Wikipedian määritelmän mukaan elämänhallinta on käsite, joka sulkee sisäänsä kaikki ihmisen elämän osa-alueet: työn, sosiaalisen aseman, asumisen, perhetilanteen, terveyden, työkyvyn ja muut elämisen voimavarat.
Pohdiskelin tätä puuhastellessani puutarhassa eikä asiasta oikeastaan tullut mitään selvyyttä. Jokainen haluaa olla elämänsä herra ja saada aikaan. Elämä on valintoja, päätöksentekoa, unelmointia, ja se antaa tunteen siitä, että hallitsee elämäänsä, kun voi pyrkiä tavoitteitaan kohti. Käytännössä elämäänsä ei voi täysin hallita, ei tulevaisuuttaan, ei terveyttään. Kaikki ei valitettavasti mene aina suunnitelmien mukaan ja joskus useampi elämänhallinnan osa-alue ei toteudu.
Elämän välietapit ja sallitut tunteet
Elämänhallinta auttaa kuitenkin selviämään stressistä ja vastoinkäymisistä. Mitä paremmin elämänhallinnan osat ovat kunnossa, sitä paremmin pystyy ottamaan elämän vastoinkäymiset vastaan ja ottamaan elämää haltuun pienin askelin. Välietapit luovat toiveikkuutta, ja on vain pyrittävä luottamaan omaan itseensä, vaikka se ei aina ole likikään helppoa. Mitä monipuolisemmat hallintakeinot ovat, sitä paremmin voimme selvitä vastaan tulevista vaikeistakin tilanteista.
Sairastumisen ja vammautumisen psyykkisessä kuormituksessa tunteiden käsittely on tärkeässä roolissa. Tunteet eivät ole vaarallisia, eikä aina voi ajatella vain positiivisesti. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta niiden ymmärtäminen ja työstäminen on tärkeää. Miten sitten käsitellä tunteita? Edessä on aina surutyö – kiukku, jopa viha, masennus ja pelko. Paljon kysymyksiä, kuten kuka olin aiemmin ja kuka olen nyt, miten kohtaan muut ja miten muut kohtaavat minut? Tunteiden käsittelyyn on olemassa erilaisia harjoitteita, jotka voivat helpottaa, mutta eivät poista ongelman syytä. Se on hyvä tiedostaa.
Mitä arjen avuksi?
Keinoja ja metodeja tunteiden käsittelyyn on internet täynnä. Usein mainitaan pysähtyminen eli aikalisän ottaminen, lisäksi voi kirjoittaa tunteensa auki ja voi jakaa tunteensa jonkun kanssa. Myös tunteen hyväksyminen on olennaista. Arjessa auttaa rentoutuminen esimerkiksi kirjoja lukemalla, musiikin avulla, liikkumalla tai hankkimalla uusia virikkeitä, joillekin sosiaaliset kontaktit ja/tai vertaistuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Rentoutuminen on olennaista ja siihen löytyy keinoja esimerkiksi sydan.fi-sivustolta (linkki avautuu sivustolle sydan.fi) ja Mielenterveystalosta (linkki avautuu sivustolle Mielenterveystalo)
Yksi vaihtoehto on mielen rauhoittaminen omassa mielipaikassa.
Mielipaikassa elpyy
Mielipaikaksi määritellään usein ympäristö, josta pitää ja jossa on hyvä olla. Joku löytää mielipaikkansa metsästä, joku järven rannalta. Jokaisella on kuitenkin oma kokemuksensa ja näkemyksensä, joten mielipaikka voi olla mitä vain ja missä vain. Mielipaikassa koetaan myönteisiä tunteita eikä siellä tarvitse hermoilla, siellä elpyy. Mielipaikka on keino parantaa omaa oloa esimerkiksi stressaantuneena tai sairastuneena.
Mikä on sinun mielipaikkasi? Jos et vielä tiedä mikä on oma mielipaikkasi, havainnoi omaa ympäristöäsi. Minun oma mielipaikkani on maalla, mökkimaisemissa. Se on siellä klapikasan tai perennapenkin vieressä tai verannalla, kun kuuntelen lintujen laulua ja naapurin kanojen kotkotusta tai mielipaikka on jollakin hetkellä jossain päin puutarhaa, kenties omenapuiden alla.
”Toivo on ihmisen perusvoimavara”
Psykoterapeutti Maaret Kallio on sanonut: ”Toivo on ihmisen perusvoimavara, joka näyttäytyy toiminnassamme koko ajan. Käsityksemme ja odotuksemme tulevaisuudesta ja omista kyvyistämme sen suhteen vaikuttaa vahvasti siihen, miten toimimme juuri tänään ja millaisia valintoja teemme nykyhetkessä.”
Mielenkiintoinen ja arvostamani persoona, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on puolestaan todennut elämän tarkoituksesta: ”Koittaa tehdä parempaa maailmaa ja pitää hauskaa siinä sivussa.”
Tällä ajatuksella kohti kesää, valoisampaa tulevaisuutta ja jonkinasteista mielenhallintaa.
Sirpa Salonen
Järjestöassistentti, Aivovammaliitto
