Aivovammaliiton kevätliittokokouksen edustajat ovat huolissaan siitä, että palvelujärjestelmä ei hyödynnä riittävästi aivovammautuneen ihmisen kokemukseen pohjautuvaa erityisosaamista uusien palveluiden rakentamisessa erityisesti sote-uudistuksessa.
Yksi Aivovammaliiton toimintamuodoista on jo vuosia ollut erityisen kokemustoimintaverkoston luominen. Liitossa onkin enemmän kokemuskouluttajia kuin muissa vastaavissa järjestöissä. Kokemuskouluttaja kertoo omaan kokemukseensa perustuvan tarinansa, mutta voi lisäksi aivovammatuntemuksensa perusteella toimia vammautuneen äänenä muun muassa terveydenhuollossa koko hoito- ja palveluketjun osalta. Kokemuskouluttajien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää erityisesti sote-uudistuksessa tehtävien palveluiden uudelleen muotoiluun.
Hyvä esimerkki on kokemusasiantuntija Harri Hyvärinen (kuvassa), joka kutsuttiin Rovaniemelle Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeeseen, jossa kokeillaan erilaisia tapoja järjestää sote-palvelut.
Aivovammaliitto kehottaa muitakin työryhmiä hyödyntämään kokemusasiantuntijuutta osana palveluiden kehittämistä.
Yhteinen tehtävämme on edistää kansalaisten osallisuutta eri palveluihin ja tukea heidän terveyttään ja hyvinvointiaan sekä mahdollistaa vapaus valita omaa hoitoa ja kuntoutumista edistävä kokonaisuus. Aivovammaliitto korostaakin, että kokemuskouluttajilla ja -asiantuntijoilla on omakohtaista kokemusta ja näkemystä siitä, miten palveluita edistetään vammautuneiden näkökulmasta. Aivovamma ei kosketa vain vamman saanutta, vaan myös hänen perhettään ja läheisiään, eli tälläkin hetkellä noin 100 000 suomalaista.
Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden muotoilun vaiheessa toisi hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Aivovamma koskettaa palveluiden käyttäjien ja tuottajien laajaa joukkoa vielä pitkään vammautumishetken jälkeenkin. Kustannustehokkuus lisääntyy, kun palvelut muotoillaan alusta asti aivovammatietoutta hyödyntäen.