Avainsana: aivovamma

Useat tutkimukset osoittavat, että musiikin kuuntelu on hyödyllistä aivoille. Musiikki lisää mielihyvää ja vähentää stressiä. Soittaminen ja laulaminen parantavat kognitiivista toimintakykyä. Viikolla 11 vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa. Tänä vuonna Aivovammaliitto haluaa Aivoviikolla muistuttaa musiikin voimasta. Aivoviikon webinaarissa kuullaan tiistaina 12.3.2024 musiikin ja aivojen hyvinvoinnin yhteydestä. Kaikki ovat tervetulleita kuulemaan maksutonta luentoa, jonka pitää dosentti, ylilääkäri Irma Järvelä.

Lahtelainen Eija Granbacka opiskeli musiikkipedagogiksi suuntautuen varhaisiän musiikkikasvatukseen marraskuussa 2014, jolloin hän vammautui pyöräilyonnettomuudessa. Tutkinnosta jäi uupumaan vain hieman.

– Musiikkipedagogin opinnot aloitin vuonna 2012, ja tutkinnosta jäi puuttumaan ainoastaan kahdeksan opintopisteen verran. Tuo kokonaisuus olisi ollut opinnäytetyö, eli pienestä jäi kiinni.

Musiikki on ollut olennainen osa Eijan elämää lapsuudesta saakka.

–  Aloin viiden vuoden ikäisenä soittaa sähköurkuja, ja kuorossa aloin laulaa 8-vuotiaana, kertoo Eija.

Kuorolaulu vei Eijan mennessään. Jossakin vaiheessa kuorolaulajasta tuli ensiksi varajohtaja, sen jälkeen lapsikuoron johtaja ja lopulta koko Aurinkoiset-nimisen kuoron johtaja.

– Samalla opiskelin sekä laulua että eri instrumentteja. En kuorolaulun aloittaessani aavistanutkaan, että päätyisin aikanaan opiskelemaan alan ammattilaiseksi, vaikka se suuri, salainen unelmani aina olikin.

Hän ehti kymmenen vuoden ajan opettaa musiikkia vauvasta vaariin.

–  Vaikka aivovamma vei minulta aiotun ammatin, totesi opettajani osuvasti, että osaamistanihan ei kukaan minulta pois vie. Tavoitteenani on, että jonain päivänä pystyisin tekemään tunti- tai osa-aikatyötä musiikin parissa. Joitakin suunnitelmia onkin jo tiedossa. Tämä kantaa minua eteenpäin! Toivon, että haaveet myös toteutuisivat pian.

Eijan pääinstrumentti on laulu, mutta hän myös soittaa soittimia laidasta laitaan. Hän hallitsee niin koskettimet, kitaran, ukulelen, erilaiset kanteleet kuin viulunkin. Lisäksi hän tekee musiikkia. Kappaleisiin hän ammentaa omasta elämästään. Eija on sopraano, mutta vammautumisen jälkeen ääni madaltui hieman.

–  En vammauduttuani toviin pystynyt ollenkaan laulamaan, sillä se tuotti voimakasta painetta ja kipua päähäni. Pelkäsin jo, että lauluni on laulettu. Onneksi näin ei ollut.

Eija on viime heinäkuusta lähtien ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ikäihmisten asumisyksikössä.

– Olen siellä päässyt toteuttamaan unelmaani, musiikkia. Olen pitänyt erilaisia musiikkihetkiä viikoittain. Olemme muun muassa laulaneet, soittaneet, tanssineet ja maalanneet musiikin herättämiä ajatuksia. Musiikkihetkiä pitäessäni olen saanut huomata, kuinka suuri vaikutus musiikilla voikaan olla, kuinka paljon onnea ja iloa se tuo elämäämme ja kuinka suuria tunteita sen avulla voi käsitellä.

Viime vuoden tammikuussa Eija aloitti harrastuksen, joka on ollut hänen pitkäaikainen unelmansa.

– Liityin Lahden Filianna-kuoroon. Siellä on ollut hyvä olla ja olen nauttinut laulamisen riemusta joka solullani.

Eija kuvailee, että esiintymään pääseminen pitkästä aikaa tuntui hyvältä.

– Nautin, kun pääsee laulamaan muille ja jakamaan musiikin iloa. Kuorolaulun lisäksi laulan ja soitan omaksi ilokseni ja toivon, että pääsisin esiintymään enemmänkin. Ystäväni ovat rohkaisseet minua osallistumaan laulukilpailuihin – mutta saa nähdä, uskallanko!

Vammautumisen jälkeen kesti pitkään, ennen kuin Eija pystyi jälleen nauttimaan musiikista ja kuuntelemaan sitä.

– Ennen kaikkea paras lääke minulle oli se, kun jälleen pystyin laulamaan ja soittamaan; tekemään sitä, mikä on minulle niin rakasta. Se toi suunnattoman paljon iloa elämääni, antoi voimaa jaksaa raskaidenkin päivien yli ja rauhoitti minua. Tehdessäni musiikkia kävin läpi vammautumistani, sen eteen tuomia haasteita, muutoksia itsessäni ja tunteita, joita se herätti. Voin sanoa, että musiikki toimi kuntouttavana elementtinä.

Aivoviikon kaikille avoin ja maksuton webinaari ”Mitä tiedämme musiikin ja musikaalisuuden biologisesta taustasta aivojen hyvinvoinnille?” -webinaari järjestetään Teamsin kautta tiistaina 12.3.2024 klo 13–14. Luennon pitää dosentti, erikoislääkäri Irma Järvelä. 

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Eija Granbackan kesäinen kuva: Jouni Kilpeläinen
Eija Granbackan esiintymiskuva: Jani Saarinen

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain jopa 36 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on yli 100 000 henkilöllä.

Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5−10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.

Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:

Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna, Jyväskylä, Äänekoski, Keuruu, Hamina, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Ylivieska, Kajaani, Lahti, Pori, Rauma, Kankaanpää, Tampere, Turku, Salo ja Forssa.