Aivovammaliiton vuosi 2026 on alkanut vauhdikkaasti. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olemme järjestäneet yli 30 tapahtumaa, joissa olemme kohdanneet yli 2 500 ihmistä. Samalla olemme käynnistäneet toimintaa myös uusille kohderyhmillemme ja saaneet siitä runsaasti myönteistä palautetta.
Palautteissa on korostunut erityisesti asiantunteva, ystävällinen ja ihmisläheinen kohtaaminen. Se kertoo olennaisen siitä, miksi Aivovammaliittoa tarvitaan: aivovamman, aivoverenkiertohäiriön tai muun aivojen vaurion saanut ihminen tarvitsee faktatiedon lisäksi ymmärrystä, tukea ja kokemuksen siitä, ettei hän jää yksin.
Aivovammaliiton viestintä tekee näkymätöntä näkyväksi. Aivoitus-lehdestä on alkuvuonna ilmestynyt kaksi numeroa, joilla on ollut yhteensä noin 15 000 lukijaa. Aivovammaliiton verkkosivuilta on etsitty tietoa yli 16 000 kertaa, ja somekanaviemme julkaisut ovat saaneet lähes 400 000 näyttökertaa. Uutiskirjeitä on lähetetty kolme ja jäsenkirjeitä kuusi kappaletta. Uusia esitteitä on laadittu ja painatettu yli 5 000 kappaletta.
– Saan tukea ja voimaa elää tämän vamman kanssa, kuvasi Aivoitus-lehteen haastateltu henkilö.
– Juttu tuntui koskettavalta ja todelliselta, kertoi vammautuneen ihmisen haastattelun lukija.
Aivoitus palvelee myös aivovaurion kokeneita työssään kohtaavia ammattilaisia.
– Lehti palvelee työssäni. Vein luettuani sen myös potilaiden luettavaksi, kertoi eräs ammattilainen.
Osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksia
Aivovammaliiton työ näkyy arjessa monella tavalla: neuvontana, vertaistukena, kursseina, tapahtumina, kohderyhmälle ja koko kansalle suunnattuna viestintänä, yhdistysten tukemisena, vaikuttamistyönä sekä luotettavan tiedon jakamisena suurelle yleisölle, ammattilaisille ja päättäjille.
Alkuvuoden aikana on neuvontapalvelumme auttanut jo 800 kertaa. Vertaistukeen liittyvässä neuvonnassa ja vertaistukipuheluiden välittämisessä on kohdattu noin 40 ihmistä. Lisäksi olemme järjestäneet neljä aivovamman saaneille suunnattua kurssia, joilla on kohdattu 52 osallistujaa. AVH-kohderyhmälle on suunnitteilla viisi kurssia.
Vertaistuen merkitys näkyy palautteissa vahvasti.
– Näistä vertaistukipuheluista on ollut enemmän apua kuin mistään muusta kuntoutustoiminnasta.
– En ole pystynyt puhumaan kenellekään muulle, näistä puheluista saan voimaa.
Myös kurssit ja leirit tarjoavat osallisuuden kokemuksia ja tietoa.
– Leiriltä sain vertaistukea, uusia kokemuksia ja arvokkaita kohtaamisia. Näin ensikertalaisena sain tuntea olevani osa jotakin, sain olla oma itseni, sain paljon naurua, paljon hyviä keskusteluja ja ennen kaikkea olla ihan huipputyyppien ympäröimänä.
Mieleen jääviä kohtaamisia
Aivovammaliitto vie tietoa myös sinne, missä sitä tarvitaan päätöksenteon, asenteiden ja turvallisemman arjen tueksi. Alkuvuonna olemme lähettäneet seitsemän lehdistötiedotetta, etsineet toimittajien pyynnöstä kahdeksan haastateltavaa ja viestineet kansanedustajille kahdesti.
Vaikuttamistyö saa myös suoraa palautetta.
– Lämmin kiitos tästä! Tärkeää asiaa! totesi kansanedustaja saamastaan viestistä.
Mediayhteistyö voi olla merkityksellistä myös haastateltavalle itselleen.
– Tämän asian läpikäyminen varmasti osaltaan taas kuntouttaa, kuvasi mediahaastattelun antanut henkilö.
Aivovammaliitto tukee myös paikallisyhdistyksiä ja vapaaehtoisia. Yhdistysten tukikäynnit ovat alkaneet vauhdikkaasti: pelkästään huhtikuun aikana yhdistyksiä tavattiin kuudesti, toimintaryhmien ohjaajia sparrattiin kahdesti ja yhdistysten avainhenkilöitä neljä kertaa.
Vapaaehtoisten merkitys on liiton toiminnassa suuri. He tuovat kokemustietoa, vertaistukea ja aivovauriotietoisuutta ihmisten arkeen.
– Haluamme tuoda näkymättömän näkyväksi ja lisätä aivovammatietoisuutta. Jakamalla arkeamme näytämme, ettei kaikki ole sitä, miltä näyttää.
– Antaessani vapaaehtoisena panokseni leiriin saan aina kaksin verroin takaisin.
Eräs vapaaehtoinen tiivisti vapaaehtoisuuden merkityksen kahteen sanaan:
– (Se antaa) Tarkoituksen elämälle.
Alkuvuonna on valmisteltu myös uusia toimintamuotoja. Työikäisille suunnattu Koppi arjesta -ryhmätoiminta tarjoaa tietoa ja vertaistukea, ja ensimmäisiä ryhmiä on alkamassa syksyllä. Afaattisille henkilöille suunnattu Juttu-tupa-toiminta kokoaa ihmisiä työväen- ja kansalaisopistoihin. Ryhmissä on mukana noin 220 osallistujaa, ja Aivovammaliitto kouluttaa ohjaajat. Lisäksi Aivoterveyden edistäjät -toimintaa käynnistetään syksyllä: vapaaehtoiset tulevat pitämään aivoterveysaiheisia luentoja.
Aivovammaliitto tekee myös ennaltaehkäisevää ja asenteisiin vaikuttavaa työtä. Koulukotien nuorisoväkivallan vastaisessa tapahtumassa eräs nuori sanoi:
– Oli ihanaa, että kohtasit minut ihmisenä, et häirikkönä.
Lukioille suunnatuilla aivovamma- ja aivoterveysluennoilla tieto on puolestaan siirtynyt suoraan oppimiseen.
– Kokeessa jokainen osasi kuvata kognitiivisia oireita aivovammaesimerkkien kautta – ja kaikki saivat täydet pisteet, kertoi opettaja.
Lisäksi Aivovammaliitto on mukana viidessä tutkimushankkeessa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa kohderyhmän ääntä, lisätä ymmärrystä aivovammoista, aivoverenkiertohäiriöistä ja muista aivojen vaurioista sekä edistää parempaa hoitoa, kuntoutusta ja osallisuutta.
Alkuvuoden luvut kertovat toiminnan laajuudesta, ja palautteet sen merkityksestä. Aivovammaliitto on olemassa, jotta kukaan ei jäisi yksin näkymättömän vamman, muuttuneen arjen tai tiedon puutteen kanssa. Työmme tekee näkyväksi sen, mikä muuten liian usein jää piiloon.