Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt, joista Aivovammaliitto on yksi, eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan. Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän omaa toimeentuloa sekä terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.
Sipilän hallituksen valmistelemat ja toteuttamat leikkaukset ovat korottaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, nostaneet Kelan korvaamien matkojen sekä lääkkeiden omavastuuosuuksia ja pienentäneet yksityisen hammaslääkäri- ja lääkärikäynnin Kela-korvauksia. Vuodelle 2017 on kaavailtu 134 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Myös vammaisten henkilöiden palveluista aiotaan säästää 61 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti asumiseen sekä eläkkeisiin liittyviä indeksikorotuksia on jäädytetty tai toteutettu vähennyksinä.
Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).
Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.
Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää. Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.
Pienituloisilla on tutkitusti heikommat edellytykset huolehtia terveydestään. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.
Kuluttajaparlamentti kartoitti hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Kyselyvastauksissa eläkeläisten osuus korostui. Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta osoitteesta: http://bit.ly/2eO6n5E
Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Hallituksen säästötoimia koskevaan kannanottoon yhtyi muun muassa Aivovammaliitto.
Lisäksi järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää.
Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.
Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.