Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.
Juttusarjan osat:
1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä
2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa
3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa
4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä
5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä
6/9 Kuntoutusta
7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä
8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona
9/9 Hoida itseäsi
Epidemian poikkeusoloissa saattaa monen aivovamman saanen kuntoutus ja terapiat olla katkolla. Jos sinulla on voimassa oleva kuntoutussuunnitelma, noudata sitä niin pitkälle kuin mahdollista.
-Kela sallii ajankohtaisessa ohjeistuksessaan edelleen läsnäoloterapiat, kunhan molemmat osapuolet, kuntoutuja ja terapeutti, ovat oireettomia, huolehditaan käsien pesusta ja tilojen hygieniasta ennen ja jälkeen tapaamisen sekä pidetään tapaamisissa vähintään 1.5 m turvaväli ja läsnäolotapaamisista on yhdessä sovittu, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.
Monia terapioita on myös mahdollista toteuttaa etäkuntoutuksena, mikäli palveluntuottajalla on ollut käytössään siihen soveltuva teknologia ja ohjelmat videoyhteyksineen. Terapeutit ovat saattaneet ohjeistaa ja antaa erilaisia harjoitteita kotona toteutettaviksi toimintakykyä ylläpitämään ja tukemaan.
-Kognitiivisten toimintojen harjoitusta tarjoavat myös monet pelit, joita on tarjolla selaimessa ja mobiilissa. Kotonaolo voi innostaa myös kaivamaan esiin perinteisiä lautapelejä ja ulkoleikkejä, jotka samalla edesauttavat perheenjäsenten vuorovaikutusta. Omalta neuropsykologilta voi myös kysyä mahdollisuutta saada kotikäyttöön mobiilipohjaisia kognitiivisten häiriöiden kuntoutusohjelmia.
Jaana Sarajuuri muistuttaa, että poikkeusaikoina hyvä elämänasenne on yrittää elää päivä kerrallaan.
-Kannattaa tunnistaa sekä ilonaiheet että hyvin olevat asiat omassa arjessa ja elämässä. Murheetkin voi pyrkiä rajaamaan niihin asioihin, joihin itse voi jotenkin vaikuttaa. Muista, että sellaiset tuntemukset kuin yksinäisyys, tylsistyminen, ahdistus ja stressi, ovat normaaleja reaktioita epidemiatilanteessa.
Jos tarvitset apua arjessasi, pyydä apua naapureilta, tuttavilta, ystäviltä, sukulaisilta. Myös monet alueesi järjestöt saattavat mahdollisesti auttaa sinua. Auta myös muita, jos se vain on mahdollista.
– Toisten auttaminen lisää omaakin hyvää oloa ja merkityksellisyyden tunnetta. On hyvä tietää ja pitää mielessä, että meneillään olevan kriisin ratkaisuja pohtii suuri joukko asiantuntijoita niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Epidemia ei pahene loputtomasti, vaan jossain vaiheessa tilanne alkaa helpottaa. Voit myös antaa ajatuksen lipsahtaa epidemian jälkeiseen aikaan.