HUSin neurokirurgian johtama kansainvälinen tutkimus paljasti, että aivovaltimon pullistuman sijainti vaikuttaa merkittävästi hengenvaarallisen aivoverenvuodon ennusteeseen. Erityisesti kallon takaosan puhjenneisiin aneurysmiin liittyy suurin äkkikuolemariski.
Aivovaltimon pullistuman eli aneurysman puhkeamisesta johtuva lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) on yksi tappavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Noin neljännes potilaista menehtyy ennen sairaalahoitoon pääsyä ja sairaalaan ehtineistäkin jopa viidennes kuolee ensimmäisen kuukauden aikana.
Aneurysman sijainnin vaikutusta SAV-potilaiden kuolleisuuteen on aiemmin tutkittu sairaalaan ehtineiden potilaiden osalta, mutta laadukkaita väestöpohjaisia aineistoja, joissa myös äkkikuolemat ovat mukana, ei ole koskaan aiemmin hyödynnetty.
Neurology-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin aneurysman sijainnin vaikutusta SAV:n eloonjäämisennusteeseen lähes kahdelta vuosikymmeneltä Suomesta ja Uudesta-Seelannista. Aineisto sisälsi yli 13 000 SAV-potilastapausta sisältäen poikkeuksellisesti tiedot myös sairaalan ulkopuolella äkillisesti aneurysman puhkeamisen jälkeen kuolleista.
Verenvuoto kallon takaosassa on erityisen tappava
Tulosten perusteella aneurysman sijainti vaikuttaa ratkaisevasti kuolleisuusriskiin. Kallonpohjan ja nikamavaltimoiden alueen eli kallon takaosan puhjenneet aneurysmat aiheuttivat suurimmalla todennäköisyydellä kuoleman. Yli puolet potilaista menehtyi kuukauden kuluessa ja kolmasosa kuolemista tapahtui jo ennen sairaalaan pääsyä.
Myös keskimmäisen aivovaltimon puhjenneet aneurysmat aiheuttivat paljon kuolemia. Sen sijaan kallon etuosassa sijaitsevien aneurysmien puhkeaminen aiheutti harvemmin äkillisen kuoleman, ja niiden kokonaisennuste oli parempi.
– Suurin osa eri aneurysmasijaintien välisistä kuolleisuuseroista selittyy äkkikuolleisuuden vaihtelulla, ei sairaalahoitoon päässeiden potilaiden ennuste-eroilla. Kallon takaosan aneurysman puhkeaminen johtaa muita sijainteja herkemmin äkkikuolemaan, koska takakuoppa on anatomisesti ahdas ja siellä sijaitsevat hengitystä ja verenpainetta säätelevät aivorungon keskukset, kertoo pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen Helsingin yliopistosta.
Vaarallisimpien aneurysmien osuus kasvaa
Seurannan aikana SAV:n kokonaiskuolleisuus laski, mikä johtui pääosin äkkikuolemien vähenemisestä. Samaan aikaan kallonpohjan ja nikamavaltimoiden puhjenneiden aneurysmien suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi noin kolmanneksella.
– On tärkeää selvittää, miksi juuri näiden riskisijaintien osuus on kasvussa, jotta juurisyihin voidaan tehokkaasti puuttua. Taustalla voivat olla muutokset väestön riskitekijöissä, sanoo Asikainen.
Asikaisen lisäksi tutkimushankkeen ydinryhmässä olivat Suomesta mukana HUSissa neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Ilari Rautalin, HUSin neurokirurgit, dosentit Miikka Korja ja Rahul Raj sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio.
– Jatkotutkimusten suuntaaminen sairaalahoidon parantamisen lisäksi erityisesti äkillisten SAV-kuolemien vähentämiseen tulee olemaan seuraava tärkeä askel, sillä se on todennäköisesti tehokkain keino pienentää SAV:n kuolleisuustaakkaa, tutkijat painottavat.
Kuvassa pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen. Kuva: Hanna Raijas-Turva/HUS
Lähde: HUSin tiedote