Tasapaino tärkeimpiä mittareita aivotärähdyksiä diagnosoitaessa

Urheilussa noin 4 000 aivovammaa vuodessa 

Aivovammoista syntyy urheilussa 2–9 %, eli noin 4 000 kappaletta. Niistä suurin osa on aivotärähdyksiä, joka on aivovamman lievin muoto ja joista valtaosa toipuu oireettomaksi muutaman viikon tai kuukauden sisällä. Kuitenkin 10–15 prosentilla aivotärähdyksen saaneista oireet pitkittyvät tai jäävät jopa pysyviksi. Silti aivotärähdyksissä ja muissa lievissä aivovammoissa jo diagnoosinkin saaminen voi olla haastavaa. Tasapaino on yksi tärkeimmistä mittareista aivotärähdyksiä diagnosoitaessa, ja objektiiviseen tasapainon mittaamiseen onkin kehitetty uusi työkalu.

Aivovammoja, joista jäisi pysyviä oireita, tapahtuu urheilussa onneksi vain vähän – joista toki jokainen on liikaa. Aivovammaliiton tuoreen jäsenkunnalleen suunnatun tutkimuksen mukaan aivovammadiagnoosi viivästyy usein yli viidellä vuodella. Voit lukea lisää tutkimuksesta tästä (linkki avautuu sisäiselle sivulle).

4 000 urheiluaivovammaa karkea arvio

Aivovammojen määristä ylipäätään on vaikea löytää tarkkoja faktalukuja. Urheilussakin arvioidun määrän vaihteluväli on useampi prosenttiyksikkö. Siksi 4 000 urheiluaivovammaa on vain karkea arvio.

– Koska Suomessa ei ole tehty urheiluaivovammoihin liittyvää epidemiologista tutkimusta, on urheilussa sattuvien aivovammojen lukumäärän kehityksestä mahdotonta tarjota kiistattomia faktoja, selvittää Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Lisäksi ammattiurheilusta puhuttaessa joukkuelääkäri hoitaa suurimman osan urheilussa syntyneistä lievistä vammoista, jolloin ne eivät tule julkisen terveydenhuollon tietoon. Urheilussa syntyvien vammojen määrä pitäisikin suhteuttaa harrastajien määrään: mitä enemmän lajia harrastetaan, sitä enemmän siinä syntyviä vammoja lukumääräisesti tulee. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että urheilu olisi muuttunut aiempaa vaarallisemmaksi.

Aivovammat eivät liity vain jääkiekkoon tai jalkapalloon, vaikka niistä puhutaan julkisuudessa eniten. Ellei mukaan lasketa kamppailulajeja, joissa jo lajin luonteen vuoksi aivovammautuminen on mahdollista, ovat esimerkiksi amerikkalainen jalkapallo, moottoriurheilu, alppilajit, pyöräily ja hevosurheilu riskialttiita lajeja. Esimerkiksi Aivovammaliittoon on parin viime vuoden kuluessa ottanut yhteyttä suuri määrä hevosonnettomuuksissa vammautuneita.

Professori, neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo vahvistaa mielikuvan. Tällä hetkellä ratsastukseen liittyvät vammat ovat pyöräilyvammojen ohella ylivoimaisesti yleisin ryhmä. Alppilajeissa vakavia vammoja tulee harvoin. Jääkiekossa sattuu vain hyvin vähän sairaalahoitoa vaativia vammoja, ja jalkapallossa niitä syntyy vielä jääkiekkoakin vähemmän. Sähköpotkulautailu on noussut merkittäväksi aivovammojen aiheuttajaksi. Moottoriurheilussa riskialttiina lajina erottuu motocross sekä mönkijällä ajelu, joka on melko yleinen vakavien vammojen aiheuttaja. Monissa urheilulajeissa sääntömuutoksilla on suuri vaikutus lajin turvallisuuteen. Turvallisuutta voidaan myös parantaa kiinnittämällä huomiota turvavarustukseen, kuten esimerkiksi kypärien laatuun ja pakollisuuteen.

Tasapainon arviointi keskeisessä roolissa

Tasapaino on yksi keskeisimpiä toimintakyvyn tekijöitä, koska se on niin vahvasti aivoista ja keskushermostosta säädeltyä. Lihakset liikuttavat ja aivot ohjaavat. Tasapaino ja kehon hallinta ovat keskeisiä urheilussa suoriutumisen, mutta myös vammojen ennaltaehkäisyn, kannalta. Esimerkiksi nilkkojen sekä polvivammojen ennaltaehkäisyn kannalta hyvä tasapaino ja kehon symmetria ovat tärkeitä.

Tasapaino on myös yksi keskeisistä suorituskyvyn mittareista, kun arvioidaan urheilun yhteydessä tulleita aivotärähdyksiä. Siksi objektiivinen tasapainon arviointi on avainasemassa, kun aivotärähdystä aletaan diagnosoida ja sen jälkeen kuntouttaa. Start up -yritys Ainone on kehittänyt uuden työkalun, jolla arvioidaan rintakehälle asetettavalla sensorilla kehon huojuntaa eli tasapainoa.

– Tasapainon ja etenkin tasapainojärjestelmän arviointi on vielä varsin alihyödynnetty ja usein, jos arvioidaan lainkaan, se tehdään silmämääräisesti ilman mitään tarkkaa arvoa. Ainone Balance® -sovelluksen kehitystyö lähti tarpeesta toteuttaa helppokäyttöinen ja kustannustehokas ratkaisu, jolla ihmisen tasapainoa voidaan mitata tarkasti ja objektiivisesti. Sovellus tarjoaa reaaliaikaisia tuloksia ja palautetta ammattilaisille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Matti Vartiainen.

– Ainone kehittää mobiiliratkaisuja ihmisen suorituskyvyn mittaamiseen. Ratkaisuissa hyödynnetään Movesense-sensoriteknologiaa ja tulevaisuudessa tekoälyä. Sovellusta on helppo käyttää missä ja milloin tahansa, ja se antaa tarkkaa tietoa ihmisen toimintakyvyn muutoksista numeerisen arvon tasapainon osalta, Vartiainen kertoo.

Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:

Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna, Jyväskylä, Äänekoski, Keuruu, Hamina, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Ylivieska, Kajaani, Lahti, Pori, Rauma, Kankaanpää, Tampere, Turku, Salo ja Forssa.


Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000−20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä.

Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5−10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje