossa. Työelämässä pidin esityksiä työpaikalla ja hoidin myyntitilaisuuksia asiakkaillemme, joten esiintyminen oli minulle tuttua. Aivovamman tyypillinen jälkitilanoire on ajatusten harhautuminen. Sen vuoksi olen aina tehnyt esitykseni rakenteesta diaesityksen, josta minun on helppo seurata mitä olen puhumassa, vaikka yleisö tekeekin kysymyksiä puheeni aikana. Minulla on valmiina muutamia perusesityksiä, joista teen kuhunkin tilanteeseen sopivan. Lääkäriopiskelijoita varten esitys on enemmän lääketieteellinen ja esim. avustajakeskuksen avustajaopiskelijoille kerron lisäksi ns. ”Asiaa aivovammasta”, jotta he saavat tiedon siitä, mikä on tärkeää huomioida aivovammaista avustettaessa. Olen myös ollut puhumassa peruskoulun ala-asteella. Silloin opettaja kertoi esitykseni jälkeen, että oppilaat eivät ole aikaisemmin olleet 45 min keskittyneenä pidettyyn esitykseen. Luvan saatuaan kysymyksiä tuli runsaasti. Kerran ammattikorkeakoululla pitämäni puheenvuoron jälkeen yksi oppilaista tuli kysymään, että miten pystyn puhumaan noin rankkaa juttua. En oikein osannut muuta sanoa kuin, että siihen tottuu, olen elänyt tämän kanssa jo vuosia.

Olen tyytyväinen ja innoissani tästä kokemustoiminnasta. Olen saanut paljon hyvää palautetta kuulijoilta ja olen pystynyt käsittelemään vammautumistani kokemustoiminnan kautta. Suosittelen vammautuneita mukaan kokemustoimintaan, jos se vain on vammasta huolimatta mahdollista. Alussa mainitsin, että toimin myös Tyksin kokemusasiantuntijana. Käyn vertaistuellisia keskusteluita potilaiden kanssa ja olen sairaalan koulutuksissa kertomassa henkilökunnalle selviytymisestäni ja aivovammaisen Riston haasteista.

Risto Savolainen
kokemustoimija

Webinaari niskan retkahdusvammoista peruuntuu

Helena Huhmar on valitettavasti joutunut työkiireittensä vuoksi peruuttamaan 5.3. luentonsa niskan retkahdusvammoista. Me Aivovammaliitossa pyrimme järjestämään webinaarin samasta aiheesta vielä kevään 2022 aikana.

Pahoittelumme kaikille teille, jotka jo ehditte ilmoittautua luennolle. Kun tiedämme uuden luennoitsijan nimen ja tilaisuuden ajankohdan, ilmoitamme siitä välittömästi ja julkaisemme uuden ilmoittautumislomakkeen.

Osallistava arki -projekti

Haluaisitko osallistua projektiin, jossa kokeillaan ja oivalletaan yhdessä arkea aktivoivia ja osallistavia keinoja. Projektin ideana on lähteä kokeilemaan uutta tutkimusmallia ”Osallistuva tutkimuskumppanuus”. Mallissa tutkimusta tai kehittämistä tekevät kokemusasiantuntijat yhdessä, tasavertaisina toimijoina ammattilaisasiantuntijoiden kanssa.

Projektiin haetaan yhteensä noin 15 henkilöä. Kokemusasiantuntijoiksi projektiin haetaan aivovamman tai AVH:n saaneita henkilöitä. Ammattilaisasiantuntijoiksi haetaan ensisijaisesti kokemusasiantuntijakohderyhmien kanssa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia.

Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin mukaisesti rahoitusta ja tarkempia suunnitelmia lähdetään koostamaan vasta, kun projektiryhmä on saatu kokoon. Projektin yhteystyötahojen kartoitus on vielä kesken, mutta tällä hetkellä projektissa ovat mukana Aivovammaliitto ja Intonaattorit Oy.

Osallistava arki -projektin ajatuksena on, että kokemusasiantuntijat ja ammattilaisasiantuntijat oivaltavat enemmän uusia tai sujuvammin arkeen soveltuvia keinoja, kun toimitaan alusta loppuun yhdessä, tasaveroisesti osapuolien eri näkökulmia huomioiden.

Sinulta odotetaan sitoutumista projektissa mukana oloon sekä avointa mieltä keskustella, kuunnella ja kokeilla uutta ja erilaista. Projektityöryhmä määrittelee yhdessä projektin pituuden, tapaamiskerrat ja -tavat sekä projektissa käytettävät keinot ja välineet.  

Kysy lisää tai ilmoita kiinnostuksesi sähköpostilla info@intonaattorit.fi ja varaa paikkasi tulevaisuuden tekijöiden projektityöryhmästä viimeistään 1.4.2022.

Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2022

Sosiaaliturvaopas on päivitetty verkkoon osoitteeseen sosiaaliturvaopas.fi (linkki avautuu ulkopuoliselle sivustolle sosiaaliturvaopas.fi). Oppaan sivuille on koottu laajasti tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sekä ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta ja palveluista. Oppaan tavoitteena on tarjota yhdestä paikasta selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvan kiemuroista.  

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä. Opas on hyvä työväline järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten. 

Tavoitteena on sosiaaliturvan tunnetuksi tekeminen ja käytön helpottaminen. Lähteinä on käytetty julkisia asiakirjoja sekä asiantuntijatietoa. Opastyöryhmä kiittää lämpimästi kaikkia oppaan työstämisessä avustaneita!

Vuoden 2022 päivityksessä uutuutena on tiivis ruotsinkielinen osio (linkki avautuu ulkopuoliselle sivustolle sosiaaliturvaopas.fi), josta löytyy ruotsiksi perustietoa sekä linkkejä viranomaisten olennaisille sivustoille. Seuraavan vuoden, 2023 päivityksessä on odotettavissa lisää muutoksia, koska pyrimme kehittämään opasta jatkuvasti sitä mukaa, kun sosiaaliturvajärjestelmä kehittyy. 

Julkaisun on kirjoittanut 19 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäpotilaat.  

Sosiaaliturvaoppaasta voi antaa palautetta tämän linkin kautta (linkki avautuu ulkopuoliselle sivustolle sosiaaliturvaopas.fi). 

Aivovammaliitto 30 vuotta

Aivovammaliiton perustamisasiakirja allekirjoitettiin 18.8.1992, joten tänä vuonna vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuotta.

Aivovammaliitto ry:n perustamisen motiiveina oli lisätä aivovammatietoutta, tarjota vertaistukea sekä järjestää aivovamma-aiheisia kursseja. Samat toimintamuodot ovat edelleen työmme keskiössä, ja toimintamuotoja on tullut lisää, kuten yhdistystoiminnan tukeminen, kokemustoimijatoiminta ja läheisten huomioon ottaminen.

Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden päätavoitteena on aivovammatietouden lisääminen. Juhlavuosi starttaa 5.3.2022 klo 11 – 12.30 järjestettävällä webinaarilla, jossa Helena Huhmar luennoi niskan retkahdusvammoista. Webinaariin voi osallistua suorassa lähetyksessä ja se tallennetaan tekstitettynä Youtube-kanavallemme.

Voit ilmoittautua 5.3. webinaariin tästä linkistä.

Huhtikuulle on suunnitteilla Terveys- ja hyvinvointimessut Keski-Suomen aivovammayhdistyksen kanssa, toukokuussa luentotilaisuus Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen järjestämänä, kesäkuussa palvelujärjestelmistä ja kuntoutuksesta pidettävä luento Itä-Suomen aivovammayhdistyksen kanssa, Suomi-Areena-tapahtuma heinäkuussa Satakunnan aivovammayhdistyksen kanssa ja muistiaiheinen luento lokakuussa Oulun seudun aivovammayhdistyksen järjestämänä. Aivovammaliitto järjestää pääjuhlan 17.11.2022. Juhlaluennon pitää neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Tässä on vain muutamia poimintoja juhlavuoden tilaisuuksista, ja ajantasainen tapahtumalistaus päivitetään nettisivuillemme aivovammaliitto.fi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen loppuseminaarin tallenne katsottavissa

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke järjesti 1.12.2021 päätösseminaarin, jossa kuultiin hankkeen yhteistyökumppaneita, asiantuntijoita sekä kokemuspuheenvuoro. Loppuseminaarissa kerrottiin läheisten tukemisesta, hankkeessa kehitetystä voimavaraistavan tuen mallista sekä esiteltiin yhteistyökumppaneiden toimintaa. Päätösseminaari sai paljon positiivista palautetta ja kiitosta mielenkiintoisista puhujista ja tärkeästä aiheesta.

Seminaaritallenne on nyt katsottavissa Aivovammaliiton nettisivuilla (Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen sivuston yhteydessä) sekä Aivovammaliiton Youtube-kanavalla (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle Youtube).

@aivovammaliitto