Aivovammaliitto ry:n syysliittokokouksen kannanotto
Väkivalta ja siihen liittyvät aivovammat aiheuttavat merkittäviä terveysongelmia ja yhteiskunnallisia kustannuksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Vuonna 2021 kuusi prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli kokenut fyysistä väkivaltaa. 15–24-vuotiaista jopa 7,5 % oli saanut fyysisen vamman väkivallan seurauksena.
Aivovammaliiton liittokokousedustajat vaativat lisää toimia erityisesti nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja väkivallan vastaiseen työhön. Sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveysalaan kohdistuvat leikkaukset kurjistavat tilannetta entisestään ja vähentävät resursseja ennaltaehkäisevältä työltä.
Etenkin päähän kohdistunut väkivalta ja pahoinpitelyt ovat merkittävä riski aivovammojen synnylle. Kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten mukaan 5–11 % aivovammoista syntyy väkivallan seurauksena. Väkivalta on näin ollen kolmanneksi suurin syy tapaturmaiselle aivovammalle. Alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä väkivalta on syynä 6 %:iin aivovammoista, kun taas 25–49-vuotiaiden ikäryhmässä jopa 17,3 % aivovammoista oli väkivallan aiheuttamia.
Väkivallan uhrit ovat useimmiten nuoria. Miehiin kohdistuu naisia useammin väkivallalla uhkailua, kun taas naisiin miehiä enemmän fyysistä väkivaltaa. Miehiä uhkaillaan ja pahoinpidellään yleisimmin julkisilla paikoilla, kun taas naisiin kohdistuu väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikoilla, yksityisasunnossa tai kotona. Yleisin aivovammaan johtanut väkivallan muoto on lyönti kädellä (31,1 %), toiseksi yleisin potku (30,6 %) ja kolmanneksi yleisin lyönti lyömäaseella (11,7 %). Yleisimmin uhkailun tai väkivallan tekijä on tuntematon henkilö tai puolituttu. Naisista 36,5 % ja miehistä 19,1 % olivat pelänneet vähintään kerran vuoden aikana joutuvansa kodin ulkopuolella illalla väkivallan uhriksi.
Lähisuhdeväkivallan uhri useimmiten nainen
Valtioneuvoston kanslian vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan 44 % 16–74-vuotiaista suomalaisista oli kokenut parisuhdeväkivaltaa ja 65 % lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa. Naisista 48 % ja miehistä 39 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa jossain vaiheessa elämänsä aikana. Lähisuhdeväkivalta koskettaa myös lapsia, ja Suomessa lähisuhdeväkivallan uhreista 27 % onkin alaikäisiä. Naisiin kohdistuvan fyysisen parisuhdeväkivallan on arvioitu aiheuttavan 150 miljoonan euron vuosittaiset terveydenhuollon lisäkustannukset. Todellisuudessa kustannukset ovat luultavasti tätäkin korkeammat, sillä lähisuhdeväkivaltaa kokevista vain pieni osa hakee apua. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvään hoitoon hakeutumisen vähyyden vuoksi myös aivovammadiagnoosi jää usein saamatta.
Lähisuhdeväkivallan seurauksena vakavan aivovamman saa 27 % naisista ja 5 % miehistä. Kansainvälisissä tutkimuksissa joko fyysistä tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa kokee noin joka kolmas yli 15-vuotias nainen, joista jopa 75 % on saanut ainakin yhden aivovamman ja lähes puolet useita aivovammoja.
Lähisuhdeväkivallan aiheuttamia aivovammoja ja niiden seurauksia selvittäneen tutkimuksen mukaan 75 % lähisuhdeväkivallan uhreista oli naisia. Vaikka aivovammoja esiintyi lähisuhdeväkivallan seurauksena vähemmän muihin väkivallantekoihin verrattuna, oli lähisuhdeväkivallan seurauksena syntyneet aivovammat asteeltaan vakavampia ja niihin liittyi usein hoitoon pääsyn viivästymistä, suurempaa sairaalakuolleisuutta, työkyvyn menetystä, pysyvää vammautumista ja yleistä terveydentilan heikentymistä enemmän kuin muiden väkivaltatyyppien aiheuttamissa aivovammoissa.
Lapset ja nuoret väkivallan uhreina
Väkivalta ja sen aiheuttamat aivovammat koskettavat myös lapsia ja nuoria. Aivovammat ovatkin yksi merkittävistä lasten ja nuorten kuolemiin johtavista syistä korkean elintason maissa. Väkivallan aiheuttamia aivovammoja esiintyy etenkin pojilla. Alle 10-vuotiailla pojilla esiintyy aivovammoja 1,4 kertaa tyttöjä enemmän. Vastaava luku yli 10-vuotiailla on 2,2 kertaa suurempi samanikäisiin tyttöihin verrattuna.
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 3.–5.-luokkalaisista tytöistä 11 %, ja pojista 15 % ja 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 15 % ja pojista 9 % oli kokenut fyysistä väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2020 neljä prosenttia yhdeksäsluokkalaisista nuorista oli viimeisen 12 kuukauden aikana pahoinpidellyt toisen henkilön, ja 10 % nuorista oli ollut viimeisen vuoden aikana pahoinpitelyn kohteena. Pahoinpitelyistä 15 %:n seurauksena uhrille aiheutui lääkärin- tai sairaalahoitoa vaativia vammoja. Myös tänä vuonna tammi–kesäkuun aikana poliisille ilmoitettujen nuorten, alle 21-vuotiaiden, tekemien pahoinpitelyiden määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 26 %. Väkivalta ja itsetuhoisuus aiheuttavatkin 15 % yli 16-vuotiaiden kuolemaan johtavista aivovammoista.
Nuorten pahoinvointi heijastuu monelle eri elämänalueelle, ja erityisesti väkivallan seurauksena tulleiden aivovammojen määrää voidaan vähentää, kun tehdään väkivaltaa ehkäisevää työtä.