Jan-Christian Halmela, Kirkkonummi
Pro Kirkkonummi, vaalinumero 260
- Millä perusteella olet valinnut puolueen, jonka ehdokkaana olet?
Valitsin [Pro Kirkkonummi] liiton, koska katsoin, että vammaisneuvoston sekä vanhusneuvoston edustus on isoissa puolueissa yliedustettuna, eivätkä he ole saaneet aikaiseksi juuri mitään. Katson, että valtuutettuna voin vapaammin kritisoida järjestelmää liiton valtuutettuna.
2. Mikä on näkemyksesi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten asemasta kunnassasi?
Kirkkonummen kunta on kuin villi länsi, jossa ei noudateta hyviä käytöstapoja eikä lakeja. Yhdistyksiä ei kuunnella eikä heidän ammattiosaamistaan arvosteta, vaan heitä pidetään pakollisena pahana, joita näennäisesti siedetään. Eikä heille anneta yhdistystukia, jotka ovat valtiorahoitteisia.
3. Kuinka kuntasi voisi tukea paremmin paikallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi omaa aivovammayhdistystäsi?
Kunta voisi tarjota Aivovammaliitolle tiloja sekä ostaa liitolta koulutusta vammaispalvelun henkilöstölle. Myös muuta kunnan henkilöstöä olisi tarpeen kouluttaa. Terveyskeskuksessamme ei ole ainuttakaan henkilöä, joka ymmärtää aivovammapotilaan haasteita, vaan meidät kuntoutujat tulkitaan humalaiseksi massaksi, joka vain mölisee turhanpäiväisiä. Yhdyshenkilö terveyskeskukseen olisi ehdoton sekä aivovammoihin erikoistunut sosiaali- ja potilasasiamies.
4. Minkälaisilla toimenpiteillä kunta mielestäsi parantaisi tulevaisuudessa palveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä?
Yhteistyötä kehittämällä ja edellisessä kohdassa mainitsemillani ehdotuksilla.
5. Mitä konkreettisia sote-uudistukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai asioita ajat, jotka palvelisivat potilaan hoitoa ja/tai järjestötyötä alueellasi tulevaisuudessa?
Sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnan avulla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Tämä kaunis illuusio hukkuu kuntapäättäjien SOTE-uneen. Järjestöjen toiminnat täydentävät julkisia palveluita. Tätä kyseistä lausetta olen huutanut kuin hullu sokea korvessa ja saanut vammaispalvelun työntekijöiden ivan niskaani, joten siksi olen hakeutunut kuntavaaliehdokkaaksi, että voin puolustaa kaltaisiani. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Osa järjestöistä toimii myös markkinaehtoisten palvelujen tuottajina. Sote-uudistus voi näyttäytyä järjestöille eri tavalla eri alueilla esimerkiksi alueen rakenteesta ja alueen järjestöjen organisoitumistavasta riippuen. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tärkeää. Kunnanvaltuustossa tulisin määrätietoisesti vaatimaan, että järjestöjen ammattiosaaminen valjastettaisiin käyttöön.
Timo Kallioja, Espoo
Liike Nyt, ehdokasnumero 417
- Millä perusteella olet valinnut puolueen, jonka ehdokkaana olet?
Liike Nyt on moderni puolue, joka tekee yhteistyötä kaikkien kanssa asiapohjalta. Poteroitumista erilaisiin leireihin ei ole, vaan asiat ratkaistaan aina tilannekohtaisesti faktojen perusteella.
Tulen ensimmäisiin kuntavaaleihin täysin politiikan ulkopuolelta. Olen myös aina suhtautunut varauksellisesti poliittisiin puolueisiin ja niiden motiivien ja lupausten “ympäripyöreyteen”. Siksi Liike Nyt oli se ainoa vaihtoehto.
2. Mikä on näkemyksesi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten asemasta kunnassasi?
Yhdistysten asema on suhteellisen hyvä [Espoossa] verrattuna moneen muuhun kuntaan. Se, missä tarvitaan edistämistä, on sosiaali- ja terveysalan yhdistysten mahdollisuus osallistua asioiden suunnitteluun jo alkuvaiheessa.
3. Kuinka kuntasi voisi tukea paremmin paikallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi omaa aivovammayhdistystäsi?
Rahallisen tuen lisääminen on konkreettista tukea. Espoon talous on kuitenkin melkoisten haasteiden edessä, ja sote-uudistus vähentää entisestään käytettävissä olevaa rahaa.
Hyviä tukitapoja ovat myös erilaisten kokoontumistilojen ja tiedotuskanavien tarjoaminen.
4. Minkälaisilla toimenpiteillä kunta mielestäsi parantaisi tulevaisuudessa palveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä?
Sote-uudistus merkitsee sitä, että palveluiden saavutettavuutta pohditaan uudelta pohjalta, Kunnan päättäjien on syytä olla nyt hereillä ja valvoa, etteivät espoolaisten lähipalvelut karkaa pitkän matkan päähän maakunnassa. Espoo kuuluu jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, mikä jatkuu aina Hankoon saakka.
Fyysinen esteettömyys pitää huomioida jo tilojen yms. suunnitteluvaiheessa. Tässä on syytä käyttää asiantuntijoita.
5. Mitä konkreettisia sote-uudistukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai asioita ajat, jotka palvelisivat potilaan hoitoa ja/tai järjestötyötä alueellasi tulevaisuudessa?
Soteuudistus on vaikeaselkoinen prosessi. Tärkeää on, että vaikka hallinnollisesti tehtäviä siirtyy hyvinvointialuetasolle, eivät käytännön tason palvelut katoa asuinalueilta minnekään. Tällainen selkeä vaara on mielestäni olemassa ja se pitää estää. Tässäkin on syytä ottaa mukaan vammaisjärjestöjen edustajia asioita suunniteltaessa.
Marge Miettinen, Jyväskylä
Liike Nyt, vaalinumero 487
- Millä perusteella olet valinnut puolueen, jonka ehdokkaana olet?
Liike Nyt edustaa uudenlaista, raikasta politiikkaa, jossa kuntalaisia kuunnellaan myös vaalien välillä. Päätöksenteossa painottuu vuorovaikutus ja faktat.
2. Mikä on näkemyksesi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten asemasta kunnassasi?
Meillä on Jyväskylässä kohtuu tilanne. Vuokrat yhdistyksille on matalat, joskaan kaikilla ei ole varaa niitä maksaa. Esimerkkinä oma Keski-Suomen aivovammayhdistys ry. Käytetään mieluummin se raha jäsenistön hyväksi.
Kaupunki jakaa avustuksia hyvin, joka vuosi mekin saamme. Kansalaiskeskus Matara on kokoontumispaikka, moni yhdistys on siellä vuokralla. Keski-Suomen yhteisöjen tuki toimii siellä ja järjestää koulutuksia, seminaareja, tiedottaa jne. Krooninen rahapula on tietysti kaikilla yhdistyksillä.
3. Kuinka kuntasi voisi tukea paremmin paikallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi omaa aivovammayhdistystäsi?
Antamalla tiloja maksutta käyttöön. Esimerkiksi koulut ovat turhaan tyhjillään iltaisin.
Palveluneuvonnan tarjoaminen yhdistyksille, matalalla kynnyksellä. Ihmisillä on krooninen tiedonpuute, apua saa turhan hankalasti ja hitaasti.
4. Minkälaisilla toimenpiteillä kunta mielestäsi parantaisi tulevaisuudessa palveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä?
Vammaisneuvostoa täytyy kuunnella enemmän, ja ottaa mukaan hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa. Erilaisen asiakas/asukasraadit tulevat myös varmasti lisääntymään.
5. Mitä konkreettisia sote-uudistukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai asioita ajat, jotka palvelisivat potilaan hoitoa ja/tai järjestötyötä alueellasi tulevaisuudessa?
Palveluneuvonnan juurruttaminen osaksi uusia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on lopettaa ihmisen juoksuttaminen luukulta toiselle. Palveluneuvoja tuntee asiakkaan tarpeet ja toiveet. Asiakas on siis keskiössä, ja hänelle järjestetään tarvittavat palvelut ja hoidot. Palveluneuvonta matalalla kynnyksellä, kenties järjestöt mukaan.
Ajan myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen ennaltaehkäisyä matalalla kynnyksellä. Toimivat peruspalvelut ovat jo itsessään parasta ennaltaehkäisyä.
Vammais- ja potilasyhdistysten asialla ei olla automaattisesti. Esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia palveluja ei aina meinaa saada. Silloin yleensä auttaa kunnan sosiaaliasiamies.
Nico Ojala, Parainen
Perussuomalaiset, vaalinumero 139
- Millä perusteella olet valinnut puolueen, jonka ehdokkaana olet?
Olen valinnut puolueen sen takia, että Perussuomalaiset ajaa oikeasti ihmisten etua.
2. Mikä on näkemyksesi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten asemasta kunnassasi?
Yhdistysten asema on tällä hetkellä heikko leikattujen avustusten vuoksi.
3. Kuinka kuntasi voisi tukea paremmin paikallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi omaa aivovammayhdistystäsi?
Kuntani tulee kasvattaa avustusten osuutta merkittävästi, jotta yhdistykset voivat harjoittaa omaa toimintaansa täysipainoisesti.
4. Minkälaisilla toimenpiteillä kunta mielestäsi parantaisi tulevaisuudessa palveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä?
Tarjoamalla esimerkiksi ilmaisia tai matalavuokraisia toimitiloja yhdistyksille. Lisäksi kunnan tulisi kartoittaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan sekä kolmannen sektorin esteettömyys liikuntarajoitteisilla ja sosiaalisen rajoitteen ihmisillä. Näiden henkilöiden kokemusten perusteella kunnan tulisi arvioida palvelujen saatavuus ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.
5. Mitä konkreettisia sote-uudistukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai asioita ajat, jotka palvelisivat potilaan hoitoa ja/tai järjestötyötä alueellasi tulevaisuudessa?
Terapiatakuuta, välitöntä hoitoon pääsyä nuorten kohdalla, jotka hakeutuvat sairaanhoitajan vastaanotolle psykiatrisen vaivan johdosta. Kolmannen sektorin toiminnan tukemista taloudellisesti, sillä sen toiminta tukee syrjäytymisen ehkäisyä.
Jyrki Koivukangas, Masku
Perussuomalaiset, vaalinumero 16
- Millä perusteella olet valinnut puolueen, jonka ehdokkaana olet?
Olen saanut perussuomalaisilta eniten tukea muutokselle kunnan suhtautumisessa vammaisten asioihin
2. Mikä on näkemyksesi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten asemasta kunnassasi?
Kunnassa on paljon parannettavaa, esim. omalääkäri takaisin terveyskeskukseen
3. Kuinka kuntasi voisi tukea paremmin paikallisia sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, kuten esimerkiksi omaa aivovammayhdistystäsi?
Esityksenäni on, että Varsinais-Suomen alueen kunnat tukisivat yhdistystä, koska jäseniä asuu kunnassamme
4. Minkälaisilla toimenpiteillä kunta mielestäsi parantaisi tulevaisuudessa palveluiden saavutettavuutta ja sosiaalista ja fyysistä esteettömyyttä?
Tässä asiassa Maskulla on paljon petrattavaa, mutta eteenpäin on jo menty huomioitteni pohjalta. Muun muassa saattajakortin saatavuutta on parannettu
5. Mitä konkreettisia sote-uudistukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tai asioita ajat, jotka palvelisivat potilaan hoitoa ja/tai järjestötyötä alueellasi tulevaisuudessa?
Terveyskeskuksiin omat vastuulääkärit, jotka ymmärtävät edes hiukan aivovammojen päälle ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin.