Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Seinäjoelle

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin oireisiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta ja aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi. Kiertue saapuu torstaina 11.4.2019 Seinäjoelle Järjestötalolle (Kauppakatu 1) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salo Seinäjoelta ja kokemustoimija Markku Onnela Alavudelta. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään yli 200 jäsenellään se on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista yhdistyksistä. Yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Reijo Salo vammautui vuonna 2008 työtapaturmassa. Hän oli Teuvalla ison omakotitalon rakennustyömaalla, jossa hän liukastui ja putosi katolta neljän metrin matkan. Koska hän oli onnettomuushetkellä yksin, tarkat yksityiskohdat jäävät iäksi hämärän peittoon, mutta jäljistä on pystytty päätelmiä tekemään. Tänä päivänä paikallisen yhdistyksen nuijaa heilutteleva Reijo kiittelee, että yhdistystoiminnassa parasta on vertaistuki.

– Tärkeää on myös sen tarjoama tekeminen kodin ulkopuolella. Aivovamman vuoksi joutuu usein jäämään pois työelämästä, jonka myötä on vaara mökkiintyä kotiinsa ilman mielekkäitä aktiviteetteja.

Markku Onnela vammautui liikenneonnettomuudessa syyskuussa 1990, jolloin hän oli ajamassa Nurmosta kotiinsa Alavudelle.

– 60 kilometrin nopeusrajoitus muuttui juuri 80 kilometriin ennen pitkää, suoraa peltomaisemaa. Oikealla puolella oli yksityistienhaara, josta oli tulossa henkilöauto vilkuttaen tulosuuntaani. Vastakkaisella kaistalla puolestaan traktori vilkutti yksityistielle päin. Kun tulin tienhaaran kohdalle, henkilöauto lähtikin liikkeelle, tuli suoraan oikeaan kylkeeni ja oma autoni, Datsun 100A, jysähti suoraan traktorin eturenkaaseen.

Kun palokunta oli saanut Markun irrotettua romusta, kiidätettiin mies Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolle. Ensimmäiset kolme päivää teholla Markku oli tajuton, jonka jälkeen osastolla vierähti vielä pari viikkoa. Teho-osaston jälkeen vielä muutama kuukausi kului neurologisella osastolla. Muistista on pyyhkiytynyt kolarin jälkeisestä ajasta ainiaaksi 1,5 kuukautta. Markku kertoo Järjestötalolla järjestettävässä tapahtumassa, miten hänen kuntoutumisensa eteni ja mitä hänelle kuuluu nyt.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

Pelin henki -näyttely pureutuu aivovammoihin jääkiekossa

”Voi olla, että NHL:ään vaikuttaminen on jo myöhäistä, mutta tulevien pelaajien oloihin voimme vielä panostaa. On tärkeää kertoa aivovammojen tunnistamisesta sekä opastaa, mistä saa apua, jos jotakin sattuu”, toteaa aivovamman saanut entinen NHL-kiekkoilija ja kaksinkertainen Stanley cup -voittaja Daniel Carcillo.

”Sain kuulla, että lätkäurani on ohi. Aivovammaan ei tosin päättynyt vain urani, vaan koko aiempi elämäni. Kun vammautuu, myös lähipiiri vammautuu – ja kun vamma ei näy ulospäin, läheisten on sitä vaikea ymmärtää”, toteaa ex-liigakiekkoilija Markus Helanen.

”Iso osa aivovammoista jäisi tulematta, jos urheilijat opetettaisiin kunnioittamaan vastapuolta kaikissa tilanteissa. Jos pelaaja näkee, että vastapuoli on huonossa asennossa, niin onko pakko taklata?” kysyy harrastelijakiekkoilussa aivovamman saanut Robson Lindberg.

Oheiset sitaatit on poimittu PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME -valokuva- ja tarinanäyttelyn teksteistä. Näyttelyssä useat kiekkoilijat niin Suomesta kuin ulkomailta kertovat sanoin ja kuvin, miten heidän elämänsä muuttui jääkiekko-ottelussa saadun aivovamman myötä. Näyttely on rehellinen katsaus jääkiekon vaiettuun ongelmaan. Tarinoista käy ilmi, että jääkiekko on hieno peli ja rakentava harrastus, mutta sillä on myös varjopuolensa.

Ongelma koskee paitsi jääkiekon nykyistä huippua, myös tulevia pelaajia. Valmentajien pitäisikin vaatia omilta pelaajiltaan vastustajan terveyden kunnioittamista jo harrastuksen alkuvaiheessa. Koko jääkiekon tulevaisuus on uhattuna, jos vanhemmat pitävät lajia liian vaarallisena, eivätkä päästä lapsiaan harrastuksen pariin. Avainasemassa on myös aivovammojen tunnistaminen ja sitä kautta oikea hoito ja kuntoutus.

PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME kuuluu valokuvat ottaneen Johannan Kareen KATSO IHMINEN™ – näyttelykonseptiin. Tekstit ovat Aivovammaliiton tiedottajan ja Aivoitus-lehden toimittajan Pia Warvaksen käsialaa.

Näyttelyn suojelija on moninkertainen purjehduksen maailmanmestari, kansanedustaja Sari Multala. Tukijoina toimivat Aivovammaliitto ry, Suomen Jääkiekkoilijat SJRY, Ruotsin pelaajayhdistys SICO, jääkiekkovaikuttaja Alpo Suhonen, Urheilu Mehiläinen ja Mehiläinen Neo Sports.

 

PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME -näyttelyn avajaiset ma 15.4.2019 klo 17 alkaen Musiikkitalolla (Mannerheimintie 13 A, Helsinki).

Näyttely on auki 15.4. – 28.4.2019.

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen etsitään innokkaita läheisiä mukaan kehittämistyöhön!

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen aikana kehitetään voimavaraistavan tuen malli, joka sisältää sekä tiedollista tukea että vertaistukea aivovammautuneen läheiselle akuutissa vaiheessa. Tuen mallia suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä läheisten ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Läheisiltä saatava kokemustieto on todella arvokasta ja sen avulla mallista ja materiaaleista voidaan tehdä juuri läheisten tarpeisiin vastaavia.

Kehittämistyöhön voivat osallistua ensisijaisesti yli 16-vuotiaana tapaturmaisesti vammautuneiden läheiset. Osallistumisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä hankkeen projektisuunnittelijaan. Hankkeen aikana läheiset voivat olla mukana eri tehtävissä kehitystyön edetessä. Mukaan haluavat haastatellaan ja samalla pohditaan millä tavalla osallistuminen sopisi juuri sinulle.

Jos kiinnostuit kehittämistyöhön osallistumisesta, olethan yhteydessä projektisuunnittelijaan, niin keskustellaan lisää!

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke
Projektisuunnittelija Eeva Paavilainen
eeva.paavilainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 475 1908

Hae nyt Voimaa vertaisuudesta -tuetulle lapsiperhelomalle

Nyt on vielä mahdollisuus hakea Voimaa vertaisuudesta -tuetulle lapsiperhelomalle. Aivovammaliitto tarjoaa yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) kanssa loman joka järjestetään 21. – 26.7.2019 Lahdessa. Hakuaika päättyy 21.4.2019.

Voimaa vertaisuudesta -lomien tavoitteena on lisätä lomalaisen voimavaroja ja osallisuutta tarjoamalla mahdollisuus virkistykseen, lepoon ja lomalaisten keskinäiseen vertaistukeen. Lomaohjelma sisältää luentoja ja keskustelutilaisuuksia, ohjattua liikuntaa ja muuta harrastetoimintaa. Lapsiperheiden lomalla on perheenjäsenten yhteistä ohjelmaa, ohjattua lasten ohjelmaa eri-ikäisille lapsille sekä keskustelutilaisuudet vanhemmille. Lastenhoitoa on järjestetty 1-3 vuotiaille lapsille neljänä päivänä loman aikana. 

Loman omavastuuosuus on 20 €/vrk/aikuiset, alle 17-vuotiailta ei peritä omavastuuta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Lisätietoa, lomaesitteitä ja -hakemuksia saa MTLH:n toimistosta, puh. 010 2193 460 tai lomat@mtlh.fi.

Tutustu MTLH:n lomatarjontaan tästä
Linkki sähköiseen hakukalenteriin tästä
MTLH:n vuoden 2019 lomaesite pdf-tiedostona

Aivovammaliiton uudet t-paidat ja kassit nyt tilattavissa

Nyt on mahdollista tilata Aivovammaliiton jäsenien suunnittelemia juuri myyntiin tulevia t-paitoja ja kangaskasseja. Myös tuotteiden slogan ”Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää” on jäsenien ideoima.

Mallit ja väri

T-paitoja on kahta eri mallia; o-aukkoinen ja v-aukkoinen. T-paidat ja kassit ovat väriltään mustia.

Hinnat

Ennakkoon on mahdollisuus tilata sekä v-aukkoisia että o-aukkoisia paitoja edulliseen 10 €:n hintaan/kappale + postituskulut lähetyksen painon mukaan. Ennakkotilauksen jälkeen hinta on 20 € + postikulut.

Kangaskassin hinta on ennakkotilaajille 4 € + postituskulut lähetyksen painon mukaan. Myöhemmin tilattavien kassien hinta on 6 € + postikulut.

Mallit

O-aukkoisessa mallissa on koot naisille ja miehille. V-aukkoisen malli on sama sekä naisille että miehille. Koot ovat XS-XXXXL. Katso kokotaulukko tästä.

Tilaukset

Ennakkotilaukset on tehtävä viimeistään ma 8.4.2019 tämän lomakkeen kautta

T-paitatilauksessa on mainittava:
– paidan malli (o- vai v-aukkoinen ja jos o-aukkoinen, onko miesten vai naisten malli)
– paidan koko / koot
– paitojen määrä
– tilaajan nimi
– toimitusosoite
– jos toimitusosoite on eri kuin laskutusosoite, niin myös laskutusosoite

Kassitilauksessa on mainittava:
– kassien määrä
– tilaajan nimi
– toimitusosoite
– jos toimitusosoite on eri kuin laskutusosoite, niin myös laskutusosoite

Jos tilaa tuotteita samaan osoitteeseen, kannattaa tilaus tehdä samalla lomakkeella, jolloin tuotteet myös toimitetaan yhtenä tilauksena.

 

Lausunto: Koesuoritusta heikentävän syyn ottaminen ylioppilastutkinnossa – määräysluonnos

Aivovammaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Aivovammaliitto ry on aivovammautuneiden ihmisten ja läheistensä edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää aivovammautuneiden henkilöiden suoriutumista yhteiskunnassa itsenäisesti ja yhdenvertaisina muun väestön kanssa. Aivovamman saa vuosittain noin 15 000 – 20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Riskiryhmässä ovat mm. erityisesti 18 – 25 vuotiaat nuoret miehet. Aivovammat jaetaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin, joista kuntoudutaan yksilöllisesti.

Keskivaikean ja vaikean aivovamman saaneiden ihmisten kuntoutuminen vaatii enemmän hoitoa, kuntoutusta ja tukitoimia, tällöin myös opintojen suorittaminen ja saatavissa oleva tuki ja erityisjärjestelyt tulee suunnitella eri toimijoiden kanssa. Valtaosa (71–98 %) vammoista on vaikeusasteeltaan lieviä. Aivotärähdys luokitellaan lieväksi aivovammaksi ja yleensä siitä toivutaan ennalleen muutamassa kuukaudessa ja vain pienelle osalle jää pysyviä ja pitkäaikaisia oireita.

Aivovamman tyypillisimmät oireet ovat väsyvyys, ajattelun hitaus sekä muistin ja keskittymisen vaikeudet ml.  lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet sekä päänsärky ja huimaus.

Aivovammaliitto ry pitää tärkeänä sitä, että erityisjärjestelyjen avulla turvataan kokelaille kohtuulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa ylioppilaskirjoitukset. Kaikissa lukioissa pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa erityisjärjestelyt.

Aivovammaliitto kannattaa myös arvosanan hyvitysjärjestelmän muuttamista luonnoksen mukaiseksi. Aivovammaliitto tuo lausunnossaan esille aivovamman oireita, koska aivovamma on usein näkymätön vamma. Päävamman luonteen vuoksi ympäristön voi olla vaikea suhtautua asiaan.

Erityisjärjestelyjen informointi ja hakeminen

Ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyjen pitää olla hyvin selkeästi informoituja erityisesti niille nuorille ja heidän perheilleen, joita se koskee. Aivovammaliitto ehdottaa, että lukioita velvoitettaisiin informoimaan järjestelyistä aiempaa enemmän ja hakemusmenettelyn tulisi olla kaikille saavutettavissa oleva. Sähköisen palvelun oheen tarvitaan vielä jaettavissa olevia lomakkeita.

Aivovammaliitto ry pitää tärkeänä, että ylioppilaskirjoituksiin voi saada erityisjärjestelyjä, vaikka niitä ei olisi aiemmin lukiossa käytetty. Aivovammaliitto kannattaa esitystä siitä, että äkillisissä tilanteissa myös rehtori voi päättää erityisjärjestelyjen käytöstä, jos aivovamma on tullut kirjoituksiin ilmoittautumisen jälkeen.

Aivovamman saaneita ihmisiä tukevat erityisesti seuraavat koetilanteen erityisjärjestelyt:

Lisäaika kokeen suorittamiseen

Kahden tunnin lisäaika kokeen suorittamiseen on tärkeää, sillä aivovammaan liittyy usein ajattelun hitautta, hahmottamisen ja muistin vaikeuksia, joten lisäaika on tarpeen tehtävien tekemiseen. Stressi ja väsymys voivat pahentaa päänsärkyä, jolloin myös taukoja tarvitaan. Tällöin kokelaalla voi olla mukanaan myös lääkkeitä.

Erillinen pienryhmätila

Kokelas voi saada poikkeustapauksissa käyttöönsä oman erillisen tilan, ja se on usein tarpeen, koska oireisiin liittyy keskittymisen vaikeuksia ja ääniyliherkkyyttä. Osa aivojen voimavaroista käytetään häiritsevien äänten suodattamiseen. Lievän aivovamman jälkeen aivojen voimavaroja käytetään toipumiseen eikä aivoilla ole yhtä hyvää kykyä suodattaa häiritseviä ääniä.

Esityksessä mainitaan pienryhmätila, jossa olisi enintään kahdeksan kokelasta. Vaikka tilan voi erottaa sermein, on oma erillinen tila aivovamman saaneelle edellä mainituista syistä parempi ratkaisu

Lepäämiseen tarkoitettu tila

Väsyvyys ja rasituksen sietokyvyn heikentyminen ovat tavallisia oireita aivovamman jälkeen. Aivovamma aiheuttaa energiavajeen aivoihin, jolloin on vähemmän voimia jaettavaksi kuin yleensä. Erillinen tila, jossa olisi mahdollisuus lepäämiseen, olisi ihanteellinen ratkaisu aivovamman saaneelle, koska hän voisi siten itse säädellä lepotauon tarvetta.

Oikeus suurentaa kirjasinkokoa ja oikeus suurempaan näyttöön

Aivovamman oireena on myös vaikeudet lukemisessa, siten mahdollisuus suurentaa kirjasinkokoa ja näytön tekstiä on eduksi vammautuneelle. Näköön liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Nämä voivat liittyä tarkennusvaikeuksiin, jolloin kuva voi olla ajoittain epätarkka tai katsetta voi olla vaikea kohdistaa. Myös kaksoiskuvia voi esiintyä. Valoyliherkkyyttä voi myös ilmetä ja kokelas voi tarvita aurinkolasit koetilanteeseen.

Avustajan käyttö

Aivovammaliitto kannattaa avustajan käyttämistä luonnoksessa esitetyn mukaisesti.

Huomioon otettavat koesuoritusta heikentävät syyt

Aivovamma itsessään on huomioon otettava syy näkö- ja kuulovamman ohessa. Lievästä aivovammasta toivutaan yleensä muutaman kuukauden sisällä, mutta oireet ovat merkittäviä, jos toipuminen on parhaillaan menossa kirjoitusten aikana. Siksi vamman luonne huomioiden tulisi aivovammakokelaan saada mukautuksia jo diagnoosinsa perusteella.

Aivovammaliiton mielestä lääkärin kirjoittamana lääkärintodistus on riittävä liite lausuntoon, eikä siten erillisiä lomakkeita enää tulisi vaatia.  Kun aivovammaan liittyy lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia, tulisi ne myös ottaa huomioon lääkärin antamalla todistuksella. Kyseessä on kuitenkin eri asia kuin pitkäaikainen lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus.

Aivovammaliitto painottaa, että aivovammoihin perehtynyt lääkäri (neurologi) arvioi aivovamman vaikutuksen koesuoritukseen luonnoksessa esitetyn asteikon mukaisesti ja kirjoittaa sen lääkärintodistukseen. Toinen vaihtoehto on, että Ylioppilastutkintolautakunnalla pitää olla käytettävissään kunkin erikoisalan lääkäri arvioidessaan kokelaiden vamman tai sairauden vaikutusta suhteessa ylioppilaskokeisiin saatujen lausuntojen perusteella.

Helsinki 6.3.2019

Anne Porthén, toiminnanjohtaja Aivovammaliitto ry

Seppo Kantola, puheenjohtaja Aivovammaliitto ry

Vaali aivojasi Aivoviikolla – ja läpi vuoden

Kansainvälistä Aivoviikkoa (Brain Awareness Week) vietetään viikolla 11 noin 60 maassa. Tänä vuonna teemaviikko on 11. – 17.3.2019. NV – Neurologiset vammaisjärjestöt osallistuu Aivoviikkoon Suomessa järjestämällä tietoiskuja ja yleisötilaisuuksia, jotka muistuttavat aivoterveydestä huolehtimisesta. Tänä vuonna kampanjoimme teemalla Vaali aivojasi.

NV – Neurologiset vammaisjärjestöt on 14 valtakunnallisen järjestön verkosto, jonka toiminnan tavoitteena on neurologisesti vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten tasa-arvoinen ja hyvä elämä. Aivovammaliitto ry on yksi NV:n jäsenjärjestöistä.

Aivojen vaalimisesta muistuttaa myös Aivovammaliiton hallituksessakin toiminut Riitta Hätinen. Riitta vammautui vuonna 1984 auto-onnettomuudessa matkallaan töihin.

-Törmäsin puuhun. Oletettavasti aivovamman aiheuttaneen onnettomuuteni aiheutti puolestaan aivoinfarkti. Minut vietiin sairaalaan, jossa olin yhdeksän päivää tajuttomana. Kaikkiaan sairaalassa vierähti reilu kuukausi.

Edelleen, reilut 30 vuotta tapahtuneen jälkeen, Riitan elämään vaikuttavat aivovamman jälkitilan oireet. Voimakkaimpina niistä ovat väsyvyys, muistiongelmat, kaksoiskuvat, kuuloluun katkeamisen aiheuttama kuulovaurio, voimakas tinnitus sekä jokapäiväiset kivut kaikkialla kehon vasemmalla puolella. Riitta saa päiviinsä sisältöä erityisesti aivovammayhdistystoiminnasta, musiikista ja ulkoilusta.

-Vaalin aivojani musiikin, laulun ja tanssin avulla. Laulan kuorossa, kuuntelen musiikkia ja käyn tanssimassa. Lähinnä sydäntäni ovat jazz, blues, funk ja soul. Haaveilen, että oppisin soittamaan kitaraa. Minulla on jo kaksi kitaraa kotona, mutta kun kädet eivät toimi kunnolla, on siinä omat haasteensa. Mutta en anna periksi, aion kyllä harjoitella!

Aivoviikolla tapahtuu:

ti 12.3. Jyväskylä AIVOT YHTEISKUNNASSA. Agora, Mattilanniemi 2, Auditorio 2

ti 12.3. Oulu JÄRJESTÖT SAIRAALASSA -hanke Oysin Avohoitolan aulassa, järjestöpiste Kaiku.

ke 13.3. Joensuu PÄÄPÄIVÄ klo 16-20 Piparkakkutalolla (Kauppakatu 34, Joensuu) Pääasioita: aivovamma, Adhd/add, kielellinen erityisvaikeus, autismikirjo, migreeni.

ke 13.3. Helsinki AIVOT KOUKUSSA -luento Helsingin yliopisto, Porthania, Yliopistonkatu 3 klo 17 – 19

to 14.3. Loimaa Aivoviikon TAPAHTUMA Loimaan Prismassa klo 12–15

to 14.3. Oulu Aivoviikon TAPAHTUMA klo 10 – 14 Caritas-kodilla, Munckinkatu 49, Caritas-salissa.

pe 15.3. Turku Aivoviikon TAPAHTUMAT Kauppakeskus Myllyssä Myllytorilla ja Kirjastossa klo 12 – 15.30

la 16.3. Hyvinkää AIVOTERVEYSPÄIVÄ klo 10.30-15.00 Hyvinkään Järjestötalo, Munckinkatu 49.

Lisätietoja teemapäivien sisällöstä aivovammaliitto.fi ja nv.fi

 

 

 

Vuoden ensimmäinen Aivoitus ilmestynyt

Vuoden 2019 ensimmäinen Aivoitus on ilmestynyt. Tässä numerossa käsittelemme aivovammoihin liittyviä yhteiskunnallisia asioita. Autathan jälleen kehittämään lehteä ja anna palautetta Lukijaraadin kautta. Voit kertoa mielipiteesi nimettömänä, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkkio. Nimiä ei yhdistetä vastauksiin, eikä niitä säilytetä palkkion arvonnan jälkeen.

Aivovamma 2019 -tietokiertue starttaa Helsingistä – Elämä tapaturman aiheuttaman aivovamman jälkeen

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella / mihin aivovamman aiheuttamiin ongelmiin ihmiset saavat kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin ja kysymyksiin saadaan selvyyttä Aivovammaliitto ry:n järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Kiertue starttaa Helsingin Malmitalolta (Ala-Malmintori 1, Helsinki) tiistaina 12.3.2019 klo 15 – 19. Tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä. Maksuttomassa tilaisuudessa kuullaan monta avartavaa puheenvuoroa. Luentojen lisäksi tarjolla on aivoterveellistä evästä, jota tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi.

Kuulemme muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivan Aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Riitta Hätisen puheenvuoron. Paikallinen yhdistys on Suomen suurin ja siinä on peräti 670 jäsentä.  Riitta vammautui vuonna 1984 auto-onnettomuudessa matkallaan töihin.

-Minut vietiin onnettomuuspaikalta Töölön sairaalaan, jossa olin yhdeksän päivää tajuttomana. Kaikkiaan sairaalassa vierähti reilu kuukausi. Jälkeenpäin kuulin – en nimittäin muista sairaala-ajaltani mitään – että isäni kävi minua päivittäin katsomassa ja äitini syöttämässä aina, kun ehti.

Tuolloin 25-vuotias Riitta joutui opetella uudelleen kaiken jo oppimansa. Kuntoutumisen alkuvaiheessa hänen oli myös muutettava väliaikaisesti takaisin vanhempiensa luokse.

-Muistan, etten meinannut saada perunaa kuorituksi, jolloin isäni totesi, että anna kun hän kuorii. Muistan topakasti vastanneeni, että kyllä minä itse kuorin, enhän minä ikinä kuntoudu, jos kaikki tehdään puolestani, Riitta nauraa.

Aikanaan Riitta palasi omaan työhönsä työkokeiluun, mutta aivovamman jälkitilan aiheuttamien oireiden vuoksi hänen oli lopulta jäätävä pois työelämästä.

-Erityisesti väsyvyys ja muistiongelmat hankaloittivat työssä pärjäämistäni kaksoiskuvien, kuuloluun katkeamisen, voimakkaan tinnituksen ja jokapäiväisten kipujen lisäksi. Nyt, yli 30 vuotta vammautumiseni jälkeen, nämä kaikki oireet ovat edelleen joka päivä läsnä. Nyt saan päiviini sisältöä aivovammayhdistystoiminnasta, musiikista ja ulkoilusta. Erityisesti muiden aivovammautuneiden ihmisten tapaamisesta saatava vertaistuki antaa voimia.

Helsingin Aivovamma 2019 -tietokiertueen Yleisluennon aivovammoista pitää aivovammakentältä varsin tuttu neurologian erikoislääkäri, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo. Hänen arvioissaan tai hoidossaan on vuosin varrella ollut noin 6 000 aivovammapotilasta akuutista vaiheesta kymmeniä vuosia aiemmin vammautuneisiin.

Aivovammautuneen neuropsykologisesta kuntoutuksesta kertoo neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, tohtorikoulutettava Jaana Sarajuuri. Hän työskenteli pitkään Invalidiliiton Validia Kuntoutuksessa, eli monille vielä nykyäänkin tutummin Käpylän kuntoutuskeskuksessa, kliinikkona ja johtavana psykologina. Hän on ollut myös kehittämässä Insure-kuntoutusta.

Sosiaalityöntekijä Elina Perttula kertoo aivovammautuneen sosiaaliturvasta. Elina on yhteiskuntatieteiden maisteri, jonka pääaineina olivat sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka. Hänellä on vahva kokemus järjestötyöstä sopeutumisvalmennuksen, neuvonnan ja sosiaaliturva-asioiden parissa. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Aivovammaliiton sosiaaliturva-asiantuntijana.

Kokemustoimijapuheenvuoron pitää yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Leino. Kokemustoimija on vammautunut tai sairastunut henkilö tai hänen läheisensä, joka on koulutettu kertomaan oman tarinansa erilaisille kohderyhmille. Leino toimii kehittämisasiantuntijana Someron kaupungilla. Hän aivovammautui vuonna 2005 putoamistapaturmassa. Antin kokemustoimijaura alkoi vuosina 2007 – 2008, jolloin häntä pyydettiin puhujaksi kuntoutuslaitoksen henkilökunnan tilaisuuteen. Tuolloin kuulijoina oli samoja hoitajia ja lääkäreitä, jotka olivat muutama vuosi aikaisemmin vastanneet hänen kuntoutuksestaan.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

 

 

Kuvassa Riitta Hätinen. Kuva: Pia Warvas

Aivovamma 2019 -tietokiertue starttaa Helsingistä – Seuraavina vuorossa Seinäjoki, Pori ja Kuopio

Aivovammautunut ihminen, läheinen, ammattilainen – tule kuulemaan ajankohtaista tietoa aivovammoista Aivovammaliiton ja paikallisyhdistysten järjestämälle Aivovamma 2019 -tietokiertueelle. Merkitse itsellesi sopiva päivämäärä kalenteriisi.

Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta, aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä sekä Aivovammaliittoon ja -yhdistykseen tutustumisesta. Tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä sellaisille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Helsingin tilaisuuden ohjelma ja aikataulu (paikkakunnilla luennoitsijat vaihtuvat):

15.00 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat, Anne Porthén, toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry

15.15 Yleisluento aivovammoista, Olli Tenovuo, neurologian erikoislääkäri, dosentti

16.00 Aivovammautuneen neuropsykologinen kuntoutus, Jaana Sarajuuri,

neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, tohtorikoulutettava

16.45 Tauko (30 min)

17.15 Aivovammaliiton ja paikallisen Aivovammayhdistyksen toiminnan esittely, Anne Porthén toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto sekä yhdistyksen toimihenkilö

17.45 Kokemuspuheenvuoro, Antti Leino, kokemustoimija

18.15 Aivovammautuneen sosiaaliturva, Elina Perttula, sosiaalityöntekijä

18.45 Kysymykset

19.00 Tilaisuus päättyy

Yhteistyössä: Arla tarjoilee osallistujille aivoterveellistä naposteltavaa

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Kiertueen aikataulu:

Helsinki, Malmitalo 12.3.2019, os. Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki

Seinäjoki, Järjestötalo 11.4.2019, os. Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki

Pori 18.9.2019 (paikka avoin)

Kuopio 20.11.2019 (paikka avoin)

Jokainen tilaisuus järjestetään kello 15.00 – 19.00

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä

Jos tarvitset lisätietoa tai apua ilmoittautumisen kanssa, voit olla yhteydessä:
järjestösuunnittelija Leena Koivusaari
leena.koivusaari@aivovammaliitto.fi
puh. 050 306 4181

@aivovammaliitto