Merkityksellistä kokemustoimintaa

Olen ollut kokemustoimijana kolme-neljä vuotta. Aika on ollut antoisaa ja omat tietoni ja kokemukseni ovat monipuolistuneet ja karttuneet. Ennen vammautumistani opetin Kuopion kauppaoppilaitoksessa tulevia merkonomeja ja datanomeja, ja nyt kokemuspuheenvuoroja pitäessäni pääsen taas palaamaan vähän entiseen ammattiini. Minulle työstä luopuminen on ollut vammautumisen tuomista haasteista yksi suurimmista. Tykkään toimia nuorten ihmisten kanssa ja ammattini vuoksi esillä oleminen on hyvin tuttua minulle.

Minun aivovammani tuli polkupyöräonnettomuudessa työmatkalla. Olen ollut mukana Aivovammaliiton Tee kypärätemppu -hankkeessa, jonka kautta pääsin ennen koronapaholaista käymään kolmessa eri koulussa ja tapasin ala-asteen oppilaita. Kuulijakunta oli näissä aivan ihanaa. Olin hiukan varautunut, että kun koolla on jopa 130 lasta yhdessä tilassa, saattaa syntyä kihinää ja kuhinaa. Mietin, miten mahtaa keskittyminen riittää kuuntelemiseen. Eipä hätää eikä huolta. Koko 45 minuutin session ajan oli yleensä hipihiljaista, mutta kun keskustelu avattiin, mielipiteitä ja kysymyksiä kypärän käytöstä ja minun onnettomuudestani alkoi sinkoilla kiitettävästi. Usein, kun olin jo lopettanut ja pakkaamassa tavaroita, muutama oppilas tuli empaattisesti kyselemään, että vieläkö sinulla koskee päähän ja että oliko sinusta kiva tulla tänne meidän koululle. Liikutuin näistä kysymyksistä.

Käyn pitämässä kokemuspuheenvuoroja myös ammatillisissa oppilaitoksissa, esimerkiksi lähihoitajille ja viimeisimmäksi fysioterapiaopiskelijoille ammattikorkeakoulussa. Silloin rakennan esitykseni melko paljon rankemmaksi kuin pienille koululaisille. Uskon, että aikuiset tai ainakin aikuisuuden kynnyksellä olevat kestävät kuulla vamman tuomista vaikeuksista – ja se on heille myös ammatin vuoksi tärkeää. Kuntouttaja ei koskaan voi tietää millainen lähestymistapa kenenkin asiakkaan kanssa on paras, mutta kokemuspuheesta voi jäädä mieleen jotain tärkeää, joka auttaa ammatissa toimimisessa.

Kohtaamiset sopeutumisvalmennuskurssilaisten kanssa ovat puolestaan toisenlaisia. Aina kurssille mennessäni mietin, mikä on minun esitykseni tavoite, kun kuulijoillakin on kokemus vammautumisesta. Yhdessä käyttämässäni diassa onkin pohdinta tuotu julki näin: Haluatteko kuulla totuuksia, ruikutusta, selviytymistarinoita, vinkkejä vai asiallista puhetta vammautuneena elämisestä? Kaikkea tätä esityksissä voitaisiin käsitellä, mutta ruikutusosion olen jättänyt pois. Kuitenkaan mielestäni ihmisille ei voi valehdella, että kyllä kaikki menee hyvin, kun vaan pinnistelet ja ajattelet positiivisesti. Valitettava totuus on, että aivovamma ei parane, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Oma kokemukseni on, että ensimmäinen vammautumisen jälkeinen vuosi oli helvettiä, toinenkin vielä tosi hankalaa, mutta esimerkiksi oikeanlaisen kuntoutuksen jälkeen asiat alkoivat selkiytyä ja elämäkin seestyä.

Ihmettelen usein sitä, miten paljon kuulijat tuntuvat saavan esityksestä, vaikka myös heillä on kokemus vammasta ja sen kanssa elämisestä tai läheisenä olemisesta. Tietysti on niin, että jokaisen tarina on yksilöllinen ja erilainen, eivätkä kaikki halua avata omia kokemuksiaan julkisesti, mutta tuntuu tärkeältä kuulla toisen tuntemuksia yhteisestä asiasta. Minustakin on aina mielenkiintoista ottaa vastaan toisten kokemuksia. Yleensä kaverin kertomus kuulostaa järkyttävämmältä kuin oma, johon on vuosien aikana jo tottunut.

Vaikka minulla ammatin kautta onkin esiintyminen hallussa ja olen varsin ekstrovertti persoona, niin silti kokemuspuheenvuoron jälkeen olen ihan katki-poikki-väsynyt. Kuitenkin kannustan sinua, joka mahdollisesti mietit, lähtisitkö mukaan kokemustoimintaan. Lähde! Sanon aina, että antaessaan saa moninkertaisesti takaisin ja vaikka rahallista palkkaa ei makseta, niin tieto ja ymmärrys lisääntyvät sekä puhujalla että kuulijalla. Mielestäni tämä onkin jutun juoni ja palkkio.

Tarja Holopainen,
kokemustoimija, ex-ope

Kuuntele Tee kypärätemppu -hankkeessa tuotettua podcastia Mikä aivovamma? tästä linkistä (linkki avautuu sivustolle Spotify).

Lisätietoa Tee kypärätemppu -hankkeesta löytyy tästä linkistä (linkki avautuu sisäiselle sivulle Tee kypärätemppu -hanke)

@aivovammaliitto