” Vain” aivotärähdys on jo merkki aivovammasta – jokainen otettava vakavasti

Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi tällä viikolla naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustosesta, joka vaatii suhtautumaan vakavasti urheilussa tapahtuviin aivovammoihin. Hänen mukaansa erityisesti jääkiekossa puhutaan kyllä aivovammoista, mutta niihin suhtaudutaan leväperäisesti. Koska ongelmaa ei oteta vakavasti, aivovammat vain yleistyvät. Ilta-Sanomien uutispäällikkö Juha Hiitelä puolestaan totesi heinäkuussa jalkapallon MM-kisojen aikaan, että jalkapalloväki ei ota tosissaan päähän kohdistuvia iskuja, vaan jopa vähättelee niitä.

Aivovammat eivät liity vain jääkiekkoon tai jalkapalloon. Käypä hoito -suosituksen uudistustyöryhmän toinen puheenjohtaja, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Teemu Luoto kertoi Aivovammaliitolle, että kaikista aivovammoista 2 – 9 % syntyy vuosittain urheilussa. Vuosi sitten naisten jalkapallon MM-kisojen aikana eri yhteyksissä keskusteltiin jalkapallossa tulevista aivotärähdyksistä ja niiden oireiden pitkittymisestä. Aivovammaliitto ry muistutti jo silloin, että “vain” aivotärähdys on todellisuudessa aina lievä aivovamma. Ellei mukaan lasketa nyrkkeilyn tapaisia lajeja, joissa jo tarkoituksena on toisen vahingoittaminen, ovat esimerkiksi jalkapallo, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo, rugby ja hevosurheilu aivovammojen kannalta riskialttiita lajeja.

-Niin vaikeita aivovammoja, joista jäisi pysyviä oireita, tapahtuu urheilussa onneksi vain vähän. Toki niistäkin jokainen on liikaa, kertoi fysioterapeutti, tohtoriopiskelija Matti Vartiainen tuolloin Aivovammaliitolle.

Urheilussa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 4 000 aivovammaa, joista valtaosa on aivotärähdyksiä.

Vartiainen korostaa, että urheilussa päänsä kolhinutta pitäisi aina huolellisesti seurata ja tarkkailla, että liittyykö tapahtumaan tajuttomuutta, tuliko muistiaukkoa, muutoksia henkisessä kyvyssä tai fyysisiä oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia. On kuitenkin muistettava, että vain yhdessä tapauksessa kymmenestä aivotärähdykseen liittyy tajuttomuutta.

-Jos jokin näistä kynnyksistä ylittyy, pitää urheilusuoritus keskeyttää heti ja palata urheilun pariin aina kuusiportaista asteikkoa noudattaen. Ensimmäisellä askeleella kokeillaan sellaista kevyttä liikuntaa, joka ei pahenna oireita. Seuraavaksi aloitetaan kevyt aerobinen harjoittelu, kuten kävely tai kuntopyöräily. Kolmannella tasolla voidaan harjoitella omaa lajia, mutta jos kyseessä on kontaktilaji, ilman kontakteja. Neljännellä tasolla harjoittelua kovennetaan, mutta kontakteja pitää edelleen välttää. Viidennellä askeleella kontaktit voi ottaa mukaan ja kuudennella palata harrastamaan omaa lajiaan normaalisti.

Suurin osa toipuu aivotärähdyksestä noin viikon – kymmenen päivän kuluessa. Kuitenkin 10 – 15 prosentilla oireet pitkittyvät tai jäävät jopa pysyviksi. Siksi kaikkiin aivotärähdyksiin tulisi suhtautua huolellisesti, eikä yhtäkään pitäisi jättää ottamatta huomioon.

Lisätietoa:
Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Anne Porthén, 050 536 6390, anne.porthen@aivovammaliitto.fi

 

Aivovammasta

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Aivovamman eli tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita arvioidaan olevan noin 100 000 henkilöllä. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia.  Tyypillisiä jälkitilan oireita ovat poikkeuksellisen voimakas väsymys, muistiongelmat, aloitekyvyn puute, haasteet tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky ja kaksoiskuvat.

Aivovammojen lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Aivovammoja syntyy Suomessa eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikennevahingoissa (20 – 30 %), väkivaltatilanteissa (5 – 10 %) ja urheilussa (2 – 9 %).

@aivovammaliitto