Teemu Luoto: Mitä uutta aivovammakentältä?, ti 18.11. klo 15
Aivovammaviikon verkkoluento. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Teemu Luoto toimii neurokirurgian erikoislääkärin Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa. Hän on työskennellyt ja tehnyt tutkimustyötä aivovammojen parissa 15 vuoden ajan. Sairaalatyön ohella Luoto toimii Suomen Akatemian tutkijana ja myös Aivovammat Käypä hoito-suosituksen puheenjohtajana.
Voit lähettää luennoitsijalle etukäteiskysymyksiä ilmoittautumislomakkeen kautta.
Hyvästä seurasta ja tarjoiluista nauttiminen on osa aikuisen ihmisen mielekästä elämää. Mielenterveydellekin tekee hyvää kohottaa arkea ja juhlia silloin, kun juhlan aika on. Jopa joka toinen aivovamma syntyy kuitenkin alkoholin vaikutuksen alaisena, joten omiin juomatapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.
– Vain pieni osa alkoholin käytön yhteydessä tulleista aivovammoista liittyy päihteiden ongelmakäyttöön. Vaikka noin puolet aivovammoista syntyykin huppelissa olleille, suurin osa näistä – jopa 78 % – sattuu toisinaan humalahakuisesti juoville ihmisille eikä alkoholin ongelmakäyttäjille, toteaa Aivovammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.
Suomalaiset juovat alkoholia tyypillisimmin viikonloppuna ja juhlapyhinä. Erityisesti lauantai-iltaisin lasin ääressä on noin 840 000 suomalaista. Juhannus, vappu ja uudenvuodenaatto ovat maineeltaankin kosteita juhlia.
– Selvälläkin päällä voi sattua. Jo kaksi annosta alkoholia hidastaa merkittävästi koordinaatiokykyä, tasapainoa, kehon hienomotoriikkaa ja reaktioaikoja, jolloin loukkaantumis- ja tapaturmariski kasvaa merkittävästi, sanoo asiantuntija Heli Vaija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
Humalassa harkintakyky heikkenee ja impulsiivisuus ja riskinotto lisääntyvät: 0,6 promillen päihtymyksessä tapaturmariski lisääntyy. Kun ihminen on noin promillen humalassa, suorituskyky heikkenee ja tapaturmariski kasvaa jo selvästi. Promille ylittyy 80-kiloisella naisella neljästä annoksesta ja 80-kiloisella miehellä viidestä annoksesta – eli viidestä lasillista viiniä tai viidestä oluesta.
– Ikäihmisillä alkoholi vaikuttaa vieläkin nopeammin, eli ikäihmiset eivät tarvitse edes tuota määrää, Puhakka sanoo.
Päihteiden aiheuttamaa tapaturmariskiä voi ehkäistä ja vähentää muun muassa humalahakuisen juomisen vähentämisellä. Riskialtista juomista voi välttää vaihtamalla alkoholin esimerkiksi herkullisiin mocktaileihin ja muihin alkoholittomiin juomiin. Jos kuitenkin juo alkoholia, on hyvä muistaa juoda aina välillä pelkkää vettä.
– Käyttämällä alkoholia kohtuudella tai kokonaan ilman alkoholia voi pitää hauskaa yhdessä. Turvallisesti, aivoja suojellen. Hilpeys ja hauskanpito ovat kuitenkin tärkeitä hyvinvoinnille, Vaija muistuttaa.
Aivovammaliitto ry ja EHYT ry järjestävät vapun tienoilla järkevään juhlimiseen kannustavan kampanjan. Kampanja jalkautuu seuraavasti:
Tampereella to 27.4.2023 klo 14–16.30 Kumppanuustalo Arttelin, Elokoloon ja Hepokattisaliin. Tarjolla on simaa ja munkkeja. Tilaisuudessa esiintyvät Hepokatin viihdelaulajat ja Haaremin helmet -tanssiryhmä.
Oulun seudulla to 27.4.2023 Kempeleeseen Kauppakeskus Zeppelinin toriaukiolle klo 12–14.
Helsingissä pe 28.4.2023 klo 11–14 Oodi-kirjastoon. Tarjolla alkoholittomia appelsiini–porkkana–inkiväärishotteja.
Kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään jälleen viikolla 11. Tänä vuonna keskitymme aivoterveelliseen ravintoon yrittäjä Heidi Itäsalmen luennolla. Lisäksi pureudumme impulssikontrolliin ja vuorovaikutustilanteisiin erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblomin johdolla.
Vuosittain järjestettävän Aivoviikon tarkoituksena on lisätä tietoa aivoterveydestä. Aivosairaudet ovat Suomessa kansantauti ja koskettavat omakohtaisesti tai läheisten kautta varmasti meistä jokaista. On arvioitu, että joka toinen nainen ja joka kolmas mies sairastuu elämänsä aikana aivosairauksiin. Kansantautimme tulee myös kalliiksi. Esimerkiksi aivovammat aiheuttavat yhteiskunnalle vuodessa yli miljardin euron hintalapun. Onneksi osa vammoista ja sairauksista on ehkäistävissä terveellisten elämäntapojen ja järkevien valintojen ansiosta. Vaikka aivoterveellinen ravinto ei aivovammoja ehkäise, syömällä oikein meistä jokainen voi lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Marjaana Raukola-LindblomHeidi Itäsalmi
Tervetuloa maksuttomiin tapahtumiimme!
Aivovammaliiton järjestämät tilaisuudet
Maanantai 13.3.2023 Aivoviikon luento ”Aivoterveellinen ravinto” alkaen klo 17 (Kampin palvelukeskus, Salomonk. 21 B, Helsinki). Luennoitsijana Heidi Itäsalmi. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Keskiviikko 15.3.2023 Aivoviikon webinaari ”Impulssikontrolli ja vuorovaikutustilanteet” klo 13. Luennoitsijana erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom. Luento tulee myöhemmin tekstitettynä Youtube-kanavallemme. Tervetuloa kuulolle Youtubeen tämän linkin kautta!
Perjantai 17.3.2023 Aivoviikon luento ”Aivoterveellinen ravinto” alkaen klo 17 (Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki). Luennoitsijana Heidi Itäsalmi. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Tiistaina 15.11.2022 klo 12–13 pidetään Aivovammaviikon webinaari, jonka aiheena on mielen hyvinvointi muutoksissa. Webinaarin luennoitsija on asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä. Voit seurata webinaaria tämän linkin kautta: https://webcasting.fi/aivovammaliitto/CRckXuDQ/ (linkki avautuu Apogeen webcastingiin). Luennon aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin kautta
Aivovammaviikkoa vietetään tällä viikolla eli 14.–20.11.2022 .Teemaviikkoa on vietetty vuosittain vuodesta 2004 alkaen. Teemaviikon tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja.
Aivovammaviikkoa vietetään tänä vuonna 14.-20.11. Teemaviikon webinaari pidetään ti 15.11. klo 12-13 ja aiheena on mielen hyvinvointi muutoksissa. Webinaarin luennoitsija on asiantuntijapsykologi Elina Komulainen.
Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä oma valtakunnallinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Tänä vuonna teemana on: En voinut sille mitään!
Aivovamma-asiaa tehdään aivovammaviikolla tutuksi valtakunnallisesti. Yhdistystemme vapaaehtoiset toimijat järjestävät erilaisia tapahtumia ympäri Suomen. Voit katsoa kaikki tapahtumat tästä linkistä.
Monet tahot keräävät rahaa työhönsä mitä moninaisin keinoin. Isoimmat organisaatiot järjestävät tukikonsertteja ja mainostavat vetoavasti televisiossa – tai vähintäänkin radiossa. Yksi myy nauhoja, toinen järjestää lipaskeräyksen, kolmannelle kerätään kolehti, joku myy arpoja. Myös Aivovammaliitto tekee varainhankintaa, johon osallistumalla voi tukea aivovammautuneita ihmisiä ja heidän läheisiään uuteen alkuun – vaikkapa ensi viikolla vietettävän Aivovammaviikon kunniaksi.
Suomessa on noin 135 000 yhdistystä, joista aktiivisesti toimivia on noin 100 000 kappaletta. Aivovammaliitto ja siihen kuuluvat aivovammayhdistykset kuuluvat tuohon aktiivisten toimijoiden joukkoon. Varainhankinta on tapa kerätä rahaa oman kohderyhmänsä hyväksi.
Rahankeräyksiin tarvitaan yleensä lupa Poliisihallitukselta. Pari poikkeustakin on. Pienimuotoisen ja lyhytaikaisen pienkeräyksen voi järjestää tekemällä kirjallisesti ilmoituksen poliisilaitokselle. Yhdistys voi myös järjestää arpajaiset ilman viranomaisten lupaa ja arpajaisveroa, mikäli arpojen myyntihinta on yhteensä maksimissaan 2 000 euroa ja voitot jaetaan samassa tilaisuudessa.
Poliisihallituksen keräysluvan saamiseksi pitää olla suunnitelma siitä, mihin kerätyt varat aiotaan käyttää. Saaduista tuloista pitää tehdä vuosi-ilmoitus kerran vuodessa riippumatta siitä, onko rahaa saatu ylipäätään kerättyä. Välillä kuulee väitteitä, jonka mukaan kerätyt rahat eivät oikeasti päädy tarvitseville, vaan johtoporras ja keräyskulut nielevät (lähes) koko potin. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kaikkia varainhankintakeinoja säätelevät lait, ja lahjoituksien avulla tehdystä toiminnasta tai esimerkiksi apurahoista raportoidaan vuosittain poliisihallinnolle.
Aivovammaliitto ry:n toimintaan voi lahjoittaa rahaa esimerkiksi lahjoittamo.fi-sivuston kautta. Löydät lahjoituskohteemme osoitteesta https://lahjoittamo.fi/jarjestot/aivovammaliitto/ (linkki avautuu Lahjoittamo.fi). Vuoden 2021 aikana olemme käynnistäneet rahankeräyksen kolmeen kohteeseen: aivovammautuneiden harrastustoiminnan tukemiseen,aivovammaluentojen järjestämiseen ja aivovammatutkimustoimintaan.
Aikaa myöten näemme, kuinka paljon pääsemme jakamaan lahjoitusvaroja kolmelle eri kohteellemme.
Lahjoittaa voi myös soittamalla Aivovammaliiton keräyspuhelimiin
suoraan pankkitilillemme, josta varat ohjataan jaettavaksi kolmelle lahjoituskohteellemme.
Helsingin OP Pankki IBAN: FI25 5541 2820 0202 21 BIC OKOYFIHH
Lahjoituskanavistamme saa mielellään vinkata omille tuttavilleen, joilla voisi olla halua ja mahdollisuuksia tukea aivovammautuneita ihmisiä ja heidän läheisiään aivovamman muuttamassa arjessa.
Aivovammaviikon aloittava Vertaisuudesta voimaa -yleisötapahtuma pidetään 15.11.2021 Validia Kuntoutuksen, Aivovammaliiton sekä Solian yhteistyönä Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 A, 00251 Helsinki, VEGA-talon pääsisäänkäynti, opasteet ovilla). Tilaisuuteen on vapaa pääsy eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
klo 15.00–15.05 Tervetuloa Vertaisuudesta voimaa -tapahtumaan, Liiketoimintajohtaja Susanna Ylisuvanto, Validia Oy
klo 15.05–15.20 Kokemustoimijan näkemyksiä. Kokemustoimija ilmoitetaan myöhemmin.
klo 15.20-15.35 Aivovammasta lyhyesti, kliininen neuropsykologi, PsT Marja-Liisa Kaipio
klo 15.35–15.50 Aivovammaliiton esittely, toiminnanjohtaja Päivi Puhakka, Aivovammaliitto
klo 15.50–16.05 Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen esittely, projektikoordinaattori Julia Lindlöf ja projektisuunnittelija Inkeri Hutri, Aivovammaliitto
klo 16.05–16.25 Kokonaisvaltaista kuntoutusta ihmistä kuunnellen, Kuntoutuspalveluiden palveluesimies Eira Suomi, Validia Oy
Mahdollisuus kokeilla eri liikuntalajeja liikuntasalissa ja kierrellä esittelypisteillä. Tilaisuus päättyy klo 17.30.
