Historiallinen joulu

Kristitty maailma viettää joulua Jeesuksen syntymän muistoksi joulukuun 25. päivänä.

Historiallinen Jeesus ei kuitenkaan syntynyt joulukuussa, vaan todennäköisimmin syksyllä. Raamattu kertoo syntymän tapahtuneen lehtimajajuhlan aikana, jota vietettiin syys-lokakuussa. Jouluevankeliumissa mainitaan, että tuolloin oli paimenia kedolla vartioimassa laumaansa. Laidunkausi kesti keväästä syksyyn, joten joulukuussa ei karjaa laitumelle viety. Luukkaan evankeliumin mukaan enkeli ilmoitti Marialle, Jeesuksen äidille, raskaaksi tulemisesta joulukuussa. Siitä on yhdeksän kuukautta syyskuuhun.

Jeesus ei myöskään syntynyt vuonna nolla tai yksi, vaan todennäköisimmin viimeistään 4 – 1 eKr. Jeesuksen kerrotaan syntyneen Herodeksen valtakaudella, joka päättyi tämän kuolemaan. Herodes puolestaan kuoli todennäköisimmin 4 vuotta, mutta viimeistään vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Tiesitkö, että Raamatussa ei myöskään missään mainita, että Jeesuksen syntymäjuhlaa pitäisi ylipäätään viettää? Itse asiassa joulua alettiin viettää vasta 300-luvulla. Ajankohdaksi vakiintui sen nykyinen ajankohta monestakin eri syystä. Monet kansat olivat viettäneet talvipäivän seisausta joulukuun loppupuolella. Muinaiset roomalaiset viettivät voittamattoman auringon juhlaa eli sol invictusta juuri 25.12. Roomalaiset viettivät myös saturnalia-juhlaa talvipäivänseisauksen paikkeilla. Koska pakanalliset pyhät haluttiin syrjäyttää, otettiin Jeesuksen syntymän muistopäiväksi päivä, jolloin oli jo perinteisesti juhlittu pimeyden väistymistä ja valon voittamista. Sana ’joulu’ kuulostaa paljon yule-sanalta. Yule oli muinaisgermaanien talvijuhla, jota vietettiin joulu-tammikuussa. Juutalaiset puolestaan viettävät hanukkaa kahdeksan päivän ajan marras-joulukuun aikana. Hanukkaan kuuluu olennaisena kynttilöiden sytyttäminen – hieman adventtikynttilämme tavoin.

Moni meistä koristelee jouluna kuusen. Se on vielä suhteellisen nuori jouluperinne meillä, sillä se yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun alkupuolella. Jouluna jaamme usein myös lahjoja. Lahjojen jakoa juuri jouluna perustellaan muun muassa sillä, että itämaan viisaat miehet toivat Jeesukselle lahjoja. Tosin itämaan tietäjien muistopäivä on vasta loppiaisena. Espanjassa onkin perinteisesti jaettu joululahjat vasta tuolloin. Lahjojen jakaminen kuului myös roomalaisten saturnalia-juhlaan. Joulupukin esikuva lienee nykyisen Turkin alueella elänyt piispa Nikolaus, joka jakoi lahjoja lapsille. Punanuttuinen ja pitkäpartainen ulkonäkö, jona joulupukin nykyään tunnemme, syntyi vasta 1930-luvulla Coca-Colan mainoskampanjan myötä.

Tämäkin joulun on historiallinen koronapandemian vuoksi. Moni joulukuinen tapahtuma on peruttu, järjestetään etänä tai ulkona turvavälein. Useassa perheessä on lomautuksia ja työttömyyttä, jotka oletettavasti vähentävät joulupöydän yltäkylläisyyttä. Toivottavasti meistä jokainen saa kuitenkin nauttia joulun ajasta täysin rinnoin, poikkeuksellisesta ajasta huolimatta. Oikein hyvää joulua!

Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena
– Kaarina Helakisa –

 

Pia Warvas
tiedottaja-päätoimittaja
Aivovammaliitto ry, Aivoitus-lehti

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje