Unen aikana aivot ovat hyvin aktiiviset, vaikka toisin voisi luulla: ne tankkaavat energiaa, järjestelevät päivän aikana kertynyttä tietoa, tallentavat tarpeellisinta sekä siivoavat kuona-aineita pois. Päivän aikana aivot käsittelevät valtavan määrän ulkoapäin tulevaa informaatiota, joten unen aikana irtauduttuamme tästä informaatiovirrasta aivoilla on mahdollisuus keskittyä järjestelyyn ja siivouspuuhiin.
Univaje
Jo pienikin univaje heikentääkin älyllistä suorituskykyä seuraavan päivän aikana: ajattelu hidastuu, unohtelu lisääntyy myös luovuus ja ongelmanratkaisukyky takkuavat. Kokonaan valvottu yö vastaa jo promillen humalatilaa, joka alentaa reaktiokykyä ja altistaa onnettomuuksille. Voidaan kuvitella, että valvotun yön jälkeen aivot ovat roskaiset ja sen tiet huonossa kunnossa, jolloin tiedon kulku vaikeutuu ja hidastuu.
Unen tarve
Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta tutkimusten mukaan aivot toimivat parhaiten kun unta kertyy yössä 7-8 tuntia. Lasten ja nuorten kehittyvät aivot tarvitsevat hieman enemmän unta. Unta ei voi nukkua varastoon etukäteen, vaan aivot tarvitsevat siivoushetkensä päivittäin. Päiväunet voivat auttaa aivotoimintoja tehostavasti, mikäli yö on ollut levoton. Kannattaa kuitenkin pitää torkkuminen päivällä 20-30 minuutin mittaisena, sillä pidempi unijakso voi johtaa syvän unen vaiheeseen, josta herääminen on vaikeaa ja olo tällöin kaikkea muuta kuin virkeä.
Liikunta, aivojen kuormittaminen päivällä erilaisin haastein sekä hyvä ravinto edesauttavat hyvälaatuista unta, joten huono nukkuja voi varmistella unta jo päivän askareilla.