Säännöt

AIVOVAMMALIITTO RY – HJÄRNSKADEFÖRBUNDET RF SÄÄNNÖT

Nimi ja kotipaikka
1 §

Yhdistyksen nimi on Aivovammaliitto ry, Hjärnskadeförbundet rf. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko maa.

Tarkoitus
2 §

Liiton tarkoituksena on edistää aivovammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa suoriutumista yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina muun väestön kanssa. Liitto edistää aivovammoja koskevaa tietämystä ja tukee alan tutkimustoimintaa. Liitto tekee ennaltaehkäisevää työtä, jonka tavoitteena on vähentää uusien aivovammojen syntymistä.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • toimii jäsenyhdistysten (myöhemmin jäsen) keskusjärjestönä
  • harjoittaa tiedotus-, neuvonta- ja julkaisutoimintaa
  • järjestää kuntoutus-, koulutus- ja virkistystoimintaa
  • toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa
  • tekee yhteistyötä eri vammais- ja kansanterveysjärjestöjen sekä alan ammattilaisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti
  • liitto voi toimintaansa varten hankkia varoja lahjoitusten, arpajaisten, yleisten rahankeräysten, juhlien ja vastaavien tilaisuuksien avulla. Liitto voi vastaanottaa testamentteja ja voi omistaa irtainta omaisuutta ja kiinteistöjä sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa.

Jäsenet
4 §

Liiton varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys tai säätiö. Liiton hallitus hyväksyy jäsenen kirjallisesta hakemuksesta. Jäsen sitoutuu liiton sääntöihin ja toiminta-ajatukseen.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoinen yhteisö tai yksityishenkilö, joka haluaa tukea liiton toimintaa. Liiton hallitus hyväksyy kannattajajäsenet.

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erittäin ansiokkaalla tavalla vaikuttanut liiton toimintaan. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsuu liittokokous hallituksen esityksestä.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksut

Liiton varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun ja kannattajajäsenet kannattajajäsenmaksun, joiden suuruuden määrää syysliittokokous. Kunniapuheenjohtajilta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

6 § Liitosta eroaminen /erottaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle. Hallitus voi erottaa jäsenen ja kannattajajäsenen, joka ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä:

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on liittoon liittymällä sitoutunut;

2) on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa; tai

3) ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Hallinto
7 §

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Liittokokouksen nimeämänä hallitus hoitaa liiton asioita. Hallitus nimeää tarpeellisiksi katsomiaan alaisuudessaan toimivia työryhmiä.

8 § Liittokokous

Kutakin varsinaista jäsentä edustavat liittokokouksissa näiden yhdistysten valitsemat edustajat. Jäsen voi valita yhden edustajan kutakin edellisen kalenterivuoden lopussa ollutta, alkavaa kolmeakymmentä (30) henkilöjäsentä kohden, kuitenkin enintään viisi (5) virallista edustajaa. Kalenterivuoden aikana perustetulla jäsenyhdistyksellä saa olla yksi (1) virallinen edustaja. Säätiöllä on yksi ääni. Vain virallisilla edustajilla on äänioikeus liittokokouksissa, jokaisella yksi ääni.

Jäsen voi lähettää liittokokoukseen enintään niin monta edustajaa kuin yhdistyksellä on ääniä kokouksessa. Jos liittokokoukseen voi yhdistyksestä osallistua vain yksi valituista edustajista, voi yhdistys hänelle antamassaan valtakirjassa valtuuttaa hänet käyttämään äänestys-/vaalitilanteessa kaikki yhdistyksen äänet. Jos taas yhdistystä edustaa useampi kuin yksi edustaja, mutta ei kuitenkaan yhtä monta, kuin yhdistyksellä olisi mahdollista olla, tulee valtakirjassa olla merkintä siitä, kuinka monta ääntä kullakin edustajalla on käytettävissään.

Liittokokoukseen voi osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Kannattajajäsenillä, kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on liittokokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

9 § Liittokokouksen koolle kutsuminen

Liittokokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä jäsenille vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta kirjeellä tai sähköpostitse. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Liittokokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, muissa asioissa tulee päätökseksi puheenjohtajan mielipide.

10 § Liittokokouksen ajankohta

Kevätliittokokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syysliittokokous viimeistään lokakuussa.

11 § Liittokokous

Kevätliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Kokouksen avaus.
  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  • Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
  • Esitetään edellisen tilikauden tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus sekä tilintarkastajan lausunto.
  • Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
  • Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
    Käsitellään muut, kokouskutsussa mainitut asiat.
  • Kokouksen päättäminen

    Syysliittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
  • Kokouksen avaus.
  • Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan
    tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
    Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
  • Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle
  • Päätetään jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimintakaudelle
  • Vahvistetaan liiton talousarvio seuraavalle toimintakaudelle
  • Valitaan liiton puheenjohtaja joka toinen vuosi sekä hallituksen jäsenet ja yleisvarajäsenet sääntöjen 14 § mukaisesti.
  • Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
  • Käsitellään muut, kokouskutsussa mainitut asiat.
  • Kokouksen päättäminen

12 §

Liiton jäsenten esittämät asiat voivat tulla kokouksessa käsiteltäviksi, jos niistä on tehty kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kuusikymmentä (60) päivää ennen kokousta. Asioista, jotka mainitaan yhdistyslain 23 ja 24 §:ssä, ei saa tehdä päätöstä, ellei niistä ole kokouskutsussa erikseen mainittu.

13 §

Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, milloin hallitus tai liittokokous niin päättää. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös aina, jos vähintään kaksi (2) liiton äänioikeutettua jäsentä erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii sitä hallitukselta kirjallisesti.

Hallitus
14 §

Liiton hallituksen muodostaa puheenjohtaja (jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi) ja kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä kuusi (6) yleisvarajäsentä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3) jäsentä on läsnä.

Vanhempien varajäsenten osalta järjestys säilyy ja he ovat numerot 1, 2 ja 3. Uudet tulevat aina sijoille 4, 5 ja 6 ääniensä mukaisessa järjestyksessä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimintakaudeksi kerrallaan.

Puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä tulee puolet erovuoroon vuosittain, aluksi arvan mukaan sekä tämän jälkeen vuoron mukaan.

Puheenjohtaja voi toimia enintään kolme (3) kaksivuotiskautta yhtäjaksoisesti peräkkäin ja hallituksen jäsenet sekä varajäsenet kaksi (2) kaksivuotiskautta yhtäjaksoisesti peräkkäin. Puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten kaudet eivät rajoita toisiaan.

Hallitukseen ei saa kuulua liiton palkattu toimihenkilö.

Puheenjohtajan ja hallituksen toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan vuoden alusta.

15 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

  • johtaa liiton toimintaa lain, sääntöjen ja liittokokousten päätösten mukaisesti
  • valmistella liittokokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua liittokokous koolle
  • pitää luetteloa jäsenistä
  • valita työvaliokunta sekä ohjata ja valvoa työvaliokunnan toimintaa
  • ohjata ja valvoa liiton toimiston toimintaa
  • valvoa liiton sääntöjen ja liittokokouspäätösten noudattamista
  • nimittää tarpeelliset toimikunnat
  • vahvistaa johtosääntö
  • vastata varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta
  • vastata kirjanpidosta
  • ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä määrätä näille työehdot ja toimenkuvat
  • liiton nimen kirjoittaminen pykälän 16 mukaisesti.

16 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä hallituksen valitseman toimihenkilön kanssa. Hallitus voi määräajaksi antaa nimenkirjoitusoikeuden valitsemalleen henkilölle.

Tilikausi
17 §

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kevätliittokokousta. Tilintarkastajan on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätliittokokousta.

Liiton tilintarkastajan toimikausi on liiton tilikausi.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkautuminen

18 §

Liittokokouksessa sääntöjen muuttamista, liiton purkautumista ja liiton omaisuuden luovuttamista koskevassa asiassa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

19 §

Liiton purkautuessa liiton jäljelle jääneet varat on luovutettava purkautumispäätöksessä tarkemmin mainittavalla tavalla käytettäväksi aivovammojen tutkimukseen, hoitoon tai muuhun aivovammaisia henkilöitä hyödyttävään työhön. Mikäli liitto lakkautetaan, käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Hyväksytty Aivovammaliiton syysliittokokouksessa 24.10.2020 ja PRH:ssa 1/2021

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje