Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.
Juttusarjan osat:
1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä
2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa
3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa
4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä
5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä
6/9 Kuntoutusta
7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä
8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona
9/9 Hoida itseäsi
-Kasvotuksin ollessa tunteet peilautuvat toisten ilmeistä. Kun olemme yksin ”kasvottomassa” tilanteessa, jossa ilmeet häviävät, myös niihin liittyvät tunteet häviävät helposti, toteaa neuropsykologi Jaana Sarajuuri.
Toisen hymy lisää mielihyvähormonien määrää, mikä puolestaan vaikuttaa mielialaan ja virkistää ajatuksia. Tunneonni ja mieliala sahaavat tavallisesti ihan päivittäin – eikä tarvita kuin hymyilevä ihminen, niin sen taso voi hetkellisesti nousta.
Jos ei tule huomatuksi toisten taholta on, ”näkymätön”, se saa aivot reagoimaan kuin fyysiseen kipuun. Se lisää stressihormonien määrää, mikä puolestaan heikentää niin fyysistä ja erityisesti psyykkistä terveyttä.
Miten epidemiatilanteen eristyksessä voisi edistää toisten tunteista aktivoitumista? Tässä muutamia esimerkkejä.
– Verkkoviestinnän avulla voi etänä olla erilaisin videoyhteyksin yhteydessä toisiin.
– Sosiaalisen median kautta välitetyt kuvat ja videonpätkätkin auttavat vähän, erityisesti jos niissä näkyy tunteita tai ne saavat hymyilemään, ilahtumaan tai naurahtamaan.
– Ulkoillessa toisia kohdatessa hymy, ikkunan avaaminen ja naapurin kuulumisten kysely tai suljetustakin ikkunasta tervehtiminen tuo varmasti monelle hymyn kasvoille ja hyvän mielen ainakin hetkeksi.
– Kaikenlainen hassuttelu ja höpsöttely on myös hyväksi. Se ei tarkoita, ettemme mieltäisi poikkeustilanteen vakavuutta, vaan että voimme kaiken murehdinnan keskellä helpottaa näin omaa ja kanssaihmisten oloa. Oletko jo tutustunut Tyyne Kettuseen?