Aivovammaliitossa on kehitetty yhteistyössä läheisten ja ammattilaisten kanssa läheisille tarjottavaa tukea hoidon alkuvaiheessa, kun potilas on hoidettavana sairaalassa. Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeessa on luotu voimavaraistavan tuen malli, joka sisältää tietoa ja tukea monipuolisesti läheiselle.
Tapaturmainen aivovamma tulee aina potilaalle ja hänen läheiselleen yllättäen. Etukäteen tilanteeseen ei voi varautua mitenkään. Läheisten saama tieto ja tuki hoidon alkuvaiheessa on käytännön kokemusten ja tutkimusten mukaan tällä hetkellä riittämätöntä.
– Suomessa aivovammautuneiden henkilöiden hoito on hyvällä tasolla, mutta läheiset on unohdettu kokonaan, tai ainakaan läheisten saama tuki ei ole yhdenvertaista ja saattaa vaihdella hoitopaikan mukaan. Tukea ja tietoa tulisi tarjota läheisille onnettomuuden ensihetkestä aina hoitopolun loppuun saakka, toteaa kehittämishankkeessa mukana ollut aivovammautuneen henkilön läheinen.
Riittävä tuen ja tiedon saanti hoidon alkuvaiheessa auttaisi läheisiä monella tapaa ja helpottaisi heitä jaksamaan myös arjessa paremmin. Kun aivovammautunut henkilö on joutunut yllättäen sairaalahoitoon, eikä välttämättä kykene itse hoitamaan asioitaan esimerkiksi alentuneen tajunnan tason vuoksi, voi läheinen joutua tilanteeseen, jossa on paljon asioita selvitettävänä. Potilaan toipuminen kestää usein pitkään. Aivovamman oireet saattavat olla pysyviä ja usein potilaat kotiutuvatkin monien haasteiden kanssa.
Aivovammaliitossa on käynnissä Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke (2019–2021), joka vastaa tähän läheisten kokemaan tuen tarpeeseen voimavaraistavan tuen mallin avulla. Voimavaraistavan tuen malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä aivovammautuneiden henkilöiden läheisten sekä aivovammapotilaita työssään hoitavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Läheiset ja ammattilaiset ovat tavanneet useita kertoja työpajoissa, joissa on keskusteltu läheisten tukemiseen liittyvistä asioista. Työpajat ja keskustelut on koettu molemminpuolisesti antoisiksi.
– Hoitohenkilökunnalla sekä läheisillä oli paljon asiaa ja keskustelua syntyi hyvin. Työpajoissa mielenkiintoisinta on ollut ajatusten vaihtaminen hoitohenkilökunnan ja läheisten välillä, kertoo työpajoihin osallistunut terveydenhuollon ammattilainen.
Kehittämishankkeessa ovat mukana yhteistyökumppaneina Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, Aivotalo, OLKA, Sairaanhoitajaliitto, Suomen Neurohoitajat sekä Itä-Suomen yliopisto.
Voimavaraistavan tuen malli sisältää materiaalia aivovammautuneen läheiselle sekä materiaalia ammattilaiselle läheiselle tarjottavan tuen apuvälineeksi. Voimavaraistavan tuen malli sisältää Aivovamma – opas läheiselle -nimisen esitteen, joka sisältää runsaasti tietoa aivovammoista ja niihin liittyvistä asioista ja on suunnattu erityisesti hoidon alkuvaiheessa läheiselle annettavaksi. Opas antaa tietoa sairaalahoidosta läheiselle sekä tukea kriisiin. Lisäksi on muotoiltu Läheisen polku, joka kuvaa hoidon etenemisen prosessia läheisen näkökulmasta. Polusta on olemassa myös lyhyt video. Näiden lisäksi malliin sisältyy tarkistuslista ammattilaiselle, johon on kerätty yhteen niitä asioita, joita esimerkiksi aivovammapotilasta hoitava ammattilainen voi huomioida ohjatessaan ja tukiessaan läheistä. Listan avulla voi ammattilainen varmistaa, että läheinen on saanut tietoa ja tukea tärkeistä asioista käytännön asioihin sekä omaan jaksamiseensa. Vertaistuen tarjoaminen läheiselle on myös tärkeä osa mallia, ja sairaaloihin tuotavaa vertaistukea organisoidaan OLKA-toiminnan kautta. Läheisten vertaistukitoiminnan toivotaan juurtuvan kiinteäksi osaksi aivovammautuneen potilaan hoitopolkua sairaaloissa.
– Aivovamman saa vuosittain arvioilta 15 000–20 000 henkilöä Suomessa ja jopa yli 5000 näistä potilaista hoidetaan sairaaloissa eri puolella Suomea. Tämä tarkoittaa siis isoa määrää läheisiä, jotka voivat hyötyä kehitetystä mallista ja materiaaleista. Tavoitteena onkin saada voimavaraistavan tuen malli käyttöön mahdollisimman laajasti viemällä tietoa sairaanhoitopiireille ympäri Suomea, hankkeen tulevista suunnitelmista kertoo projektikoordinaattori Julia Lindlöf.
Lisätietoa hankkeesta ja voimavaraistavan tuen mallista löytyy Aivovammaliiton internetsivuilta (www. aivovammaliito.fi). Mallin materiaalit (Läheisen opas, Läheisen polku -video ja Tarkistuslista) ovat nähtävillä Aivovammaliiton internetsivuilta sekä Aivotalossa. Aivovamma – opas läheiselle -esitettä voi myös tilata Aivovammaliitosta sairaaloihin jaettavaksi aivovammautuneiden läheisille.
Lisätietoja:
Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke
Projektikoordinaattori Julia Lindlöf
julia.lindlof(at)aivovammaliitto.fi
050 520 1243
Projektisuunnittelija Inkeri Hutri
inkeri.hutri(at)aivovammaliitto.fi
050 475 1908
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä.
Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.