Miltä aivovamma näyttää? Entä miltä näyttää ihminen, jolla on aivovamma? Tänään saamme tutustua kolmeen aivovammautuneeseen ihmiseen. Heidän kauttaan opimme, että aivovamma ei näytä yhtään miltään – ainakaan ulos päin!
Aivovamma on näkymätön, ja se tunnetaan huonosti. Näkymättömyys onkin haaste, sillä vaikka aivovammautunut henkilö näyttää aivan samanlaiselta kuin aiemmin, voi aivojen sisällä oleva vaurio rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin moni fyysinen vamma. Tätä on ulkopuolisten usein vaikea ymmärtää.
Aivovammaliitto ry:n 30-vuotisjuhlavuoden tavoitteena onkin tehdä näkymätöntä näkyväksi ja lisätä aivovammatietoutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.
Kolme tarinaa aivovammasta
Juhlavuoden kasvoina toimii kolme aivovamman saanutta ihmistä: Tiia Kuikka, Timo Pessi ja Ella Saarenpää-Kervinen. Heistä kaikista kuulemme lisää tämän vuoden aikana, mutta voimme jo nyt tutustua heihin pintapuolisesti.
Juuri tamperelaistunut parikkalalaislähtöinen Tiia Kuikka on useissa arvokisoissa menestynyt kävelijä. Hän vammautui reilut kaksi vuotta sitten harjoituslenkillä jäätyään auton alle suojatiellä. Seurauksena oli vaikea aivovamma. Ammatiltaan Tiia on jalkaterapeutti (AMK). Tuolloin meneillään olleet naprapaattiopinnot jäivät onnettomuuden myötä kesken. Ennen vammautumistaan hän harrasti käsitöitä, moottoripyöräilyä ja kävelyn lisäksi kaikenlaista liikuntaa jujutsusta hiihtoon. Hän on pyrkinyt jatkamaan uraansa, ja se onkin vaatinut muutoksia eritoten urheilun ulkopuoliseen elämään. Muut harrastukset ja sosiaalinen elämä ovat jääneet vähälle, jotta tavoitteelliseen urheiluun riittäisi voimavaroja. Seuraavat tavoitteet hänellä ovat yleisurheilun MM-kisat heinäkuussa ja EM-kisat elokuussa.
Vääksyläinen Timo Pessi on vammautunut 2006 moottoripyöräonnettomuudessa, jossa hän sai erittäin vaikean aivovamman. Aiemmin hän toimi monipuolisesti urheilun saralla muun muassa jääkiekkoerotuomarina. Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta hän eteni nopeasti urallaan myynnin ja markkinoinnin esimiestehtävissä. Nykyään hän on toimintarajoitteinen golfari ja pyrkii kannustamaan muitakin aivovammautuneita ihmisiä golfin pariin. Timo pelaa myös aivovammautuneiden vertaistukiryhmässä salibandya. Hän järjestää vertaistuellisia golf-leirejä Kanava Golfissa ja on järjestänyt green card -kursseja aivovammautuneille ihmisille. Seuraavana tavoitteena hänellä on erityisgolfin joukkue-EM-kisat Belgiassa kesäkuussa.
Oululainen Ella Saarenpää-Kervinen on entinen ratsastaja ja nykyinen pararatsastaja. Huhtikuussa 2016 pitkän linjan hevosharrastajan elämä muuttui. Oli aivan tavallinen keskiviikkopäivä, ja käynnissä oli aivan tavalliset esteratsastustreenit. Tuolla kerralla jotakin meni kuitenkin pieleen: Ella putosi hevosen selästä saaden rysäyksessä aivovamman. Ratsastus oli tovin tauolla, mutta nyttemmin hän on aloittanut lajin uudelleen. Hän on myös palannut onnistuneesti leipätyöhönsä opettajaksi. Ella kuvailee hevosten pariin palaamisen tunnetta huumaavaksi ja parhaimmaksi mahdolliseksi kuntoutusmuodoksi. Hän tähtää korkealle nauttien matkasta kokonaisuudessaan. Seuraavana tähtäimessä on SM-kisat elokuussa. Haaveissa siintää mahdollisuus päästä mukaan Pariisin paralympialaisiin vuonna 2024.
Näkymätön vamma
Aivovamman jälkitilan oireet ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen sekä sanojen löytämisen, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet.
Aivovamma on haastava myös siksi, että sen diagnosointi on usein puutteellista ja viivästynyttä. Aivovammaliitto ry:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes puolella aivovamman saaneista vammaa ei diagnosoida heti tapaturman jälkeen. Kun diagnoosi viivästyy, saa sen keskimäärin vasta yli viiden vuoden kuluttua vammautumisesta.
Toisen tutkimuksen teki Aivovammaliitossa työskentelevä aivovamman saanut nuori. Hän kysyi työnantajilta, palkkaisiko tämä aivovammautuneen ihmisen ja mitä aivovamma-sanasta tulee mieleen. Tämänkin kyselyn tulokset olivat lohdutonta luettavaa. ”En todellakaan (palkkaisi). Terveitäkin on jonoksi asti.” ”En ottaisi. Olen ollut tekemisissä parin henkilön kanssa, joita voisi kuvailla ilkeiksi, pahoiksi ja typeriksi. En luottaisi aivovammautuneen ihmisen olevan ns. normaali.” Tämänkaltaiset vastaukset korostuivat. Aivovammautunutta ihmistä puolestaan kuvailtiin seuraavasti: synnynnäinen, makaa vihanneksena, haukkumasana, sairaus, toisista riippuvainen arjessa, parantumaton vamma, herättää mielikuvan mielisairaudesta.
Työtä aivovammatietouden lisäämiseksi ja aivovammautuneiden ihmisten aseman parantamiseksi on siis edelleen tehtävä. Ja mikä onkaan mainiompi aika alkaa tutustua aivovammoihin kuin viikko 11. Viikolla 11 vietämme kansainvälistä Aivoviikkoa, jonka teemana on aivoterveyden edistäminen.
Juhlavuoden tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea maaliskuusta joulukuuhun. Lämpimästi tervetuloa tapahtumiin joko livenä tai etänä! Tapahtumat on lueteltu nettisivujemme tapahtumakalenterissa osoitteessa https://aivovammaliitto.fi/tule-mukaan/tapahtumakalenteri/
Juhlavuosi starttaa 21.3.2022 pääkaupunkiseudulla toimivan Aivovammayhdistys Avyn järjestämällä ”Aivovamman neuropsykologinen oireisto ja ihmissuhteet” -verkkoluennolla. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan 14.3. saakka https://aivovammaliitto.fi/tapahtuma/aivovammayhdistys-avyn-verkkoluento-aivovamman-neuropsykologinen-oireisto-ja-ihmissuhteet-verkkoluento/
Seuraavaksi vuorossa on Aivovammaliiton 5.4.2022 järjestämä webinaari kaularangan retkahdusvammoista. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 3.4. saakka osoitteessa https://aivovammaliitto.fi/tapahtuma/juhlavuoden-webinaari-kaularangan-venahdysvammoista/
Lisätiedot Aivovammaliitosta, aivovammoista, Aivoviikosta ja juhlavuodesta:
viestintävastaava, päätoimittaja Pia Warvas, pia.warvas@aivovammaliitto.fi, 050 306 7916 ja
toiminnanjohtaja Päivi Puhakka (tavoitettavissa ti 15.3. alkaen), paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi, 050 536 6390
Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:
Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna, Jyväskylä, Äänekoski, Keuruu, Hamina, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Ylivieska, Kajaani, Lahti, Pori, Rauma, Kankaanpää, Tampere, Turku, Salo ja Forssa.
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000−20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä.
Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä.
Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5–10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.