Kolmekymppinen aivovamman saanut Jani Saarinen on etsinyt työkokeilupaikkaa. Työkokeilun tarkoituksena on varmistaa, kykeneekö henkilö palaamaan työhön pitkän poissaolon jälkeen ja tarvitseeko hän siihen tukea. Kun Jani kertoi työmarkkinoilta poissaolonsa syyksi aivovamman, kukaan ei suostunut ottamaan häntä töihin. Tämä innosti häntä selvittämään laajalla avoimella kyselyllä, palkkaisivatko vastaajat aivovammautuneen ihmisen ja mitä heille tulee mieleen aivovamma-sanasta.
”En todellakaan. Terveitä on jonoksi asti”, kuului yksi sitaatti. Vastaava kielteinen asenne huokui useasta muustakin vastauksesta. ”En ottaisi. Olen ollut tekemisessä parin henkilön kanssa, joita voisi kuvailla ilkeiksi, pahoiksi ja typeriksi. – – en luottaisi aivovammautuneen ihmisen olevan ns. normaali”, kommentoi toinen.
-Tämä oli surullista luettavaa. Suurin syy on varmasti tietämättömyyden aiheuttamat ennakkoluulot. En voi olla miettimättä, miten normaali ihminen määritellään. Jos ihmiseltä murtuu onnettomuudessa käsi, lakkaako hän olemasta normaali? Ellei, niin miksi sitten tapaturmassa aivovamman saavalle niin kävisi, pohtii kyselyn tehnyt Jani Saarinen.
-”Aivot on yksilölliset, ne ovat maailman monimutkaisin elin. Tapaturmainen aivovamma on kaikista monimutkaisin sairaus tässä elimessä.” Tämä on suora lainaus neurokirurgian dosentti Jussi Postin haastattelusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteesta. On todella harmittavaa, että aivovamman saaneet henkilöt kategorisoidaan yhteen nippuun. Aivovamman aiheuttamat jälkitilan oireet vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä kohtaa aivoja vamma sijaitsee ja millaisesta vammasta on kyse, toteaa Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.
”Oman alani töitä (hoitoala) ei pysty tekemään, ellei ole täysin terve”, kommentoi yksi vastaaja.
”En koska ei ole takuita, että hän pärjää tai ei tapahdu uudestaan”, perustelee eräs vastaaja kielteistä asennettaan.
-Aivovamma ei tee ihmisestä automaattisesti työkyvytöntä, ja juuri työkykyisyyttähän työkokeilulla halutaan selvittää. Aivovamman saanut henkilö voi toipua täysin terveeksi samalla tavalla kuin hän, jolta on käsi murtunut. Ja onko kenestäkään koskaan etukäteen takuita, että hän varmasti pärjää? Ja voiko kukaan meistä luvata, ettei koskaan vaikkapa kaadu, putoa tai joudu liikenneonnettomuuteen, jossa voi päänsä kolauttaa ja saada aivovamman, Saarinen pohtii.
-Joillakin aivovamma voi aiheuttaa ongelmia muistamisen kanssa, väsyvyys on suurta, avaruudellinen hahmottaminen on haastavaa tai keskittyminen on lyhytjänteistä. Työkokeilussa katsotaan, onko juuri tämän työkokeilijan oirekuva sellainen, joka vaikuttaa työssä onnistumiseen – ja jos on, olisiko jotakin apukeinoja, joita hyödyntämällä työ onnistuisikin. Ja toisaalta kun oireita tarkastelee, voi jokainen tämän päivän nopeatempoisessa työelämässä mukana oleva tunnistaa ainakin väliaikaisesti kärsineensä samanlaisista oireista, toteaa Puhakka.
Mitä aivovamma tarkoittaa?
Saarinen halusi myös selvittää, mitä aivovamma vastaajien mielestä tarkoittaa.
”Aivovamma sana herättää mielikuvan mielisairaudesta” -tyyppiset vastaukset olivat yleisiä. Useita mainintoja saivat myös oletukset siitä, että aivovamma tarkoittaa seuraavia asioita: synnynnäinen, makaa vihanneksena, haukkumasana, sairaus, toisista riippuvainen arjessa, parantumaton vamma, kehitysvamma ja vajaa aivotoiminto.
-Tietoisuuden lisääminen siis on todellakin tarpeen, Saarinen puuskahtaa ja jatkaa, että hän yrittää aina selittää ihmisille, ettei aivovamma ole älyvamma, eikä siitä jää kaikille pysyviä haittoja.
-Aivovamma ei ole mielenterveysongelma, joskin on vähintäänkin normaalia, jos henkilö aivovamman saatuaan kokee myös mielenterveyden haasteita, kuten masennusta tai tuntee alakuloisuutta tapahtuneen vuoksi. Pelkkää mielenterveyspuolta hoitamalla aivovammautunut ihminen ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Aivovamma ei ole myöskään älyvamma, joten suhtaudu aivovamman saaneeseen ihmiseen kuten ”normaaliin ihmiseen”, Puhakka komppaa.
”Valitettava tapahtuma, rasite yhteiskunnalle”, kuvaili yksi vastaaja.
-Meistä kukaan ei halua olla rasite kenellekään. Jos työkokeilussa todetaan työkykyiseksi, voi aivovamman saanut mennä palkkatöihin, jolloin hän ei ole sen enempää rasite yhteiskunnalle kuin kukaan muukaan työssäkäyvä henkilö, Saarinen painottaa.
-Aivovammaliitto tukee aivovammautuneiden ihmisten palaamista työelämään tarjoamalla heille työkokeilupaikkoja. Työkokeilun aikana aivovammautunut henkilö saa kattavasti tietoa omista voimavaroistaan ja menetelmiä, joilla voi edesauttaa työssä jaksamista. Näitä menetelmiä voivat olla esimerkiksi kalenterin käyttö muistin tukena, työn tauottaminen, lyhennetty työpäivä ja erilaiset tekniset apuvälineet muun muassa hahmottamisen avuksi, Puhakka toteaa.
-Valtiovarainministeriöhän pohtii juuri massiivisia leikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Esimerkiksi aivovammoista tietämys on vielä niin vajavaista, että nyt jos koskaan tarvitsemme ihmisiä, jotka pitävät aivovammautuneen ihmisen puolia, lähettää Saarinen terveiset budjettiriiheen.
Aivovammojen hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle paljon, ja harmittavan moni aivovammautunut ihminen jää ilman tarvittavaa ja hänelle kuuluvaa hoitoa. Aivovammaliitto on merkittävä aivovammaisten henkilöiden hyvinvointia edistävän ja ennaltaehkäisevän työn tuottaja. Se tuottaa oikeaa tietoa aivovammoista ja kehittää yhteistyössä muiden järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa uusia toimintamalleja aivovammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. #onneksionjoku #budjetti #budjetti2021
Sitaatit ovat suoria lainauksia vastaajilta.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
jani.89.saarinen@gmail.com
paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi, puh. 050 536 6390
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 − 20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä.
Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.