Avainsana: aivovamma

Kaatuminen Espanjassa mullisti oululaisen Arin elämän

Oululainen Ari Hyvälä eli hektistä elämää. Viikonloppuisin ja loma-aikoina hän työskenteli tanssimuusikkona ja arkisin päätyössään Oulun upouuden kauppakeskus Valkean Sokoksen kassalla. Takana oli kiireinen joulusesonki ja alkuvuosi. Mies oli loman tarpeessa.

Ari Hyvälän puoliso Elina Rantala oli juuri vaihtanut työpaikkaa, joten hänelle ei ollut lomapäiviä kertynyt. Niinpä Ari lähti kaverinsa kanssa Espanjaan Playa del Inglésiin. Miehet lennähtivät aurinkoon pari vuotta sitten helmikuun 20. päivänä. Ensimmäinen päivä meni hengaillessa ja paikkoihin tutustuessa.

Toisena lomapäivänään, torstaina, miehet suuntasivat uima-altaalle. Koska Ari harrastaa kieliä ja puhuu suomen lisäksi espanjaa, venäjää, saksaa, ruotsia ja englantia, jutteli hän iloisena eri maista tulleiden ihmisten kanssa näiden omilla kielillä. Aamupäivänä aikana hän soitti kotiin jääneelle Elinalle WhatsApp-puhelun ja esitteli sen kautta hotellia, allasaluetta ja yleistä miljöötä.

Koitti lounasaika, ja miehetkin suuntasivat pöytään. Ari otti ruoat ja valitsi ruokajuomaksi olutta ja vettä. Kun Arin kaveri lähti hakemaan vielä lisää vettä, nousi Ari samalla pöydästä ja lähti hortoilemaan hotellin käytävään. Korostettakoon, että hän ei ollut ehtinyt ottaa vielä suullistakaan ruokajuomaoluestaan, joten alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Samassa Ari kaatui tajuttomana maahan ja löi päänsä pahasti ikkunan betoniseen reunaan ja betonilattialle. Tajuton mies jäi makaamaan verilammikon keskelle. Hänet kiidätettiin ambulanssilla tajuttomana sairaalaan.

Vamma poikineen

Arin kaatumisen aiheuttaneen tajuttomuuden syy ei ihan varmuudella selvinnyt. Espanjassa tehdyssä Holter-vuorokausinauhoituksessa (sydämen EKG-tutkimus, jota käytetään rytmihäiriöiden selvittelyssä) ilmeni sydämen lisälyöntejä. Ne ovat todennäköisesti aiheuttaneet oikosulun aivoihin, jolloin seurauksena on ollut äkillinen tajuttomuuskohtaus.

Kaatumisen seurauksena Arin silmäkuopan pohjan luu murtui. Se leikattiin ja paikattiin titaaniverkolla. Päähän tuli avohaava, joka kurottiin kiinni kahdeksalla tikillä. Niskanikaman C1-kaari, nenä, kyynelkanavat ja otsaluu murtuivat sekä eri puolille aivoja tuli tapaturman aiheuttamia aivoverenvuotoja, diffuusi aksonivaurio DAI sekä muutoksia valkeaan aineeseen. Tässä on osa MRI-tutkimuksessa todetuissa vaurioista. Diffuusi aksonivaurio tarkoittaa aivojen solutason vauriota ja on keskeinen aivovammamekanismi.

Mitä Arille kuuluu nyt? Tule tapaamaan häntä Oulun seudun aivovammayhdistyksen ja Aivovammaliiton järjestämälle Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden luennolle ”Aivovammoihin liittyvät muistivaikeudet” 15.10.2022 klo 14 Ouluun Aleksinkulman Pohjansaliin (Aleksanterinkatu 9).

Tilaisuudessa luennoi FT, neuropsykologian erikoispsykologi Satu Winqvist. Mukana menossa on myös kokemustoimija Paula Häkkilä, joka kertoo lähitilaisuudessa oman vammautumis- ja kuntoutumistarinansa. Voit ilmoittautua tilaisuuteen TÄMÄN LINKIN KAUTTA (linkki vie ulkoiselle sivustolle Aivovammaliiton Webropol-lomakkeeseen) vielä 13.10.2022 iltaan mennessä.

Voit katsoa muistiluennon myös striimattuna.

Luentoa voi seurata striimattuna tästä linkistä (linkki ohjautuu sivulle Youtube).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Aivovammaliiton juhlavuoden suojelijana.

Verkkovertaisryhmät Teamsissä

Verkkotapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa kokemusten vaihtaminen ja vertaistuki. Mukana on myös Aivovammaliiton työntekijä. Keskustelut toteutetaan Teams-sovelluksen välityksellä. Syksyllä 2022 otamme osaan tapaamisista mukaan ammattilaisen, joka alustaa keskustelua niin, että vaikeistakin aiheista puhuminen on helpompaa. Samalla voi saada tuen lisäksi tietoa käsiteltävästä aiheesta.

Seuraavat tämän syksyn teemat:

21.9.2022 klo 18.00-19.30 – Sairastumisen häpeä, alustajana Pirkko Justander Sininauhaliitto ry. Ilmoittautumaan pääset tästä 20.9.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).

5.10.2022 klo 18.00-19.30 – Parisuhde vammautumisen jälkeen, alustajana Parisuhdekeskus Kataja. Ilmoittautumaan pääset tästä 4.10.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).

26.10.2022 klo 18.00-19.30 – Seksuaalisuus vammautumisen jälkeen, alustajana Parisuhdekeskus Kataja. Ilmoittautumaan pääset tästä 25.10.2022 klo 23.55 saakka (linkki avautuu sivustolle Webropol).

9.11.2022 klo 18.00-19.30 – Fatiikki aivovamman jälkeen: kuinka pärjätä arjessa? Alustajana Neuropsykologi, PsT, VET, neuropsykologian työnohjaaja Jaana Sarajuuri. Linkki ilmoittautumiseen tulee myöhemmin verkkosivuillemme (linkki avautuu Aivovammaliiton verkkosivuille).

23.11.2022 klo 18.00-19.30 – Tasapaino-ongelmat aivovamman jälkeen. Linkki ilmoittautumiseen tulee myöhemmin verkkosivuillemme (linkki avautuu Aivovammaliiton verkkosivuille).

Tule mukaan keskustelemaan vertaisten kanssa!

Lisätietoa:
Taija Rutanen
puh. 050 306 4181
taija.rutanen(at)aivovammaliitto.fi

Aivovamman vaikutukset seksuaalisuuteen -opas on julkaistu

Terapiaperhonen on julkaissut yhteistyössä Aivovammaliitto ry:n, Tatu ry:n ja Amorin Oy:n kanssa Aivovamman vaikutukset seksuaalisuuteen -oppaan, jonka tarkoituksena on olla keskustelun herättäjä ja mahdollistaja sekä tiedon antaja. Oppaan tavoitteena on auttaa sekä aivovamman saaneita ihmisiä, heidän läheisiään että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia keskustelemaan aiheesta osana kuntoutusta, hoitoa ja terveydenhuoltoa.

Aivovamman saaminen aiheuttaa muutoksen, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin ja ihmisen koettuun identiteettiin. Erilaiset tunteet, pelot ja pettymykset, kysymykset ja odotukset ovat normaaleja – myös liittyen ihmissuhteisiin, läheisyyteen ja seksuaalisuuteen. Vaikeneminen ei poista murheita, ja keskustelu seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä olisi tärkeä mahdollistaa.

Oppaaseen voi tutustua tästä (linkki avautuu verkkosivuillemme Julkaisut/Esitteet/Tutustu esitteisiin). Opas on tilattavissa Terapiaperhosen verkkokaupasta (linkki avautuu Terapiaperhosen verkkokauppaan).

Lahtelainen Eija: Musiikki voimavarana aivovamman jälkeen

Eija Granbacka opiskeli musiikkipedagogiksi suuntautuen varhaisiän musiikkikasvatukseen vuonna 2014, jolloin hän vammautui pyöräilyonnettomuudessa. Tutkinnosta jäi uupumaan opinnäytetyö. Musiikki kuitenkin säilyi olennaisena osana Eijan elämää.

–  Aloin viiden vuoden ikäisenä soittaa sähköurkuja, ja kuorossa aloin laulaa 8-vuotiaana, kertoo Eija Granbacka.

Kuorolaulu vei Eijan mennessään. Jossakin vaiheessa kuorolaulajasta tuli ensiksi varajohtaja, sen jälkeen lapsikuoron johtaja ja lopulta koko Aurinkoiset-kuoron johtaja.

– Samalla opiskelin sekä laulua että eri instrumentteja. En kuorolaulun aloittaessani aavistanutkaan, että päätyisin aikanaan opiskelemaan alan ammattilaiseksi, vaikka se suuri, salainen unelmani aina olikin.

Hän ehti kymmenen vuoden ajan opettaa musiikkia vauvasta vaariin.

–  Vaikka aivovamma vei minulta aiotun ammatin, totesi opettajani osuvasti, että osaamistanihan ei kukaan minulta pois vie. Tavoitteenani on, että jonain päivänä pystyisin tekemään tunti- tai osa-aikatyötä musiikin parissa. Joitakin suunnitelmia onkin jo tiedossa. Tämä kantaa minua eteenpäin! Toivon, että haaveet myös toteutuisivat pian.

Eijan pääinstrumentti on laulu, mutta hän myös soittaa soittimia laidasta laitaan. Hän hallitsee niin koskettimet, kitaran, ukulelen, erilaiset kanteleet kuin viulunkin. Lisäksi hän tekee musiikkia. Kappaleisiin hän ammentaa omasta elämästään. Eija on sopraano, mutta vammautumisen jälkeen ääni madaltui hieman.

–  En vammauduttuani toviin pystynyt ollenkaan laulamaan, sillä se tuotti voimakasta painetta ja kipua päähäni. Pelkäsin jo, että lauluni on laulettu. Onneksi näin ei ollut. Olen huomannut, että voin musiikin kautta purkaa terveellä tavalla ikäviä tunteita, jopa mieleeni pakkautunutta vihaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Aivovammaliiton juhlavuoden suojelijana. Juhlavuoden aikana tehdään näkyväksi näkymätöntä aivovammaa, ja Eija Granbacka onkin yksi juhlavuoden kasvoista.

Neuroliiton Perheenä pärjääminen -verkkoluento 7.9.

Neuroliiton järjestämällä luennolla puhutaan sairauden merkityksistä perheessä, kommunikaatiosta, tunteiden säätelystä ja ilmaisemisesta, sairauden vaikutuksesta parisuhteeseen, seksuaalisuudesta pari­suhteessa sekä arjessa jaksamisesta.

Asiantuntijana luennolla on psykoterapeutti, perhe- ja pariterapeutti, toimintaterapeutti, erityisopettaja, työnohjaaja ja kouluttaja Marja Laakso Toiminta-Laaksosta. Mukana myös Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu ja järjestösuunnittelija Sari Raitakari.

Verkkoluento on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sairastaville sekä henkilöille, joilla on aivovamma. Myös läheiset ovat tervetulleita.

Aika: ke 7.9.2022 klo 17.00–18.30
Paikka: Oma kone tai mobiililaite

Tarkemmin luennosta ja ilmoittautuminen (6.9. mennessä): tapahtumat.neuroliitto.fi (linkki Neuroliiton tapahtumakalenteriin).

Ohjelma:
klo 17.00 Aloitussanat, Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu
klo 17.05 Luento: Perheenä pärjääminen, Toiminta-Laakson Marja Laakso
klo 18.25–18.30 Loppusanat ja tilaisuuden päätös, Neuroliiton sosionomi Timo Klaavu

 Lisätiedot: Timo Klaavu, puh. 040 542 5200 ja timo.klaavu@neuroliitto.fi

Kutsu 15-24-vuotiaana ja ennen vuotta 2012 aivovamman saaneiden tutkimukseen

Tutkija Olivia Engström kutsuu 15–24-vuotiaana ja ennen vuotta 2012 aivovamman saaneita nuoria osallistumaan tutkimukseen ”Suomalaisten nuorten traumaattisista aivovaurioista selviytyneiden kokemus sosiaalisesta kuulumisesta.”

Kyselyyn vastataan anonyymisti (nimeä ilmoittamatta). Mitään sähköisesti jakamiasi tietoja ei voida jäljittää sinuun tai käyttämääsi tietokoneeseen. Kyselyyn vastaaminen voi kestää 10–30 minuuttia.

Voit vastata kyselyyn 11.9.2022 mennessä osoitteessa: https://redcap.helsinki.fi/redcap/surveys/?s=RDH3MCEYYFFFWMXT&fbclid=IwAR3KmlBEyawd3-j7OgrqAi7EJ68ZXcNm1VrF4CQvYHNr-Jp4Kh4gR403RWY  (linkki tutkimuslomakkeeseen).

Lisätiedot: Olivia Engström, tohtoritutkija, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikka tutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto. Sähköpostiosoite: olivia.engstrom@helsinki.fi

Lämmin kiitos kaikille jäsenkyselyymme vastanneille!

Jäsenkyselyymme tuli vastauksia määräpäivään mennessä 265 kpl. Pyöräilykypärän arvonnan voitti Eveliina Tampereelta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti ja palkintokypärä toimitetaan perille postitse. Onnea voittajalle!

Käymme huolella läpi jäsenkyselyn vastaukset ja niiden perusteella voimme suunnitella toimintaa ja panostaa oikeisiin asioihin. Kyselyn tuloksia käytetään myös toiminnan arviointiin. On tärkeää, että jäsenet pääsevät vaikuttamaan toimintaan. Suuri kiitos vastauksistanne, ne ovat meille arvokkaita! Kyselyn tuloksista ja niiden pohjalta tehtävistä toimenpiteistä kerromme myöhemmin.

Tiia Kuikka: Aivovamma ei estä huippu-urheilua

Kilpakävelijä Tiia Kuikka on paitsi huippu-urheilija, hänellä on myös vaikea aivovamma. Tiia on yksi Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden kasvoista. Hän kertoo, että pesti on mieluisa, sillä hän haluaa omalla esimerkillään lisätä muiden ymmärrystä aivovammoista. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Urheilu ja minä olemme olleet iät ja ajat erottamaton yhdistelmä. Olen kotoisin varsinaisesta syrjäkylästä, jossa ei ollut edes naapureita, joten harrastusmahdollisuuksia siellä ei ollut sitäkään vähää. Lisäksi olen perheemme ainoa lapsi. Vanhempani kannustivat minua jo pienestä pitäen urheilun pariin, kertoo kilpakävelijä Tiia Kuikka.

Kävely valikoitui nuoruuden monipuolisesta urheilurepertuaarista omaksi lajiksi oikeastaan ihan sattumalta.

– Asuin Parikkalassa, ja kävin läpi paikallisen urheiluseuran lajeja. Kerran osallistuin leikkimieliseen kisaan, jossa yhtenä lajina oli kävely. Laji on useimmille ensimmäisillä kerroilla todella vaikeaa: polven pitää pysyä suorana ja toisen jalan maakosketuksen on säilyttävä koko ajan – eli molemmat jalat eivät koskaan saa olla yhtä aikaa ilmassa kuten juoksussa.

Tiia oli 16-vuotias, kun kävelystä tuli hänen päälajinsa.

–  Tässä vaiheessa oli jo selvää, että kestävyysurheilu sopii minulle parhaiten. Olen pikemminkin kestävä kuin nopeus- tai voimapuolelle suuntautuvasti lahjakas. Vaikka esimerkiksi pidin moukarinheitosta, moukari pikemminkin lennätti minua kuin minä moukaria, Tiia nauraa.  

Aivovamma astui elämään

Sen lisäksi, että Tiia on huippu-urheilija, on hänellä myös vaikea aivovamma.

–  Syksyllä 2019 olin harjoituslenkillä, kun jäin suojatiellä auton alle. Onnettomuudessa pääkalloni murtui kahdesta kohdasta aiheuttaen aivoverenvuotoja ja aivoruhjeita. Lisäksi olkapääni meni pirstaleiksi ja nilkkani murtui.  

Aivovamma oli Tiialle vieras asia, sillä hän on lähipiirinsä ensimmäinen aivovammautunut ihminen. Jos häneltä olisi ennen omaa vammautumistaan kysytty, mitä aivovamma tarkoittaa, olisi hän oletettavasti luullut sen näkyvän ulos päin. Hän olisi olettanut, että aivovammautunut ihminen on esimerkiksi halvaantunut tai hänellä on selkeitä motorisia ongelmia.

Kolarin jälkeen meni pitkään, ennen kuin Tiia sai aloittaa jälleen treenaamisen. Vielä sen jälkeen, kun luut olivat parantuneet, Tiiaa kiellettiin rasittamasta itseään liikaa.

–  Kun sain aivovammadiagnoosin, kielsin koko jutun. Hyväksyin, että koska käteni ja jalkani ovat paketissa, on niissä ymmärrettävästi jotakin vikaa. Kielsin aivovamman vielä silloinkin, kun käteni alkoi parantua. Olin menossa töihin heti, kun pääsisin sairaalasta – ajattelin, että ainahan minä voin tehdä töitä vaikka toisella kädelläni.

Tiian oiretiedostus heräsi lopulta muutaman kuukauden kuluttua tapaturmasta.

– Silloin koin synkimmät hetkeni, vaikka olin jo tuolloin kuntoutunut fyysisesti varsin hyvin. Aivovamman oirekuvan ymmärtäminen ja hyväksyminen oli henkisesti raskas prosessi. Tunnistan jatkuvasti yhä paremmin, miten aivovamman jälkitila vaikuttaa juuri minuun. Olen myös oppinut hyväksymään asian, enkä yritä selitellä oireitani jollakin muulla tekijällä. Aivovamman jälkitilan oireisto on monisyinen, ja se on eri ihmisillä erilainen. Moniammatillinen hoito- ja kuntoutustiimi olivat alusta asti ja ovat edelleen merkittävässä roolissa kuntoutumisessani ja sopeutumisessani.  

Takaisin lajin pariin

–  Nyt, kun onnettomuudestani on kulunut yli 2,5 vuotta, alkavat harjoitusmääräni olla ennallaan. Aivovamman jälkitila muistuttaa silti itsestään. Olen esimerkiksi aiemmin tykännyt ajamisesta ja reissaamisesta, mutta nyt joudun lepäämään seuraavan päivän, jos olen autolla liikenteessä. Tähän on vain pakko sopeutua.  

Tälle vuodelle Tiian tärkeimpänä tavoitteena oli saada arki rullaamaan ja oireet hallintaan. Lisäpalkintona olivat EM- ja MM-kisat. MM-kisat pidetään heinäkuussa 15.–24.7.2022 Oregonissa Yhdysvalloissa ja EM-kisat elokuussa 15.–21.8.2022 Saksassa Münchenissä.

–  Koen nämä realistisiksi tavoitteiksi. Päämääränkin asettaminen muuttui vammautumisen myötä. Aikaisemmin löimme tavoitteet lukkoon sijoituksia myöten. Nyt tähtäimessäni on saada arki rullaamaan tasapainoisesti aivovammasta huolimatta, ilman oirepahenemien syntyä, mikä samalla mahdollistaa tuottoisan harjoittelun. Vasta kakkostavoitteenani on kisoissa pärjääminen. Koen, että kakkostavoitteen saavuttaminen on palkinto ensimmäisen ja tärkeimmän päämääräni – sujuvan arjen ja menestyksekkään harjoittelun yhdistämisen – onnistumisesta. 

Aivovamman jälkitilan aiheuttaman väsymyksen vuoksi harrastukset ovat jääneet lähes tykkänään.

 –  Ennen moottoripyöräilin ja kalastin, mutta niihin ei enää ole voimavaroja. Ainoa mahdollisuuteni urheilla huipulla on panostaa lajiini täysillä. Eniten harmittaa, etten usein jaksa tavata edes kavereitani. Elämäni on tasapainottelua jaksamiseni kanssa, mutta olen onnellinen, että voin edelleen urheilla. Se antaa minulle merkittävästi voimaa jokaisena päivänä.  

Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden tapahtumat on listattu tapahtumakalenteriimme https://aivovammaliitto.fi/tule-mukaan/tapahtumakalenteri/ Tervetuloa seuraamaan juhlavuotemme tapahtumia.

Kiitos lukijaraatilaisille!

Lukijaraatilaiset arvioivat innokkaasti terveelliseen elämään keskittynyttä Aivoitusta numero 2/22. Kiitos kaikille vastaajille. Saimme sekä arvokasta palautetta että mielenkiintoisia juttuvinkkejä tulevaa varten.

”Uusin lehti ravitsemusaiheineen on aivan mahtava, niin paljon hyödyllistä ja tarpeellista tietoa, kiitos.”
”Lehti oli uudistunut, raikas ja positiivinen. Ja aihe oli tosi ajankohtainen eli superhyvä!”
”Nyt oli kiinnostava numero!”, kuuluivat kiittävät terveiset lehden tekijöille.

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvoimme pyöräilykypärän. Valitettavasti mukana oli useita vastauksia, joissa pyöräilykypärän koko oli valittu, mutta yhteystiedot olivat jääneet pois. Koska kaikki vastaukset ovat anonyymeja, emme voineet ottaa arvontaan mukaan nimettömiä vastauksia. Onnetar suosi tällä kerralla Eijaa Oulusta. Aivovammaliiton toimistolta on otettu voittajaan yhteyttä henkilökohtaisesti palkinnon toimittamisen sopimiseksi. Onnea voittajalle!

Jokainen juttu sai ääniä mielenkiintoisimmaksi artikkeliksi. Ylivoimaisesti kiinnostavimpana pidettiin Elina Komulaisen haastattelua otsikolla ”Ihminen on selviytyjä”. Kakkossijan jakoivat Anne Ruotsalaisen kirjoitus ”Aivovamma ja ruokailun haasteet” sekä Pippa Laukan haastattelu ”Ruokarutiinit vireystilan ylläpitäjänä”. Kolmostilan nappasi Marge Miettisen haastattelu otsikolla ”Toimintakykyä ravinnosta kannustaa terveelliseen elämään.”

Myös Aivoituksen ulkoasu oli uudistunut. Mukana oli sekä tuttua ulkoasua että työharjoittelijamme Matildan luomia uudenlaisia sivuja. Kysyimme, miellyttääkö lukijoita enemmän uusi vai vanha ulkoasua vai ovatko molemmat tasaveroisia. Valtaosa vastaajista, lähes 70 %, piti sekä uutta että vanhaa ulkoasua yhtä miellyttävänä.

Julkisen palvelujärjestelmän on autettava vakuutuslaitokselta kielteisen etuus- tai korvauspäätöksen saaneita  

Julkisuudessakin ajoittain keskustelua herättävää vakuutuslääkäritoimintaa kehitetään parhaillaan. Vakuutuslääkäritoimintaa kehittävän neuvottelukunnan tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan ja sosiaalivakuutusjärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta siihen.  

Syytä tähän on. Potilasjärjestöissä törmätään usein tilanteisiin, joissa vaikkapa työkyvyttömyyseläkettä hakenut ihminen kertoo vakuutuslääkärin pitäneen häntä työkykyisenä näkemättä häntä ensin. Ihmisten yhteydenotoissa kuuluu epätoivo ja huoli omasta terveydestä sekä taloudesta.

Korvaus- ja etuuspäätöksiä tekevät esimerkiksi Kela ja vakuutusyhtiöt. Päätös työkyvyttömyyseläkkeen tapaisesta etuudesta tai haittakorvauksesta tehdään vakuutuslaitoksessa useimmiten vakuutuslääkärin sekä kuntoutus- ja lakiasiantuntijoiden yhteistyönä vuosikymmenten aikana kertyneen korvauskäytännön perusteella.  

Aiemman korvauskäytännön lisäksi etuus- ja korvauspäätökset perustuvat diagnooseihin. Tämä diagnoosiperusteisuus ei aina huomioi yksilön työ- tai toimintakyvyn alenemaa. Työkyvyn alenema ei välttämättä johdu alkuperäisestä, mahdollisesti jo parannetusta sairaudesta tai vammasta, vaan pitkän ajan saatossa ilmenneistä haittavaikutuksista tai komplikaatioista. Erilaiset myöhäisoireet on otettava huomioon etuus- ja korvauspäätöksissä.  

Myöhäisoireiden huomioimisen lisäksi potilasjärjestöt pitävät tärkeänä, että vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisessä edistetään niiden ihmisten asemaa, jotka ohjautuvat väärälle etuudelle ja saattavat roikkua vuosia eri etuuksien ja järjestelmien välissä. Etuus- tai korvaushakemukseensa kielteisen päätöksen saaneista pitäisi ottaa koppia palvelujärjestelmässä. Kielteisen päätöksen saaneita tulisi ohjata sopiviin palveluihin, etuuksiin ja tarvittaessa hakemaan muutosta päätökseen, sillä usein heillä itsellään ei ole voimavaroja ajaa omaa asiaansa.  

Anu Aalto, lakimies, Neuroliitto
Timo Kallioja, puheenjohtaja, Aivovammaliitto
Päivi Opari, erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 

@aivovammaliitto