Kevätliittokokouksen 2024 kannanotto
”Mitä mun pitäs tehdä, kun mun sairasloma loppuu? Mä sain aivovamman puoli vuotta sitten, ja mut kotiutettiin ilman jatkohoito-ohjeita. Oon nyt ollu kotona ja koettanut selvitellä näitä asioita, mutta ei oikein jaksaminen riitä.”
Tämä on suora lainaus Aivovammaliittoon tulleesta yhteydenotosta. Ihmisten hoidon taso on laskenut paljon, ja tämän vuoksi sosiaaliturvaan, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet vuoden aikana selvästi.
Ihmiset, eli me hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet, jäämme hallituksen kylmien päätöksien jalkoihin. On käynyt selväksi, että hyvinvointialueilla ei ole tarpeeksi resursseja panostaa vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten hoitoon ja seurantaan. Ihmisiä kotiutetaan liian usein ilman jatkohoito-ohjeita, ja kuntoutussuunnitelmat tehdään ilman kokonaisvaltaista perehtymistä asiakkaan oirekuvaan ja vammaan tai sairauteen. Samaan aikaan kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä kavennetaan leikkaamalla järjestöjen avustussummista merkittävissä määrin. Kolmanteen sektoriin kohdistuvat säästötoimet vähentävät sote-alan järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa ennaltaehkäisyyn liittyvää osaamista, kohtaavia palveluita, luotettavaa tietoa ja vertaistukea – kaikkea sitä, mitä kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät päivittäin heikoimmassa asemassa olevin ihmisten hyväksi.
”Mä käyn vaan nopeasti kaupassa, ei siinä matkalla mitään satu.”
Myös tämä lainaus on elävästä elämästä. Kuinka moni meistä tunnustaa tehneensä tämän saman päätöksen ja jättäneensä pyöräilykypärän pukematta päähänsä? Tapaturma voi sattua lyhyelläkin matkalla.
Suomessa tapaturmaisen aivovamman saa vuosittain noin 36 000 ihmistä. Aivovammoja syntyy eniten kaatumisten seurauksena. Muita syitä ovat liikenneonnettomuudet, pahoinpitelyt ja urheilutapaturmat.
Aivovamma on hiljainen epidemia, joka aiheuttaa aivovammautuneelle ihmiselle usein elinikäisiä arkielämää haittaavia oireita (mm. voimakas väsymys, muistin heikkous, toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja käyttäytymisen hallinnan vaikeus). Yhteiskunnalle aivovamman aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ovat noin 2 miljardia euroa. Suurien kustannusten vuoksi osa vakuutuksista on sulkenut aivovamman korvattavista kustannuksista pois, tai vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiöt koettavat kiistää aivovamman ja tapaturman välisen yhteyden, jolloin korvausvastuu siirtyy yhteiskunnalle.
Tapaturmalle ei aina voi mitään, mutta osa aivovammaoista pystyttäisiin ehkäisemään lisäämällä tietoa turvallisemmasta liikkumisesta ja liikunnasta, suojavälineiden käytöstä ja asennemuutoksella.
Aivovammaliiton ehdotukset ja muistutukset
Ennaltaehkäisy
– Polkupyöräilykypärän käyttöä ei pidä unohtaa. Oikein kiinnitetty ja sopivankokoinen pyöräilykypärä ehkäisee onnettomuuksissa jopa 90 % vakavista aivovammoista.
– Humalahakuista juomista kannattaa välttää, sillä noin 50 % aivovammoista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena – ja useimmiten vielä ns. kohtuukäyttäjille.
– Turvallisuutta lisäävät lakimuutokset, kuten sähköpotkulautoihin liittyvä lainsäädäntö, ovat merkittäviä ennaltaehkäisyn näkökulmasta.
– Teiden kunnossapitoon, esimerkiksi kuoppien korjaamiseen ja talvisin liukkauden ehkäisyyn, on kiinnitettävä huomiota.
Jo syntyneiden vammojen hoito
– Terveydenhuollossa on otettava huomioon aivovamman oirekuva, esimerkiksi lähimuistin epävarmuus. Siksi vastaanottokäynneistä pitäisi lähettää muutama tekstiviestimuistutus ennen hoitokäyntiä. Tämä ei nykytekniikalla ole kallista eikä vie kenenkään työaikaa. Käytäntö toisi säästöjä, sillä näin vastaanottokäyntejä ei unohdusten vuoksi jäisi väliin.
– Jo syntyneiden aivovammojen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta on parannettava. Alkuvaiheen diagnosoinnilla ja kirjauksilla voi olla suuri vaikutus ihmisen sosiaaliturvaan ja oirekuvan vähentämiseen.
– Terveydenhuollossa ei pidä ketään jättää yksin. Minimivaatimuksena olisi seurantasoitto jokaiselle aivovamman vuoksi terveydenhuollossa asioineelle
Sote-järjestöjen rahoituksen varmistaminen
– Sote-alan järjestöille suunnitellut leikkaukset tulisi perua. Sote-järjestöt takaavat, että jokaiselle on olemassa joku, joka pitää juuri hänen puoliaan. Sote-alan järjestöissä toimii yli puoli miljoonaa vapaaehtoista ja työntekijää.
– Aivovammatietoutta on lisättävä, sillä ennaltaehkäisy paitsi säästää yhteiskunnalta rahaa, on myös aivovammojen paras ”hoitokeino”. Aivovammaliitto ry on avainasemassa sekä aivovammautuneista ihmisistä huolehtimisesta että ennaltaehkäisyyn liittyvistä teemoista kertomisessa.