Laura Ärling on iloinen ja reipas nainen. Hän on aktiivinen liikkuja, joka pyöräilee, ui ja lenkkeilee mielellään. Hän on naimisissa, kahden lapsen äiti ja ammatiltaan luokanopettaja. Reilun kuuden vuoden ajan hän on ollut myös aivovammakuntoutuja. Hän kertoo avoimesti aivovamman muuttamasta elämästään viikolla 46 vietettävän Aivovammaviikon kunniaksi.
-Olen aina tykännyt harrastaa liikuntaa. Tuonakin aurinkoisena heinäkuun lopun päivänä reilut kuusi vuotta sitten lähdimme mieheni kanssa pyörälenkille – tai näin ovat muut kertoneet, sillä minulla on onnettomuudesta alkaen kuuden viikon täydellinen muistikatko, Laura Ärling toteaa. Hän kertoo tänään julkisesti vammautumisestaan, kuntoutumisestaan ja niistä seikoista, joiden avulla hän kykeni palaamaan työelämään – mutta palataan näihin asioihin jutun lopussa!
Viikolla 46 vietetään valtakunnallista Aivovammaviikkoa. Teemaviikkoa on vietetty kaikkialla Suomessa vuodesta 2004 alkaen. Tänä vuonna teemana on vertaistuen voima ja näkymättömän aivovamman näkyväksi tekeminen.
Aivovammaviikolla julkistetaan viisiosaisen Näkymätön näkyväksi -videosarjan ensimmäinen osa ”Tarinat, jotka muuttavat maailmaa”. Sarja kertoo Tuulan, Helin, Mikon, Matildan ja Lauran tarinat. Heitä kaikkia yhdistää tapaturma, jonka seurauksena he ovat saaneet aivovamman. Sarjan henkilöt kertovat vammautumisestaan ja siitä, miten heidän elämänsä muuttui. He paljastavat, kuinka ovat kuntoutuneet ja miltä elämä tänä päivänä aivovamman kanssa tuntuu.
Laura on yksi videoilla esiintyvistä henkilöistä. (Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=E7l8TxfWjy4 avautuu ulkoiselle sivustolle Aivovammaliiton Youtube-kanavaan) Hän toteaa, että aivovammassa ei ole mitään häpeämistä, eikä siitä pidä vaieta. Siksi hän haluaa avoimesti kertoa, mitä aivovamma tarkoittaa ja miten sen jälkitila vaikuttaa elämään. Tietoisuus lisääntyy vain, kun aivovammautuneet ihmiset antavat rohkeasti kasvonsa tälle usein näkymättämälle vammalle.
Muut osat ovat nimiltään ”Aivovamman oirekuva”, ”Kuntoutuminen, selviytyminen ja arjen hallinta”, ”Suhde työhön ja vapaa-aikaan” ja ”Ihmissuhteet ja perhe”. Ensimmäinen osa julkaistaan aina viikon välein.
Lauran tapaturma
Mutta palataan tarkemmin Laura Ärlingin tarinaan. Viimeiset selkeät muistikuvat hänellä on edelliseltä viikolta, jolloin hän soitti sisarensa häissä trumpettia. Onnettomuutta edeltävänä päivänä hän muistaa käyneensä lenkillä. Siitä eteenpäin aina joulun tienoille saakka hänellä ei ole kuin hajanaisia mielikuvia sieltä täältä.
-Olin kokenut pyöräilijä, mutta tuolla kerralla hiljaisessa vauhdissa, loivassa alamäessä ja huonokuntoisella hiekkatiellä ohjaustanko kääntyi poikittain ja lensin sarvien ylitse pää edellä tiehen. Olin vielä tuolloin kypärän käyttäjänä “lenkkikäyttäjä”, eli koska olin mielestäni hyvä pyöräilijä, en kypärää kauppareissuilla ja muuten vapaa-ajan pyöräilyssä käyttänyt – ainoastaan lenkillä. Ennen lenkille lähtöämme mieheni oli katsonut kallellaan päässäni olevaa kypärää löysine kiinnityshihnoineen, vaatinut saada kiristää hihnat ja säätää ne sopiviksi. Päässäni ollut ja oikein säädetty kypärä todennäköisesti pelasti henkeni. Näin ovat asiantuntijat sanoneet.
Alkuvaiheen ennuste toipumisesta ei ollut kovinkaan hyvä, mutta toipuminen alkoi kuitenkin edetä nopeasti, kiitos hänen hyvän yleiskuntonsa. Myös kaikki kuntoutukset pyörähtivät nopeasti käyntiin. Sairaalajakson loppuajasta Lauralla on jo häilyviä muistikuvia. Hän esimerkiksi muistaa tarkistaneensa epikriisistä diagnoosinsa.
– Se oli diffuusi aksonivaurio eli DAI.
Oiretiedostus ei herää heti
-Alkuvaiheessa en ymmärtänyt tilanteestani mitään, mutta perheelleni asia oli luonnollisesti todella vaikea. Tyttäremme oli juuri aloittamassa seitsemättä ja poikamme kolmatta luokkaa. Mieheni oli päättänyt heti, että salailulle ei ole mitään syytä. Hän tiedotti sekä lasten kouluihin että oman työpaikkamme kollegoille ja tuolloin opettamani luokan oppilaiden huoltajille, mitä on tapahtunut ja mitä aivovamma tarkoittaa.
Kun kotiutuminen oli ovella, ajatteli Laura kaiken tulevan täysin ennalleen heti, kun arki alkaa kotona rullata.
– Mieheni totesi sittemmin, että minut kotiutettiin aivan liian varhain. Siinä vaiheessa myös läheiset putosivat pois kaiken tuen piiristä. Perhe olisi tarvinnut paljon neuvoja ja keskusteluja asiantuntijoiden kanssa, mutta näitä ei kuitenkaan heille tarjottu, eivätkä he oikeastaan osanneet itsekään niiden perään kysyä.
Laura alkoi itsekin ymmärtää syksyn mittaan, että aivovamma jätti jälkensä ja ettei kaikki muutukaan hyväksi heti, kun sairaalan ovi takana sulkeutuu. Aivovamma muistutti – ja muistuttaa – itsestään joka päivä.
-Palasin täyteen luokanopettajan työaikaan jo kevättalvella edelliskesän onnettomuuden jälkeen, ja se oli aivan liian aikaisin! Jouduin melko pian myöntymään pienempään opetustuntimäärään ja lopulta, muutama vuosi loukkaantumisestani, osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen. Se myönnettiinkin nopeasti.
Laura kiittelee, että hänen kotikaupunkinsa sivistysjohto on ollut hienosti hänen tukenaan. Viime lukuvuoden hän työskenteli paikkakuntansea toisessa alakoulussa niin sanottuna resurssiopettajana ja oli virkavapaalla omasta virastaan.
-Resurssiopettajuus oli hieno kokemus, mutta kovin kuormittava useissa eri luokissa päivän aikana työskentelyn vuoksi. Olenkin onnellinen saatuani palata tänä syksynä omaan virkaani osittaisesti. Kokonaisvaltainen luokanopettajan työ on osaltani kuitenkin ohi, sillä pienten oppilaiden kannalta opettajan vaihtuminen kesken viikon ei ole ideaali tilanne, ja se olisi itsellenikin liian kuormittavaa.
Tällä hetkellä Laura opettaa pääasiassa englantia 3.–5-luokkalaisille englannin opetukseen erikoistuneena luokanopettajana sekä musiikkia ja uskontoa tokaluokkalaisille.
-Mennään vuosi kerrallaan. Nyt tuntuu olosuhteisiin nähden hyvältä!
Lauran kuntoutuminen jatkuu edelleen.
-Käyn edelleen säännöllisesti neuropsykologilla, ja se onkin äärimmäisen tärkeää arjessa, ja varsinkin työssä, selviytymiselle. Myös työterveyteni on ollut koko ajan aktiivisesti mukana toipumismatkallani. Oman kouluyhteisöni työkaverit ovat läheisteni lisäksi ollut korvaamaton tuki.
Neuropsykologisesta kuntoutuksesta Laura saa eväitä arkeen.
-Minulla on hienosti sanottuna aivoväsymystä. Vaikka fyysisesti jaksan vaikkapa työskennellä ja lenkkeillä, tiedon vastaanottaminen ja käsittely saattavat välillä olla kovinkin haasteellisia asioita. Työssäni selviän osa-aikaisesti vuosikymmenten kokemuksen ja suunnitelmallisuuteni ansiosta. Lisäksi minulla on koko ajan ollut vahva halu selviytyä ja kyetä tekemään työtä. Arjen asioissa olen kovinkin huonomuistinen ja käytän post it-lappusia. Tasapainon ja motoriikkani ovat selkeästi heikentyneet aiemmasta, joten en esimerkiksi enää luistele, enkä myöskään pyöräile vilkkailla teillä. Myös pinnani on lyhentynyt ja, kuten varmasti jokaisella, stressi ja liika kuormitus heikentävät uneni laatua ja voimavarojani ennestään.
Laura kertoo, että Pekka Hyysalon tarina on ollut hänelle suuri innoittaja ja vertaisuuden kokemuksia tarjonnut asia.
– Vaikken ole tatuointi-ihminen, otin Pekan inspiroimana fight back -tatuoinnin. Se muistuttaa minua taistelustani takaisin elävien kirjoihin – ja huonoina hetkinä Pekan tarinasta ja siitä, kuinka vielä minuakin huonommasta lähtötilanteesta voi upeasti toipua ja elämä voi jatkua.
Kuvateksti:
Laura Ärling oli vammautuessaan 41-vuotias. – Ajatus siitä, että koko elämä – ei siis vain oma, vaan koko perheen elämä – voi hetkessä peruuttamattomasti muuttua, on hurja. Minäkin lähdin pyörälenkille kauniina, kesäisenä päivänä, jonka jälkeen seuraavat kunnolliset mielikuvat alkavat siitä hetkestä, kun on jo melkein joulu. Kuva: Eveliina Kuusisto
2021 Aivovammaviikon tapahtumat verkossa ja aivovammayhdistyksissä:
RAUMA maanantaina 15.11. klo 13.30 tarjoilu ja klo 14–16 luento ”Aivovamma, neurologiset oireet ja kuntoutuminen”. Luennoitsijana Merita Turunen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL. Winnova, terveydenhuolto-oppilaitoksen auditorio, Steniuksenkatu 8, Rauma. Järjestää Satakunnan aivovammayhdistys ry
HELSINKI maanantai 15.11. klo 15–17.30 ”Aivovammapäivä – vertaisuudesta voimaa” -yleisötapahtuma Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 A, 00250 HKI, Vega-talon pääsisäänkäynti, opasteet ovilla.) Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja ja ohjelma: https://aivovammaliitto.fi/tervetuloa-aivovammapaivaan-15-11-21-vertaisuudesta-voimaa/ Järjestää Validia Kuntoutus, Aivovammaliitto ry ja Suomen paralympiakomitea
OULU maanantai 15.11. klo 17.00–18.00 luento ”Toimintakyvyn avaimia”. Luennoitsijana neuropsykiatrinen valmentaja Marge Miettinen. Ilmoittautumiset 10.11. mennessä oulunavry@gmail.com Saat lähempänä luentoa Teamsin osallistumisohjeet ja linkin sähköpostiisi. Järjestää Oulun seudun aivovammayhdistys ry
VERKOSSA tiistai 16.11. Vertaistoiminta etänä -verkkokoulutus vapaaehtoistoimijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille klo 13–14.30. Koulutuksessa kuullaan erilaisista vertaistoiminnan mahdollisuuksista. Vertaistoiminnasta kertovat Muistiliiton ja Aivovammaliiton toimijat. Ilmoittautuminen 11.11. mennessä. Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/11195611-e5a4-488f-aa2a-f922bde85da9?displayId=Fin2326930 Lisätietoja Kukka-Maaria Maunula, kukka-maaria.maunula@omaishoitajat.fi, puh. 020 7806 588
TAMPERE tiistai 16.11. klo 10–14 yhdistyksen ja Aivovammaliiton esittely Taysin Olka-pisteellä. Järjestäjänä Tampereen seudun aivovammayhdistys ry ja Aivovammaliitto ry
VERKOSSA tiistai 16.11. klo 12–14.30 Fannin webinaari. Ohjelma ja ilmoittautumiset https://www.fann.fi/tapahtumat-ja-koulutukset/ Järjestäjinä Fann Suomen neurohoitajat ry, Terveyskylä.fi, Aivovammaliitto ry ja Aivoliitto ry
LAHTI ja VERKOSSA tiistai 16.11. tiistai klo 18.30–20.00 luento ”Aivovamma ja vireystila”. Luennoitsijana Aarne Ylinen, neurologi. Wellamo-opisto, AKK:n auditorio, Kirkkokatu 16, Lahti tai verkossa https://kol.adobeconnect.com/_a1194353167/wellamonluennot/ Järjestää Päijät-Hämeen aivovammayhdistys ry
OULU keskiviikko 17.11. klo 8.30–11.30 Olka Oulu järjestöpiste Kaiku, OYS:n avohoitotalon aulassa. Vertaistukea ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Järjestää Oulun seudun aivovammayhdistys ry
SEINÄJOKI torstai 18.11.2021 klo 14 Seinäjoen keskussairaala Olka-piste. Yhdistys esittelee toimintaansa. Järjestää Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys ry
OULU ja VERKOSSA torstai 18.11.2021 ”Aivovamma 2021 -tietokiertue” Oulu Scandic city -hotellissa (Saaristonkatu 4, Oulu). Voit ilmoittautua striimauksen seuraajaksi 16.11. saakka. Jos haluat tulla lähitilaisuuteen, otathan yhteyttä pihla.putkonen@aivovammaliitto.fi Ohjelma ja etäosallistujaksi ilmoittautuminen: https://aivovammaliitto.fi/aivovamma-2021-tietokiertue-lahestyy/ Järjestää Aivovammaliitto ry ja Oulun seudun aivovammayhdistys ry
KAUHAJOKI perjantai 19.11.2021 klo 10–16 Kauhajoen S-market Valtti. Yhdistys esittelee toimintaansa. Järjestää Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys ry