Aistiesteetön sisustus

Porilainen Paula Hellberg on ensimmäiseltä koulutukseltaan Sosionomi (AMK) ja tehnyt reilun vuosikymmenen mittaisen työuran sosiaalialalla muun muassa lastensuojelumaailmassa. Myös sisustaminen on aina ollut lähellä hänen sydäntään, ja vanhempainvapaalla ollessaan hän innostui sisustussuunnittelualan koulutuksesta. Sisustamisen piti olla aluksi vain harrastus, mutta se veikin naisen mennessään. Nykyään hän auttaa ihmisiä luomaan hyvinvointia tukevia, aistiesteettömiä sisustusratkaisuja.

Mitä on otettava huomioon, jos asunto – tai ihan mikä tahansa tila – halutaan sisustaa aistiesteettömäksi? Paula Hellberg kertoo, että toiminnallisuus on kaiken sisustussuunnittelun lähtökohta. Mutta mitä toiminallisuudella sitten tarkoitetaan?

– Se tarkoittaa sitä, että tilat on suunniteltu järkevästi ja käyttäjälähtöisesti – että otetaan huomioon asukkaiden yksilölliset tarpeet. Mietitään, minkälaisia tiloja tarvitaan ja miten niitä käytetään. Esimerkiksi lasten omatoimisuutta voi lisätä asentamalla naulakon matalalle, jotta he ylettyvät ripustamaan itse vaatteensa. Lasten tavaroiden paikat voi nimetä tai merkitä kuvalla. Tärkeää on myös pohtia, miten itse kukin voi palautua ja rentoutua itselleen parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos pohjaratkaisu on sisustusohjelmista tuttu open concept – eli esimerkiksi tupakeittiö, jossa keittiönurkkaus sijoitetaan osaksi olohuonetta – kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tilojen toiminnallisuuteen.

– Yhden ison tilan toiminnallisuutta voi lisätä esimerkiksi rajaamalla kalusteiden ja mattojen avulla tilat eri toiminnoille. Tällöin puhutaan niin sanotusti ”tiloja tilan sisällä” -ratkaisuista.  

Akustiikka pidetään miellyttävänä hävittämällä kaikumista muun muassa materiaalien avulla.

– Tiloihin voi lisätä tekstiilejä, tauluja, verhoja, mattoja, akustiikkatauluja tai kirjoja.

Myös materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Suosi puuta ja muita luonnonmateriaaleja. Tekstiileiksi kannattaa valita esimerkiksi villaa, pellavaa ja puuvillaa. Kalustuksessa on järkevää välttää metallisia huonekaluja, sillä ne tuntuvat kylmiltä ja niiden liikuttelusta syntyy ääntä. Tarvittaessa tuolien jalkoihin voi panna huopatassut.

Vaikka luontomateriaaleja onkin hyvä suosia, eivät kovat kivilattiat ole äänimaailman kannalta toimivin ratkaisu. Myös kiiltäviä pintoja kannattaa heijastusten vuoksi välttää ja suosia mattapintoja. Isot laatat ovat pieniä kaakeleita toimivampi ratkaisu.

Värimaailma

Aisteille miellyttävässä sisustuksessa värimaailma mietitään tarkasti. Paula korostaa, että aistiesteettömän tilan ei tokikaan tarvitse olla kliinisen valkoista, vaan värejä saa – ja kannattaa – käyttää.

– Värejä saa käyttää, värimaailman ei tarvitse olla tylsää! Valitse sävyjä, jotka ovat omasta mielestäsi viihtyisiä. Suosi maanläheisiä, luonnosta poimittuja sävyjä. Niin sanotut sammutetut värit toimivat – eli mieluummin siis viininpunainen kuin kirkkaanpunainen. Vältä vahvoja kontrasteja, levottomia graafisia kuvioita ja rimaseiniä. Pienet kuviot, kuten esimerkiksi kukat, voivat vilistä silmissä. Hyvä nyrkkisääntö on valita muutama mieluisa sävy, joita kuljettaa mukana koko sisustuksessa.

Materiaalien hahmottamisen kannalta värimaailma kannattaa vaaleta alhaalta ylöspäin.

– Esimerkiksi lattia on tummin, seinät lattiaa vaaleammat ja katto kaikkein vaalein.

Hahmottamista helpottaa esimerkiksi se, että seinät eivät ole ovien ja listojen kanssa täsmälleen samaa sävyä.

Muotokieli ja valaistus

Sisustuselementtien muotokaan ei ole yhdentekevää.

– Sisustusta voi pehmentää käyttämällä pyöreitä tai ovaaleja muotoja kalusteissa ja matoissa.

Valaistuksen on oltava riittävä, mutta miellyttävä.

– Suosi epäsuoraa ja säädeltävää valaistusta ja eri korkeuksille sijoitettavia valonlähteitä. Sen sijaan vältä valaisimia, joissa häikäisevä poltin on näkyvillä.  

Järjestys, rauhoittuminen ja rentoutuminen

Asuntoa ei tarvitse änkeä täyteen tilpehööriä, vaan ylimääräisen voi karsia. Se ei kuitenkaan tarkoita konmarittamista, jonka nimeen vannovat saattavat heittää pois tavaraa hyvinkin reippaalla kädellä.

– Järjestä tavaroille omat paikat. Selkeyden lisäämiseksi voit nimetä laatikot ja hyllyt nimilapuilla tai kuvilla.  

Luonto ja luonnossa oleskelu tutkitusti rauhoittavat.

–Tuo asuntoon luontoelementtejä, kuten oikeita tai silkkisiä kasveja, heiniä, kiviä tai oksia. Myös maisematauluilla ja -tapeteilla saa ripauksen luontoa sisätiloihin. Yhteys luontoon on tärkeää, sillä jo pelkästään luontokuvan katselu rauhoittaa, vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta.

Rentoutumista ja erilaisia rentoutumistapoja ei sovi unohtaa.

– Varaa rentoutumiselle oma paikkansa, on rentoutumistapa sitten mitä hyvänsä – vaikka musiikkia, maalaamista, askartelua, liikuntaa, pomppimista tai keinumista.  

Tämä juttu on lyhennelmä printti-Aivoituksessa 3/2023 julkaistusta jutusta. Jos haluat lukea jutun kokonaisuudessaan, voit tilata Aivoituksen näytelehtenä Aivovammaliiton järjestösihteeriltä osoitteesta anu.kainulainen@aivovammaliitto.fi

Voit tutustua tarkemmin Paula Hellbergin työhön tämän hänen kotisivuilleen vievän linkin kautta.

Teksti ja kuva: Pia Kilpeläinen

Kuvassa Krista Toivonen (Samk, vasemmalla) ja Paula Hellberg Pop up nepsy -nurkkauksessa.

– Olemme Digi-nepsy -hankkeessa toteuttaneet näitä muun muassa kirjastoihin. Nurkat on sisustettu aistiesteettömyys huomioon ottaen. Toteutettujen Nepsy-nurkkien tavoitteena on ollut lisätä tietoutta niin aistiesteettömyydestä kuin erilaisista nepsy-pulmista, Krista Toivonen ja Paula Hellberg kertovat.

@aivovammaliitto