Etäläsnäoloa ja sähköisiä kohtaamisia

Kuluneen vuoden aikana olemme kaikki opetelleet uusia tapoja olla läsnä ja uusia keinoja kohdata toinen toisiamme. Uudet tavat sopivat joillekin jopa vanhoja paremmin, kun taas joku toinen ei voi hyödyntää etäläsnäoloa lainkaan tai ainakaan itselleen parhaalla mahdollisella tavalla.

Sairastan menieren tautia. Se on sisäkorvan sairaus, jolle on tyypillistä tinnitus eli korvan soiminen, huonokuuloisuus ja huimaus. Olen sosiaalinen ihminen, joka on aina nauttinut ihmisten kohtaamisesta kokouksissa ja koulutuksissa. Nyt, kun koronatilanteen vuoksi on tapahtumiin ollut pakko osallistua etänä, olen huomannut – melkeinpä harmikseni – että pystyn keskittymään asioihin huomattavasti paremmin etänä kuin lähitilaisuudessa. Koska ympärilläni ei ole hälinää, kuulen paremmin. Koska kuulen paremmin, minun ei tarvitse pinnistellä kuullakseni ja keskittyäkseni. Ja koska minun ei tarvitse pinnistellä, en myöskään väsy, eikä ”aivosumu” iske. Sanoin siksi ”harmikseni”, että jatkossa minun on pohdittava, onko minun tulevaisuudessakin järkevää osallistua tilaisuuksiin yhä enenevässä määrin etänä, vaikka ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan keskusteleminen olisikin antoisaa. Onko kokouksen ja koulutuksen tarkoitus olla ensisijaisesti virkistävää vai sellaista, josta oppii mahdollisimman tehokkaasti uutta?

Etätilaisuudet sopivat siis minulle. Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Siksi Aivovammaliitto pyrkii järjestämään toimintaa ja tapahtumia mahdollisimman eri tavoin ja eri kanavien kautta – ja myös sen jälkeenkin, kun korona joskus hellittää otteensa. Viime vuoden jäsenkyselyssä kysyimme, miten jäsenemme mieluiten osallistuvat tilaisuuksiin.

56 prosenttia osallistuu tilaisuuksiin ja luennoille mieluiten paikan päällä. Live-osallistumista perustellaan muiden tapaamisella ja siitä saatavalla vertaistuella sekä mahdollisuudella keskustella tilaisuudessa Aivovammaliiton työntekijöiden kanssa. Etäosallistumisen epämieluisaksi tekivät myös aloitekyvyn puute, muistiongelmat ja esimerkiksi se, että päätä alkaa särkeä, jos konetta tuijottaa liian pitkään.

Liki puolelle sopi kuitenkin yhtä hyvin tai paremmin etäosallistuminen joko suoraa lähetystä katsoen tai etenkin myöhemmin tallenteeseen omaan tahtiinsa tutustuen. Etänä osallistumisen paremmuutta perusteltiin vamman tuomilla oireilla (tasapainovaikeudet, päänsärky, keskittymisvaikeudet erityisesti hälinässä ja väsyvyys), taloudellisilla vaikeuksilla tai asuinpaikalla, joka sijaitsee kaukana kaikesta toiminnasta. Myös pienet lapset saattoivat olla este fyysisiin tilaisuuksiin lähtemiselle.

Esimerkiksi viime syksynä järjestetty tietokiertue-webinaari lähetettiin suorana lähetyksenä, jolloin keskusteluun voi osallistua tilaisuuden aikana chat-ruudun kautta. Tilaisuus tuli lisäksi myöhemmin kaikkien nähtäville tekstitettynä, jolloin siihen voi tutustua vaikkapa pienissä paloissa luento kerrallaan. Tietokiertueen luentoihin voi tutustua Youtube-kanavallamme tai suoraan tästä linkistä (linkki avautuu sivustolla Youtube)

Aivovammaliitossa panostetaan monikanavaiseen viestintään. Näin pystymme tarjoamaan entistä paremmin jokaiselle jotakin. Esimerkiksi Aivoitus-lehteä haluaa lukea pelkästään painettuna versiona 73 % jäsenistämme, mutta 16 % kaipaa printin rinnalle nettilehden ja 11 % lukisi mieluiten sähköistä Aivoitusta. Tulevaisuudessakin painettu Aivoitus on se, mihin erityisesti panostamme, mutta juuri meneillään olevan nettisivu-uudistuksen myötä tuomme sen rinnalle myös netti-Aivoituksen.

Uutena toimintana on myös käynnistetty vertaistukichatit. Koulutetut chat-ohjaajat luotsaavat keskustelijoita tunnin mittaisissa sessioissa. Keskustelemaan pääsevät anonyymisti niin läheiset kuin vammautuneetkin ihmiset. Vammautuneiden ihmisten keskustelut järjestetään kahdesti kuukaudessa päivisin ja läheisten iltapäivästä. Joillakin kerroilla keskusteluhetkelle on määriteltynä teema, jolloin mukana juttelemassa on myös aiheeseen liittyvä asiantuntija. Chatiin pääset tutustumaan nettisivuillamme ja tästä linkistä (linkki avautuu sisäiselle sivulle).

Kysyimme jäsenkyselyssämme myös, mitkä viestintäkanavat ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä. Kirkkaimman ykkössijan vei Aivoitus, jonka jälkeen tasaisesti kiinnostivat nettisivut, Facebook ja uutiskirje. Instagram, Twitter ja Youtube eivät sijoittuneet kärkisijoille. Olemme viime syksystä alkaen panostaneet erityisesti Instagram-viestintään. Nuoret työkokeilijamme ovat ottaneet Instagramin haltuunsa ja tuottavat sinne materiaalia erityisesti vammautuneen nuoren ihmisen näkökulmasta. Uutena toimintamuotona Instagramissa on aloitettu live-lähetykset, joihin voi osallistua jokainen, jolla on Instagram-tili. Aivovammaliitto löytyy palvelusta nimellä @Aivovammaliitto. Instagramin seuraajamäärä kasvoikin vuoden aikana kaikkein runsaimmin. Mutta ei hätää – vaikkei sinulla olisikaan Instagramia, emme hylkää myöskään Facebookia tai Twitteriä! Tuotamme myös niihin materiaalia yhtä ahkerasti kuin aiemminkin.

Toivottavasti voimme monikanavaisella viestinnällämme tavoittaa yhä enemmän ihmisiä ja jakaa aivovammatietoutta aiempaakin tehokkaammin kaikelle kansalle.

Pia Warvas
tiedottaja-päätoimittaja
Aivovammaliitto ry / Aivoitus-lehti

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje