Aivovammaliitto järjestää hyväntekeväisyys Match Show (koirien harjoitusnäyttelyt) Tampereella Teivon raviradan parkkipaikalla (Velodromintie 2) 7.6.2023 kello 16 alkaen.
Tapahtumalla kerätään varoja Aivovammaliiton toimintaa varten.
Tällä tapahtumalla saavutamme jälleen yhden uuden kohderyhmän ja odotammekin innolla uusia kohtaamisia.
Tervetuloa ihan jokainen koiran kanssa tai ilman tapaamaan liiton työntekijöitä ja nauttimaan eläimellisestä menosta.
Tapahtumaa tukemassa: Loistohoiva, XBIL, Lamminpään kukka, Lielahden Musti ja Mirri, Taidogas, Hännällä väliä, Pirkkalan beauty, Nutcase ja Premius kuntoutus
2016 joulukuussa suoralla tiellä auto törmäsi ajamani hevosvaljakon perään 80kkm/h. Lensin törmäyksen voimasta parikymmentä metriä asfalttiin ja sain iskun päähän, jossa myös kypärä halkesi. Tapahtumista en muista mitään ja ensimmäiset sekavat muistikuvat ovat sairaalassa seuraavalta aamuyöltä.
Mitä työtä/opiskelua teit ennen vammautumista?
Maataloustyöntekijä lypsykarjatilalla, sivutoiminen yrittäjä koirien ja hevosten ruokien jälleenmyyjänä ja satunaisesti turkistarhatyöntekijä.
Oletko pystynyt jatkamaan samassa ammatissa?
En
Mitä olet oppinut itsestäsi vammauduttuasi?
Varomaan itsensä väsyttämistä. Rajoittamaan omaa tekemistä. Tutkimaan itselle tärkeitä asioita ja ymmärtämään niistä sen perimmäisen osan, koska on tärkeää jaksaa ja voida elää se ydin niistä eikä kaikkea mahdollista ympäriltä.
Miten kuvailisit itseäsi yhdellä lauseella?
Impulsiivinen ja omapäinen perfektionisti elämäntapahonkkeli hevosineen ja koirineen, mutta myös äiti ja pikku-ranchin emäntä.
Saavat jaksamaan, vaikka välillä ei jaksaisi. Eläinten kanssa yhdessäolo saa aina parempi vointiseksi, oli sitten valmiiksi hyvä tai huono olla. Eläimistä huolehtiminen ja niiden läsnäolo on toisinaan juuri se mikä saa tuntemaan oman elämän oikealta, vaikka välillä juuri (samaankin aikaan) se voi itsessäänkin olla rankkaa. Se onkin vähän kummallista miten iso niiden nostattava voima aivovamman oireidenkin kanssa.
Mikä piristää sinun arkeasi?
Tarviiko edes kysyä? 😀 Hevosen hörähdys, jonka tietää olevan juuri minulle tarkoitettu. Rauhallinen hetki yhdessä, tai erityinen yhteyden tunne yhdessä touhutessa eläinten kanssa. Lapsen ilo ja läheisyyden hetket. (No aviomiehen myös) XD ..Hevosten kanssa työskentely (kengittäjä). Kun huomaa että on onnistunut säätelemään elämää niin että pystyy edelleen elämään sitä rakastamiensa asioiden kanssa.
Kuinka toivoisit ihmisten kohtaavan vammautuneen?
Ihmisenä, persoonana ja yksilönä. Vamma ei ole ulkokuori, johon keskittää kohtaaminen, muttei myöskään vähäteltävä ja ohitettava asia. Vamma on isosti vaikuttava osa ihmisen elämää, mutta kohdattavana on ihminen vamman kanssa, ei vamma ihmisen kanssa.
Mitä toivoisit, että muut ymmärtäisivät aivovammasta?
Taisi tuossa edellä tähänkin jo vastattua, mutta jos tarkentaisi tai lisäisi jotain, niin toivoisin ajateltavan vähän enemmän kuin olan kohautuksella pään vammojen vakavuuden mahdollisuudesta ja niiden riittävästä huolehtimisesta. Toivoisin että ymmärrettäisi mikä merkitys on, kun puhutaan ”näkymättömästä vammasta”, että ymmärrettäisi se ajatuksen kanssa eikä ohitettaisi parina sanana.
Aivovammaliitto ry:n 30-vuotisjuhlaa pääset seuraamaan torstaina 17.11.2022 klo 14 alkaen tästä:
Juhlaluennon pitää neurotraumatologian professori Olli Tenovuo. Hänen aiheenaan on ”Aivovammat lääketieteen näkökulmasta – 30-vuotiskatsaus”.
Juhlaohjelma
Klo 14.00 Tervetulosanat, Timo Kallioja Klo 14.15 Juhlapuhe, Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen Klo 14.30 Lauluesitys, Helinä Wacklin Klo 14.45 Juhlavuoden luento, Olli Tenovuo Klo 15.30 Tanssiesitys, Kaisu Koittola ja Nadja Leham Klo 15.45 Kunniakirjan jako Klo 15.55 Juhlayleisön puheet Klo 16.15 Lauluesitys, Eija Granbacka (Striimaus päättyy) Klo 16.30 Ruokailu Klo 17.30 Lauluesitys, Helinä Wacklin Klo 18.00 Tilaisuus päättyy
Mahdolliset muistamiset kukkien tai lahjojen sijaan toivotaan lahjoituksena Aivovammaliitolle. Lahjoitetut varat käytetään aivovammautuneiden ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen.
Tilisiirto: Helsingin OP Pankki
IBAN: FI25 5541 2820 0202 21
BIC: OKOYFIHH
MobilePay-lahjoitus numeroon 90301 tai QR-koodilla.
Tiistaina 15.11.2022 klo 12–13 pidetään Aivovammaviikon webinaari, jonka aiheena on mielen hyvinvointi muutoksissa. Webinaarin luennoitsija on asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä. Voit seurata webinaaria tämän linkin kautta: https://webcasting.fi/aivovammaliitto/CRckXuDQ/ (linkki avautuu Apogeen webcastingiin). Luennon aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta
Aivovammaviikkoa vietetään tällä viikolla eli 14.–20.11.2022 .Teemaviikkoa on vietetty vuosittain vuodesta 2004 alkaen. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja.
Aivovammaviikkoa vietetään tänä vuonna 14.-20.11. Teemaviikon webinaari pidetään ti 15.11. klo 12-13 ja aiheena on mielen hyvinvointi muutoksissa. Webinaarin luennoitsija on asiantuntijapsykologi Elina Komulainen.
Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä oma valtakunnallinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Tänä vuonna teemana on: En voinut sille mitään!
Aivovamma-asiaa tehdään aivovammaviikolla tutuksi valtakunnallisesti. Yhdistystemme vapaaehtoiset toimijat järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri Suomen. Voit katsoa kaikki tapahtumat tästä linkistä.
Kokemustoimija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus haastavasta elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. Toisin kuin vertaistukijat, kokemustoimijat välittävät kokemuksellista tietoa henkilöille, joilla ei ole samaa kokemusta. Kohderyhminä voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat. Kokemustoimijan tehtävä on ymmärryksen ja tiedon lisääminen eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille sekä suurelle yleisölle. Kokemustieto kertyy vamman kanssa elämisestä ja arjesta sekä palveluiden käyttämisestä.
Koulutuksen sisältö
Kokemustoimijoiden peruskoulutuksessa saat ohjausta oman kokemustarinan rakentamiseen ja jäsentämiseen, esiintymistaidon koulutusta, mediaosaamista sekä tietoa alueellisesta ja valtakunnallisesta kokemustoiminnasta.
Osittain verkkovälitteisesti toteutettavan koulutuksen kesto on yhteensä 45 tuntia, joista noin 20 tuntia on itsenäisesti toteutettavia tehtäviä.
Aivovammaliitto kouluttaa kokemustoimijat yhteistyössä Kokemustoimintaverkoston ja muiden järjestöjen kanssa, joka tarkoittaa, että koulutuksessa tulee olemaan koulutettavia monista eri järjestöistä.
Ensisijalla ovat hakijat, jotka asuvat koulutusalueella. Hakuaika päättyy 27.11.2022.
Koulutus toteutetaan aikavälillä 20.1. – 30.3.2023. Koulutuksessa on neljä lähiopetuspäivää Tampereella sekä 3 – 4 verkkovälitteistä kokoontumista.
Miten prosessi etenee?
Osa hakijoista valitaan haastatteluun, jossa kartoitetaan tämänhetkistä tilannetta, kiinnostusta sekä sopivuutta kokemustoimintaan. Haastattelut järjestetään marras- ja joulukuun aikana. Koulutuspaikkoja on rajallisesti.
Kaikille hakijoille ilmoitetaan prosessin etenemisestä sähköpostilla joulukuun aikana.
Oululainen Ari Hyvälä eli hektistä elämää. Viikonloppuisin ja loma-aikoina hän työskenteli tanssimuusikkona ja arkisin päätyössään Oulun upouuden kauppakeskus Valkean Sokoksen kassalla. Takana oli kiireinen joulusesonki ja alkuvuosi. Mies oli loman tarpeessa.
Ari Hyvälän puoliso Elina Rantala oli juuri vaihtanut työpaikkaa, joten hänelle ei ollut lomapäiviä kertynyt. Niinpä Ari lähti kaverinsa kanssa Espanjaan Playa del Inglésiin. Miehet lennähtivät aurinkoon pari vuotta sitten helmikuun 20. päivänä. Ensimmäinen päivä meni hengaillessa ja paikkoihin tutustuessa.
Toisena lomapäivänään, torstaina, miehet suuntasivat uima-altaalle. Koska Ari harrastaa kieliä ja puhuu suomen lisäksi espanjaa, venäjää, saksaa, ruotsia ja englantia, jutteli hän iloisena eri maista tulleiden ihmisten kanssa näiden omilla kielillä. Aamupäivänä aikana hän soitti kotiin jääneelle Elinalle WhatsApp-puhelun ja esitteli sen kautta hotellia, allasaluetta ja yleistä miljöötä.
Koitti lounasaika, ja miehetkin suuntasivat pöytään. Ari otti ruoat ja valitsi ruokajuomaksi olutta ja vettä. Kun Arin kaveri lähti hakemaan vielä lisää vettä, nousi Ari samalla pöydästä ja lähti hortoilemaan hotellin käytävään. Korostettakoon, että hän ei ollut ehtinyt ottaa vielä suullistakaan ruokajuomaoluestaan, joten alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Samassa Ari kaatui tajuttomana maahan ja löi päänsä pahasti ikkunan betoniseen reunaan ja betonilattialle. Tajuton mies jäi makaamaan verilammikon keskelle. Hänet kiidätettiin ambulanssilla tajuttomana sairaalaan.
Vamma poikineen
Arin kaatumisen aiheuttaneen tajuttomuuden syy ei ihan varmuudella selvinnyt. Espanjassa tehdyssä Holter-vuorokausinauhoituksessa (sydämen EKG-tutkimus, jota käytetään rytmihäiriöiden selvittelyssä) ilmeni sydämen lisälyöntejä. Ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet oikosulun aivoihin, jolloin seurauksena on ollut äkillinen tajuttomuuskohtaus.
Kaatumisen seurauksena Arin silmäkuopan pohjan luu murtui. Se leikattiin ja paikattiin titaaniverkolla. Päähän tuli avohaava, joka kurottiin kiinni kahdeksalla tikillä. Niskanikaman C1-kaari, nenä, kyynelkanavat ja otsaluu murtuivat sekä eri puolille aivoja tuli tapaturman aiheuttamia aivoverenvuotoja, diffuusi aksonivaurio DAI sekä muutoksia valkeaan aineeseen. Tässä on osa MRI-tutkimuksessa todetuissa vaurioista. Diffuusi aksonivaurio tarkoittaa aivojen solutason vauriota ja on keskeinen aivovammamekanismi.
Mitä Arille kuuluu nyt? Tule tapaamaan häntä Oulun seudun aivovammayhdistyksen ja Aivovammaliiton järjestämälle Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden luennolle ”Aivovammoihin liittyvät muistivaikeudet” 15.10.2022 klo 14 Ouluun Aleksinkulman Pohjansaliin (Aleksanterinkatu 9).
Tilaisuudessa luennoi FT, neuropsykologian erikoispsykologi Satu Winqvist. Mukana menossa on myös kokemustoimija Paula Häkkilä, joka kertoo lähitilaisuudessa oman vammautumis- ja kuntoutumistarinansa. Voit ilmoittautua tilaisuuteen TÄMÄN LINKIN KAUTTA (linkki vie ulkoiselle sivustolle Aivovammaliiton Webropol-lomakkeeseen) vielä 13.10.2022 iltaan mennessä.
Verkkotapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa kokemusten vaihtaminen ja vertaistuki. Mukana on myös Aivovammaliiton työntekijä. Keskustelut toteutetaan Teams-sovelluksen välityksellä. Syksyllä 2022 otamme osaan tapaamisista mukaan ammattilaisen, joka alustaa keskustelua niin, että vaikeistakin aiheista puhuminen on helpompaa. Samalla voi saada tuen lisäksi tietoa käsiteltävästä aiheesta.
Seuraavat tämän syksyn teemat:
21.9.2022 klo 18.00-19.30 – Sairastumisen häpeä, alustajana Pirkko Justander Sininauhaliitto ry. Ilmoittautumaan pääset tästä 20.9.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).
5.10.2022 klo 18.00-19.30 – Parisuhde vammautumisen jälkeen, alustajana Parisuhdekeskus Kataja. Ilmoittautumaan pääset tästä 4.10.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).
26.10.2022 klo 18.00-19.30 – Seksuaalisuus vammautumisen jälkeen, alustajana Parisuhdekeskus Kataja. Ilmoittautumaan pääset tästä 25.10.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).
9.11.2022 klo 18.00-19.30 – Fatiikki aivovamman jälkeen: kuinka pärjätä arjessa? Alustajana Neuropsykologi, PsT, VET, neuropsykologian työnohjaaja Jaana Sarajuuri. Linkki ilmoittautumiseen tulee myöhemmin verkkosivuillemme (linkki avautuu Aivovammaliiton verkkosivuille).
Terapiaperhonen on julkaissut yhteistyössä Aivovammaliitto ry:n, Tatu ry:n ja Amorin Oy:n kanssa Aivovamman vaikutukset seksuaalisuuteen -oppaan, jonka tarkoituksena on olla keskustelun herättäjä ja mahdollistaja sekä tiedon antaja. Oppaan tavoitteena on auttaa sekä aivovamman saaneita ihmisiä, heidän läheisiään että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia keskustelemaan aiheesta osana kuntoutusta, hoitoa ja terveydenhuoltoa.
Aivovamman saaminen aiheuttaa muutoksen, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ihmisen koettuun identiteettiin. Erilaiset tunteet, pelot ja pettymykset, kysymykset ja odotukset ovat normaaleja – myös liittyen ihmissuhteisiin, läheisyyteen ja seksuaalisuuteen. Vaikeneminen ei poista murheita, ja keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä olisi tärkeä mahdollistaa.
Eija Granbacka opiskeli musiikkipedagogiksi suuntautuen varhaisiän musiikkikasvatukseen vuonna 2014, jolloin hän vammautui pyöräilyonnettomuudessa. Tutkinnosta jäi uupumaan opinnäytetyö. Musiikki kuitenkin säilyi olennaisena osana Eijan elämää.
– Aloin viiden vuoden ikäisenä soittaa sähköurkuja, ja kuorossa aloin laulaa 8-vuotiaana, kertoo Eija Granbacka.
Kuorolaulu vei Eijan mennessään. Jossakin vaiheessa kuorolaulajasta tuli ensiksi varajohtaja, sen jälkeen lapsikuoron johtaja ja lopulta koko Aurinkoiset-kuoron johtaja.
– Samalla opiskelin sekä laulua että eri instrumentteja. En kuorolaulun aloittaessani aavistanutkaan, että päätyisin aikanaan opiskelemaan alan ammattilaiseksi, vaikka se suuri, salainen unelmani aina olikin.
Hän ehti kymmenen vuoden ajan opettaa musiikkia vauvasta vaariin.
– Vaikka aivovamma vei minulta aiotun ammatin, totesi opettajani osuvasti, että osaamistanihan ei kukaan minulta pois vie. Tavoitteenani on, että jonain päivänä pystyisin tekemään tunti- tai osa-aikatyötä musiikin parissa. Joitakin suunnitelmia onkin jo tiedossa. Tämä kantaa minua eteenpäin! Toivon, että haaveet myös toteutuisivat pian.
Eijan pääinstrumentti on laulu, mutta hän myös soittaa soittimia laidasta laitaan. Hän hallitsee niin koskettimet, kitaran, ukulelen, erilaiset kanteleet kuin viulunkin. Lisäksi hän tekee musiikkia. Kappaleisiin hän ammentaa omasta elämästään. Eija on sopraano, mutta vammautumisen jälkeen ääni madaltui hieman.
– En vammauduttuani toviin pystynyt ollenkaan laulamaan, sillä se tuotti voimakasta painetta ja kipua päähäni. Pelkäsin jo, että lauluni on laulettu. Onneksi näin ei ollut. Olen huomannut, että voin musiikin kautta purkaa terveellä tavalla ikäviä tunteita, jopa mieleeni pakkautunutta vihaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Aivovammaliiton juhlavuoden suojelijana. Juhlavuoden aikana tehdään näkyväksi näkymätöntä aivovammaa, ja Eija Granbacka onkin yksi juhlavuoden kasvoista.
