Vuosi: 2018

Kansalaisaloite ”Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu” on saavuttanut vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn. Oululaisen Pertti Latvalan alullepanemassa aloitteessa todetaan, että sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuuden kannalta lääkäreiden antamilla lausunnoilla ja todistuksilla on keskeinen merkitys. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten lääkäreille asetettu lääketieteellisiin kannanottoihin ja lausuntoihin liittyvä erivapaus on omiaan lisäämään epäluuloja koko järjestelmää kohtaan.

Kansalaisaloitteeseen voi tutustua ja allekirjoittaa netissä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2837

Viikolla 11 (12.–18.3.2018) vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa. Suomessa Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon teemana on Vaali aivojasi.

NV-järjestöt muistuttavat Aivoviikon tapahtumissa ympäri Suomen, että aivoterveydestä huolehtiminen kannattaa aina: nuorena ja vanhana, terveenä ja sairastuneena. Kun aivojen terveyttä vaalii kaiken ikää, on riski sairastua moniin neurologisiin sairauksiin pienempi. Aivojen suojaaminen myös vähentää riskiä saada vammoja, joiden seuraukset voivat olla pitkäkestoisia tai jopa pysyviä. Aivoista huolehtiminen tukee toimintakykyä ja voi hidastaa sen heikkenemistä myös heillä, joilla jo on joku neurologinen sairaus tai vamma.

Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Aivoviikolla monenlaisia tapahtumia. Aivovammayhdistykset ovat mukana ainakin seuraavissa tapahtumissa:

• Maanantai 12.3. Aivovammayhdistys klo 17 -20 Luento: Biologi Hannele Kettunen: Suoli- aivo-akseli ja aivovaurio. Ei ilmoittautumista. (Kampin palvelukeskuksen ruokala, Salomoninkatu 21B. Helsinki)
• Maanantai 12.3.klo 17 – 19 Lääkäri Merja Augustinin luento ”Vaali aivojasi.” Forssan toimintaryhmä esittelemässä toimintaa (HAMK, auditorio, Forssa. Wahreninkatu 11, C -ovi, 4 krs)
• Maanantai 12.3. klo 8 -11Oulun seudun aivovammayhdistys, jalkautuminen hyvinvointikeskuksiin. (Tuiran hyvinvointikeskus, Kangastie 12, 90500 Oulu)
• Tiistai 13.3. klo 10-14.  Aivohoitola-tapahtumssa Hämeenlinnan toimintaryhmä. (Kauppakeskus Goodman Kaivokatu 7, 13100 Hämeenlinna).
• Tiistai 13.3. klo 14 Vanhusten aivovammojen ehkäisy – teemapäivä. Itä-Suomen Aivovammayhdistys. (Seniorineuvonta Ankkuri, Senioripihan Matti talossa, Rauhankatu 1A, Joensuu).
• Tiistai 13.3. Varsinais-Suomen aivovammayhdistys pitää järjestöesittelyä klo 11.00 – 13.00. (T-sairaalan Haartman–salin edustalla).
• To 15.3. klo 14 – 18 ”Auttaako aivotieto? Aivotutkimus laboratorioista hyötykäyttöön” -seminaari Jyväskylän yliopistossa, Agora, auditorio 2. Mukana Keski-Suomen aivovammayhdistys.
• Lauantai 17.3. klo 13 Yyeisöluento moniammatillisesta yhteistyöstä ja kuntoutuksesta aivovammaisille, puheterapeutti Sari Paaso ja toimintaterapeutti Helena Pyyhtiä. Kahvitarjoilu, arpoja myynnissä. Oulun seudun aivovammayhdistys. (Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu).

Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota, joutua auto-onnettomuuteen tai mihin tahansa sellaiseen tapaturmaan, josta on seurauksena elämää pysyvästi muuttava aivovamma. Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia.  Kun mukaan lasketaan vammautuneen ihmisen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.

Sekä aivovammat että niiden oireet ovat monimuotoisia ja yksilöllisiä. Aivovamman lievimmän version, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Erityisiä riskiryhmiä ovat nuoret miehet ja ikäihmiset, mutta kukaan ei ole täysin suojassa aivovammalta. Sen yleisyydestä huolimatta aivovammatietoisuus on yhä puutteellista. Sitä saatetaan luulla virheellisesti synnynnäiseksi, kuvitellaan sen olevan älyvamman tai ajatellaan, että esimerkiksi myrkytys voisi aivovamman aiheuttaa. Hämmennystä aiheuttaa myös se, että aivovamma on usein näkymätön vamma. Aivovamman saanut ihminen näyttää ja kuulostaa monesti täysin samalta kuin aiemmin, mutta silti hänelle tullut aivokudoksen vaurio voi vaikeuttaa hänen arkeaan monin tavoin.

Aivovammatietoisuuden lisäämiseksi ja näkymättömän vamman näkyväksi tuomiseksi Aivovammaliitto ry järjestää kansanedustajille, ministereille, medialle ja suurelle yleisölle suunnatun Aivovamman monet kasvot –tilaisuuden Kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, Helsinki) tiistaina 27.2.2018 klo 14.30 – 15.30. Tilaisuudessa aivovamman kokeneet ihmiset kertovat oman tarinansa.

Ääneen pääsevät muun muassa Markku Vehviläinen, Mikko Ruponen ja Marge Miettinen. Diplomi-insinööri Markku Vehviläinen työskenteli Nokialla johtotehtävissä. Hän sai aivovamman työmatkallaan laskettelutapaturmassa vuonna 2008. Mikko Ruponen vammautui työtehtävissä vuonna 2001 ollessaan ambulanssissa ensihoitajana. Marge Miettinen vammautui vuonna 2011 pudottuaan parvekkeelta maahan 8,5 metrin matkan ravintolaillan päätteeksi. Tänä päivänä he kaikki ovat sairauseläkkeellä aivovamman mukanaan tuomien haasteiden vuoksi. Yleisimpiä aivovamman mukanaan tuomia ongelmia ovat muistiongelmat, haasteet toiminnanohjauksessa, äärimmäisen voimakas väsymys, vaikeudet oppia uutta ja fyysiset oireet, kuten jatkuva päänsärky.

Aivovamman kokeneiden lisäksi tilaisuudessa ovat mukana kansanedustajat Jari Ronkainen (ps.) ja Sanna Lauslahti (Kok).

 Lisätietoja toiminnanjohtaja Anne Porthén, anne.porthen@aivovammaliitto.fi, puh. 050 536 6390

Kokemuspuhujien haastattelupyynnöt ja/tai valokuvatilaukset: Toimittaja-tiedottaja Pia Warvas, pia.warvas@aivovammaliitto.fi, 050 306 7916

Kuvassa yksi tapahtuman kokemuspuhuja Markku Vehviläinen 

 

 

Tapahtuma on täyttynyt!

Aivovammaliitto järjestää aivovammautuneiden ihmisten läheisille suunnatun virkistysviikonlopun toukokuussa Peurungan kylpylässä Laukaalla 18.-20.5.2018. Ohjelmassa on asiantuntijaluentoja, vertaistukea, ohjattua ulkoilua ja rentoutumista kylpylässä. Tule nauttimaan irtiotosta arjesta!

Lisätietoja tapahtumasta ja peruutuspaikkoja voi tiedustella järjestösuunnittelija Pihla Putkoselta, puh. 050 550 0541, sähköposti: pihla.putkonen(at)aivovammaliitto.fi

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana. Valtaosa nimesi liukastumisen syyksi liukkaan alustan, mutta osasyinä tunnistettiin myös puutteet omassa varautumisessa. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että keskittymällä kävelyyn ja huolehtimalla asianmukaisista kengistä voi jokainen ehkäistä kaatumisia.

 Neljä kymmenestä (38 %) suomalaisesta kertoi joulukuussa toteutetussa kyselyssä* kaatuneensa liukastumisen takia. Kaatuneista 27 prosenttia kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä liukastumisen seurauksena. Joka kymmenes joutui kaatumisen seurauksena käymään myös lääkärissä tai terveydenhoitajalla. Yhden tai useamman päivän töistä tai koulusta joutui olemaan noin viisi prosenttia kaatuneista. Neljäsosa kertoi, ettei kaatumisesta ollut tullut seuraamuksia.

”Liukkaus koskettaa kaikkia kulkutavasta riippumatta. Jokainen meistä on ainakin osan aikaa arkisilla matkoilla jalankulkija, vaikka sitten vain parkkipaikan ja kotioven välisen taipaleen ajan. Kaatuminen ei ole myöskään vain vanhojen vaiva. Päinvastoin, liukastumisvammoja sattuu eniten työikäisille. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain vakavampia kuin nuoremmilla”, toteaa erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi SOSTE ry:stä.

Jos keskittyisi kävelyyn?

Kun kaatuneilta kysyttiin syitä liukastumiselle, kolme viidestä (62 %) nimesi erityisen liukkaan alustan kaatumisen syyksi. Lähes neljä kymmenestä (38 %) kertoi syyksi huonon tien tai alueen kunnossapidon ja viidesosa pimeyden tai huonon valaistuksen.

Myös omasta toiminnasta löydettiin huomautettavaa. Neljäsosa piti omaa, keliin sopimatonta kenkävalintaa syynä liukastumiseen. Myös kiire ja esimerkiksi kännykkään keskittymisen aiheuttama tarkkaamattomuus oli usean tunnistama syy kaatumiseen. Pysy pystyssä -kampanjassa kehotetaankin tänä vuonna keskittymään kävelyyn.

”Kun liukastumistapaturmia pyritään ehkäisemään, tarvitaan siihen sekä panostusta kunnossapitoon että kävelijän omaa varautumista. Liukkaus ei onnistu yllättämään, jos seuraa keliennusteita sekä lämpömittaria – ja varautuu lähtiessään asianmukaisesti pitävin jalkinein tai liukuestein”, Tamminiemi kannustaa.

Liukastumisista ei ollut pelkästään negatiivisia seurauksia. Yli puolet liukastumalla kaatuneista kertoi, että liukastumisen seurauksena kulkee nykyään varovaisemmin liukkailla. Hieman reilu kymmenesosa (13 %) kertoi, että liukastuminen sai käyttämään liukuesteitä. Yhtä moni raportoi hankkineensa pitävämmät talvikengät.

”Usein liukkaisiin kiinnittää enemmän huomiota, jos tulee kaaduttua. Pelkästään kantapään kautta ei opin kuitenkaan soisi menevän perille, kaatumisilla kun voi olla perusterveillekin kivuliaita ja pitkäaikaisia seuraamuksia. Esimerkiksi murtunut ranne haittaa arjessa melko pitkään”, Tamminiemi toteaa.

Liikunta- ja hyvinvointikouluttaja Katja Keränen kertoo, että käveleminen liukkailla ei ole helppoa.

”Käveleminen muuttuu liukkaalla kelillä vähän tönköksi ja jännittyneeksi. Se ei ole kovin energiatehokasta. Liukkaalla alustalla käveleminen vaatii jatkuvaa keskittymistä ja ympäristön tarkkailua, joten se on myös psyykkisesti kuormittavaa. Kävely voi olla myös fyysisesti raskasta, jolloin sen voi ottaa tasapainotreeninä ja keskittymishaasteena. Hyvillä varusteilla, rauhallisella tahdilla ja keskittymällä selviää liukkaista paikoista”, Keränen sanoo.

Näin varaudut liukkaisiin:

• Keskity kävelyyn. Jos huomio on askelluksen sijasta kännykässä, voi liukkaus yllättää pahasti.
• Kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
• Kiinnitä huomio kenkien valintaan – Hyvissä liukkaan kelin kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali.
• Käytä liukuesteitä liukkailla – Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon.
• Tarkista varoitukset. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
• Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta.Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä.
• Huolehdi fyysisestä kunnostasi.Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto auttavat pysymään pystyssä.
• Tiedosta, että promillet lisäävät kaatumisriskiä entisestään.

 

Jalankulkijoiden liukastumisia selvitettiin joulukuussa 2017. Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Yhteensä vastaajia oli 1530.

 

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanjan taustalla on Kotitapaturmien ehkäisyverkosto: Aivovammaliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Liikenneturva, LähiTapiola, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa.

Aivovammojen tuore Käypä hoito -suositus on ilmestynyt. Siinä korostetaan erityisesti alkuvaiheen diagnostiikan ja kirjausten merkitystä. Aivovammaliitto ajoi samaa asiaa jo keväällä 2017 pidetyssä symposiumissamme.

Lue Käypä hoito tästä linkistä