Poliisihallituksen mukaan vakava katuväkivalta on lisääntynyt Suomessa merkittävästi lyhyen ajan sisällä. Myös väkivallan seurauksena tulleiden aivovammojen määrä on kasvanut, ja tilastojen mukaan jopa 6–11 % aivovammoista tulee väkivallan uhreille. Määrä voi todellisuudessa olla vielä suurempi. Esimerkiksi kasvomurtumapotilaista 7,1 %:lla on aivovamma jäänyt diagnosoimatta, vaikka usein on syytä olettaa, että kasvomurtumapotilaille on tullut myös aivovamma.
Alkoholin ja päihteiden käyttö lisäävät väkivaltaa, ja aivovammoista noin puolet syntyykin alkoholin vaikutuksen alaisena. Väkivallan uhriksi voi joutua myös silloin, kun sattuu niin sanotusti olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Yksi esimerkki heistä on Aivovammaliitossa vapaaehtoisena toimiva 29-vuotias Sami Ropa. Hän astui omien sanojensa mukaan toukokuussa 2019 ovesta ulos väärään aikaan. Tuntematon henkilö löi Samia takaraivoon niin voimakkaasti, että tämä suistui maahan ja sai sekä kallonmurtuman että aivovamman. Pahoinpitelijä saatiin kiinni verekseltään, mutta kun aikanaan haaste käräjille lähti, ei mukiloijaa enää löytynytkään. Samin tarina kerrotaan myös MTV 3 -kanavan Asian ytimessä -dokumentissa. (Voit katsoa dokumentin tämän linkin kautta MTV 3 -katsomosta.)
Tapaturman aiheuttama aivovaurio
Aivovamma on tapaturman synnyttämä aivokudoksen vaurio, joka aiheutuu päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuneesta esineestä. Yleisimmin aivovammoja syntyy kaatumis- ja putoamistapaturmissa, liikenneonnettomuuksissa, väkivallan seurauksena ja urheilussa. Aivot ovat ainutlaatuinen elin, joka säätelee ihmisen kaikkea toimintaa ajattelusta liikkumiseen. Aivoja ei voi uusia, ja yhdelläkin iskulla voi olla aivoja pysyvästi vammauttavat vaikutukset.
Aivovamma on yksilöllinen ja muuttaa vammautuneen ja lähipiirinsä elämän kokonaan. Aivovamma aiheuttaa voimakasta väsymystä, muistin heikkenemistä, keskittymiskyvyn alenemista, tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen muutoksia, päänsärkyä ja muita kipuja. Aivovammaan liittyy voimasta stigmaa, ja vammautuneet itse voivat kokea häpeää. Tämän vuoksi on tärkeä ymmärtää, että aivovamma ei ole älyvamma!
Aivovammat aiheuttavat yhteiskunnalle noin 2 miljardin kustannukset vuodessa. Aivovammoja ennaltaehkäisemällä voimme saada aikaan huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä.
Keskeinen kuolinsyy
Tapaturman aiheuttamat aivovammat ovat keskeinen kuolleisuuden ja vammautumisen syy maailmanlaajuisesti. Suomessa aivovamma aiheuttaa noin 1 000 kuolemaa vuodessa. Eniten kuolemaan johtavia aivovammoja syntyy kaatumisten seurauksena, mutta jopa noin 15 % kaikista aivovamman aiheuttamista kuolemista johtuu joko itseaiheutetusta tai toisen aiheuttamasta väkivallasta. Väkivalta ja liikenneonnettomuudet ovat suurimmat kuolinsyyt alle 30-vuotiailla, kun taas iäkkäimmillä korostuvat kaatumiset ja putoamiset. Ikäryhmien välinen vaihtelu selittyy osin aktiivisuus- ja toimintakykyeroilla.
Avainasemassa ennaltaehkäisy
Aivovammojen ennaltaehkäisy säästää ihmishenkiä ja työvuosia, lisää tuottavuutta ja pienentää kustannuksia yhteiskunnalta.
Aivovammaliiton toimintaan kuuluukin oleellisesti aivovammojen ja väkivallan ehkäisytyö. Koska aivovamman paras ”hoitokeino” on ennaltaehkäisy, on siihen syytä panostaa. Aivovammaliiton työntekijä ja aivovammautunut kokemustoimija luennoivatkin säännöllisesti kouluilla aivovammojen ennaltaehkäisystä ja väkivallan seurauksista.
Aivovammaliitossa käynnistyi vuoden 2025 alussa Nuorilta nuorille -toiminta, jonka tavoitteena on kehittää yhdessä nuorten kanssa mielekästä tekemistä elämään silloin, kun opiskelu ja työelämä eivät enää onnistu aivovamman jälkeen. Vertaistuella on todella suuri merkitys vammautuneen ihmisen elämässä. Monet kokevat saaneensa vertaistuesta uskoa ja uskallusta elämään.
Lisätietoa:
Päivi Puhakka
Puh. 050 536 6390
paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi
Aivovammaliitto ry, toiminnanjohtaja
Jos haluat kirjoittaa aivovammoista, Aivovammaliiton viestintä voi etsiä sinulle sopivan haastateltavan. Ota yhteyttä ja kysy lisää
Pia Kilpeläinen
Aivovammaliitto ry / Aivoitus-lehti, viestintävastaava, päätoimittaja
Puh. 050 306 7916
pia.kilpelainen@aivovammaliitto.fi