Uusi Käypä hoito (KH) -suositus saatiin valmiiksi viime vuoden lopulla. Julkaisun jälkeen se aiheutti hämmennystä, koska monet tahot tulkitsivat sen selkeästi vakuutusyhtiöiden lobbaustyön tulokseksi. Kun katsoo KH-työryhmää, voi hyvällä syyllä ymmärtää tämän tulkinnan. Vaikka KH-suosituksen pitäisi edustaa viimeisintä tietoa, ei tästä uudesta ohjekirjasta voi välttämättä tätä sanoa. Päinvastoin, sen on sanottu vievän aivovammadiagnosointia taaksepäin.
KH-suositus ei ole viranomaismääräys ja sitä pitäisikin käyttää vain yhtenä työkaluna. Tämä todetaan myös itse suosituksessa. Viimeinen sana on hoitavalla lääkärillä.
Todellisuus ei valitettavasti ole tällainen. Ei ainakaan silloin, kun aivovamman saanut hakee vakuutusyhtiöltä tai Kelasta korvausta. Vakuutuslääkäri näyttää uskovan vain kuvauslöydöksiin heti tapaturman jälkeen sekä painottaa muutenkin alkupään diagnoosia sopivasti, miltei kaikki muut myöhemmin ilmaantuneet rankatkin oireet unohtaen. Tällä lyödään korville sitä tutkimusperustaista tosiasiaa, että primaarivaiheen arviointi on eri asia kuin vamman jälkitilaan liittyvät oikeat toimintakyvyn muutokset, joiden perusteella vaikeusastetta pitää arvioida.
Uusi KH-suositus on odotusten mukaisesti nyt alkanut poikimaan ongelmia työkyvyttömille aivovamman saaneille.
Nykyinen KH-suositus luokittelee lieväksi aivovammaksi sellaisen oireiston, mikä aikaisemmin on selkeästi diagnosoitu vaikeaksi. Mitään tieteellistä tai tutkimuksen kautta syntynyttä perustetta tälle ei ole. Kyseessä on pelkkä paperilla tehty määrittelymuutos. Uutta suositusta tehnyt ryhmä on selkeästi tiennyt, mitä on tekemässä.
Mitä seuraavaksi tapahtuu, on melko raadollista. Kun sopivan ajattelumaailman ja/tai kytköksen omaava neurologi tai vakuutuslääkäri tukeutuu tähän uuteen KH-suositukseen tiukasti, muuttuu selkeästi jo aikaisemmin diagnoosin vaikeasta aivovammasta saanut ja vaikeaoireinen potilas virallisesti vain lievän aivovamman saaneeksi.
Tarina jatkuu: Vaikeusasteen muodollisen muutoksen jälkeen voidaan jo todeta, että voimakkaat neuropsykologiset oireet ja vaikeudet arkielämästä selviämisessä eivät voi liittyä aivovammaan, koska se on nyt uudella määrittelyllä lievä.
Sairaslomaa on tarpeetonta vain lievän aivovamman kanssa jatkaa työkyvyttömyyseläkkeestä nyt puhumattakaan. Ei muuta kuin työkokeilun kautta työttömäksi peruspäivärahalle. Kun rahat ja voimat ovat loppu, ei ole pelkoa, että omia oikeuksia aletaan ajamaan.
Joku säästää, joku häviää. Vaikean aivovamman saaneen ihmisen elämäntilanne muuttuu haasteellisesta erittäin haasteelliseksi.
Kuten jo kirjoitin – KH-suosituksen tehnyt ryhmä on kyllä tiennyt mitä on tekemässä. On nämä aika veijareita.
Näitä tapauksia on nyt tullut tietooni. Tutkin yhden näistä tämän uuden kyykytysautomaatin kohteeksi joutuneen tarinan tiheämmällä kammalla.
Hänen tarinansa ei ollut mukava. Voin vain ihailla sitä sitkeyttä, mitä läheiset ovat osoittaneet yrittäessään korjata tilannetta oikeudenmukaiseksi.
Koska haastateltavani ei halua minun kertovan hänen henkilöllisyyttään, kutsun häntä keksityllä nimellä ”Milla”.
Millan tarina
Millan tapaturma sattui vuonna 2016. Aivovamma todettiin HUSin poliklinikalla vaikeaksi. Muistikuvaa koko prosessista ei hänellä ole.
Millalla on ollut aivan tyypillinen diffuusi aksonivauriolle sopiva oirekuva. Hän oli lääkärin mukaan työkyvytön ainakin puoli vuotta eteenpäin.
Tarkastuskäynnillä puoli vuotta myöhemmin todettiin ja kirjattiin uudelleen vaikean aivovamman tunnusmerkkien täyttyminen. Tässä vaiheessa Milla on myös ohjattu psykiatrin klinikalle konsultaatioon, jossa on todettu, että mielenterveydessä ei ole vikaa. Ongelmat arkielämässä johtuvat ihan oikeasta aivovammasta. Työkyvyttömyyttä on taas jatkettu.
Näitä välitarkastuksia on ollut n. kuuden kuukauden välein. Työkyky ja tilanne eivät oikeastaan ole muuttuneet. Kunnes . . . vahinkovakuutusyhtiö toteaa keväällä 2018, että uuden Käypä hoito -suosituksen (!) mukaan vamma ei täytä aivovamman kriteereitä. Millalla ei siis edes olisi aivovammaa. Näin siitäkin huolimatta, että hänellä on mm. henkilökohtainen avustaja auttamassa. En kehtaa kertoa kyseisen vakuutuslääkärin nimeä. Myös eläkevakuutusyhtiö toteaa, että Milla on työkykyinen ainakin johonkin työhön. Samaan aikaan neurologi toteaa taas työkyvyttömyyden vuoden loppuun saakka ja neuropsykologi pitää Millaa täysin työkyvyttömänä.
Täytyy sanoa, että aika raadollista tämä peli on. Aivovamman saanutta kyykytetään nyt kunnolla.
Kyseinen Millan tapaus ei jää tähän. Tutustuttuani hänen antamaansa materiaaliin olen täysin varma, että aikanaan hän saa oikeudenmukaisen eläkepäätöksen. Epäreilua on se, että useimmilla ei Millan tavoin ole energiaa, rahaa ja ennen kaikkea huolehtivia omaisia ajamassa asioita oikeudenmukaiseen päätökseen.
Timo Kallioja
Varapuheenjohtaja, Aivovammaliitto ry
ps. Tämä on minun blogikirjoitukseni, ei Aivovammaliitto ry:n kannanotto