Yli 170 järjestöä ja yhteisöä vaatii julkiselta hallinnolta panostusta vapaaehtoisten tukemiseen, koordinointiin ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vapaaehtoistoimintaan kannattaa investoida, sillä se lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia ja vahvistaa koko yhteiskunnan osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvaa. Vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuutta ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Yli kolmen miljardin arvoinen vapaaehtoistoiminta on nyt vaarassa leikkausuhan vuoksi.
”Mitä mun pitäs tehdä, kun mun sairasloma loppuu? Mä sain aivovamman puoli vuotta sitten, ja mut kotiutettiin ilman jatkohoito-ohjeita. Oon nyt ollu kotona ja koettanut selvitellä näitä asioita, mutta ei oikein jaksaminen riitä.”
Tämä on suora lainaus Aivovammaliittoon tulleesta yhteydenotosta. Ihmisten hoidon taso on laskenut, ja tämän vuoksi sosiaaliturvaan, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet vuoden aikana selvästi.
Ihmiset, eli me hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet, olemme vaarassa jäädä hallituksen leikkauspäätösten jalkoihin. Hyvinvointialueilla ei ole tarpeeksi resursseja panostaa vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten hoitoon ja seurantaan. Ihmisiä kotiutetaan liian usein ilman jatkohoito-ohjeita, ja kuntoutussuunnitelmat saatetaan tehdä ilman kokonaisvaltaista perehtymistä asiakkaan oirekuvaan, vammaan tai sairauteen. Samaan aikaan kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä kavennetaan leikkaamalla järjestöjen avustussummista merkittävissä määrin. Kuitenkin juuri tässä tilanteessa säästöjä haettaessa julkisessa taloudessa tulisi nimenomaan vahvistaa sote-järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Kolmanteen sektoriin kohdistuvat säästötoimet vähentävät sote-alan järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa ennaltaehkäisyyn liittyvää osaamista, kohtaavia palveluita, luotettavaa tietoa ja vertaistukea – kaikkea sitä, mitä kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät päivittäin heikoimmassa asemassa olevin ihmisten hyväksi. Esimerkiksi Aivovammaliitto ry tekee koko valtakuntamme alueella työtä aivovammautuneiden ihmisten ja heidän läheistensä hyväksi vain kahdeksan työntekijän voimin. Emme edes nyt voi vastata kaikkeen, mitä vammautuneet ihmiset toivovat ja tarvitsisivat.
Vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia ja toimii ennaltaehkäisevänä tekijänä esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien osallisuuden kokemuksen lisäämisessä. Kun vapaaehtoistyötä tekee vuosittain lähes puolet suomalaisista, on vapaaehtoistoiminnan tuottamilla hyvinvointivaikutuksilla valtava yhteiskunnallinen merkitys.
Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. Osallisuuden kokemuksella voi olla suuria kansantaloudellisia vaikutuksia. Vapaaehtoistoiminnassa saadut osallisuuden kokemukset ovat erityisen tärkeitä ihmisille, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselytutkimuksen mukaan vapaaehtoisuus vähensi koettua yksinäisyyttä yli 60 prosentilla vastaajista.
Vapaaehtoistoiminta on vaarassa romahtaa leikkausten mukana
Hallitus aikoo alentaa valtionavustusten tasoa kuluvalla hallituskaudella vahvistaakseen julkista taloutta. Suunnitelluilla leikkauksilla olisi suora vaikutus järjestöjen, ja sen myötä vapaaehtoisten, toimintaan.
Jo tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ovat heikentäneet monien järjestöjen kohderyhmien tilannetta ja lisänneet painetta kääntyä järjestöjen puoleen avun tarpeessa. Järjestöjen erityisosaaminen ja vertaistuki tarjoavat apua usealle ihmisryhmälle, joka muuten jää tuen ja avun ulkopuolelle. Jos nämä palvelut ja toiminnot joudutaan lopettamaan leikkausten seurauksena, voivat inhimilliset seuraukset olla kauaskantoiset ja katastrofaaliset. Kasautuvat ongelmat voivat synnyttää mittaamattoman pahoinvoinnin.
Monet vapaaehtoistoiminnan muodot ovat vaativuudeltaan sellaisia, että niitä ei voi ylläpitää kestävästi ilman riittäviä resursseja. Vapaaehtoistoiminta ponnistaa vapaaehtoisten omasta innostuksesta, mutta tarvitsee tuekseen myös järjestöjen ammattiosaamista ja koordinointia. Ammattilaisen tukemana vapaaehtoisen on turvallista toimia myös haastavissa tehtävissä, kuten vertaistukipuhelimen päivystäjänä tai yhdistystoiminnan järjestäjänä.
Hallitusohjelmassa suunnitellut valtionavustusleikkaukset uhkaavat vakavasti korvaamatonta vapaaehtoistoimintaa, järjestöjä ja koko kansalaisyhteiskuntaa vaarantaen miljoonien ihmisten hyvinvoinnin ja syventäen yhteiskunnallisia haasteita.
Päivi Puhakka
toiminnanjohtaja
Aivovammaliitto ry
Timo Kallioja
hallituksen puheenjohtaja
Aivovammaliitto ry
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Päivi Puhakka
paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi
Puh. 050 536 6390
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain jopa 36 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on yli 100 000 henkilöllä.
Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä.
Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5−10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.
Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:
Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Porvoo, Seinäjoki, Vaasa, Kuopio, Joensuu, Savonlinna, Mikkeli, Hämeenlinna, Jyväskylä, Äänekoski, Keuruu, Hamina, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Oulu, Kemi, Rovaniemi, Ylivieska, Kajaani, Lahti, Pori, Rauma, Kankaanpää, Tampere, Turku, Salo ja Forssa.
Sähköposti lähetettiin henkilölle pia.kilpelainen@aivovammaliitto.fi
Aivovammaliitto ry, Malminkaari 5, Helsinki, Uusimaa 00700, Suomi
Peruuta tilaus