23.1.2022 pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen, mutta jatkossa näistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa.
Aivovammaliitto on huolestunut vammaisten ihmisten asemasta sote-uudistuksessa. Aivovammojen ensihoidon ja potilaan kannalta tärkeän hoitotyön kirjaaminen tulisi olla kaikkialla yhdenmukaista siten, että jokaisella hyvinvointialueella ensihoito ja kirjaamiskäytännöt olisivat samat.
Aivovammapotilaan hoito- ja kuntoutus tulisi suunnitella yksilöllisesti ja yksilöllisten oireiden perusteella, eikä pelkkiin kuvantamistuloksiin perustuen. Potilaan ei pitäisi joutua itse yksin selvittämään hänelle kuuluvia hoitoja ja kuntoutuksia, vaan palveluohjaajan pitäisi kulkea rinnalla.
Aivovammaliitto vaatii, että järjestöt saavat jatkossakin olla tekemässä kunnissa tärkeää työtä ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen ja vertaistuen parissa, sillä järjestöjen toiminnat ovat helposti saavutettavia, muunneltavia ja kaikille avoimia.
Aivovammayhdistysten ehdokkaita esittäytyy tässä jutussa. Aivovammayhdistyksien jäsenissä on varmasti muitakin ehdokkaita, mutta tässä esitellään heidät, jotka lähettivät tietonsa Aivovammaliiton some-postausten innoittamana.
Timo Kallioja (Kuva ehdokkaalta) 
Petri Turtiainen (Kuva ehdokkaalta) 
Kimmo Heinonen (Kuva ehdokkaalta) 
Marge Miettinen (Kuva: Heikki Hjelt) 
Meri-Tuuli Nevala (Kuva ehdokkaalta)
1. Nimesi, ehdokasnumerosi, puolueesi ja alue, jossa ole ehdolla
Marge Miettinen, 265, Liike Nyt, Keski-Suomen hyvinvointialue.
2. Mitä mieltä olet sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten ihmisten asemaan?
Periaatteessa aseman kuuluisi parantua, mutta se myös jää helposti periaatteen tasolle. Nämä ensimmäiset aluevaalit ovat todella tärkeät, koska nyt luodaan pohja uusille järjestelmille ja toiminnoille. Pyrin vaikuttamaan asioihin monella eri yhteiskunnan tasoilla. Lähteminen mukaan politiikkaan on niistä yksi.
3. Mitä mieltä olet järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa?
Koen, että järjestöjen roolin kuuluu tulevaisuudessa vahvistua entisestään. Rahoitus voi kuitenkin olla vaakalaudalla ja uhkana onkin sen heikentyminen. Siksi tarvitaan meitä järjestöjen jäseniä mukaan politiikkaan tekemään viisaita ja kauaskantoisia päätöksiä.
1. Nimesi, ehdokasnumerosi, puolueesi ja alue, jossa olet ehdolla
Meri-Tuuli Nevala, 500, Vihreä liitto r.p., Päijät-Häme
2. Mitä mieltä olet sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten ihmisten asemaan?
Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palveluiden turvaaminen sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Yhtenä tavoitteena on se, että perus- ja erityistason palvelut toimisivat paremmin yhdessä ja täten etenkin paljon palveluita tarvitsevien ihmisten edellytykset yhdenvertaisiin ja yksilöllisiin palveluihin parantuisivat. Erityishuoltopiirien siirtämisessä hyvinvointialueille tulee varmistaa se, että niiden palvelut ja asiantuntijuus on edelleen saatavilla alueiden vammaisille ihmisille yhdenvertaisesti ja tarvittava osaaminen säilyy ja sitä kehitetään.
Uudistuksessa ja palveluiden kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota palveluiden esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Vammaispalveluilla on tähdättävä monipuoliseen, yksilön tarpeita ja toiveita vastaavaan elämään, eikä ainoastaan arjesta selviytymiseen ja työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen.
3. Mitä mieltä olet järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa?
Sote-järjestöjen toiminnan rahoitus on tähän asti tapahtunut pitkälti veikkausvoittovaroin sekä kuntien myöntämien avustusten ja toimitilojen turvin. Koska jatkossa kuntien vastuu jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, on avustuksiin kiinnitettävä huomiota jo heti alkuvaiheessa, jottei avustuksiin tule katkoksia. Rahoitusvastuun tarkastelu tulee aiheelliseksi myös sellaisten järjestöjen toiminnan kohdalla, joka sijoittuu jollain tavalla varsinaisten sote-palveluiden välimaastoon, kuten esimerkiksi kriisikeskusten toiminta. Järjestöjen toiminta perustuu hyvin usein vapaaehtoistoimintaan ja budjetit ovat pieniä, joten avustusten jatkuvuus on erittäin tärkeää järjestöjen toiminnan kannalta.
Sekä hyvinvointialueiden että kuntien on jatkossa edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. Niiden on myös vähintään kerran vuodessa neuvoteltava alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Tällaista yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, yksityisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa onkin mielestäni tarpeellista edistää ja siihen tulee kiinnittää huomiota.
1. Nimesi, ehdokasnumerosi, puolueesi ja alue, jossa olet ehdolla
Kimmo Heinonen, numero 88, SDP sitoutumaton, Pohjois-Savo
2. Mitä mieltä olet sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten ihmisten asemaan?
Toivon ja ainakin teen kaikkeni sen eteen, että vammaisten asema ei heikkenisi. Yksi suurimmista SOTE-uudistuksen riskeistä on palvelujen suuri keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Tällöin esim. terveydenhuollon ja hoitojen saatavuus ei enää ole kohtuullisesti saavutettavissa kaikilla ihmisillä.
3. Mitä mieltä olet järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa?
Kuten tiedämme, on järjestöjen rahoitus myllerryksessä, samalla kun SOTE muuttuu täysin. Järjestöjen lisärahoitus tulee usein kaupunkien SOTE-puolelta. Siksi onkin tärkeää, että yritämme pitää asiaa esillä, ettei se tärkeä osa toimintamme rahoitusta jää pois rahojen myöntäjä tahon muuttuessa hyvinvointialueelle.
On tärkeää pitää järjestöjen roolia esillä erityisesti siksi, ettei tärkeä osa toimintamme rahoitusta jää pois.
1. Nimesi, ehdokasnumerosi, puolueesi ja alue, jossa olet ehdolla
Petri Turtiainen, numero 250, Kokoomus, Keski-Uusimaa
2. Mitä mieltä olet sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten ihmisten asemaan?
Sote-uudistus on riski ja mahdollisuus. Vain oikeilla päätöksillä voidaan varmistaa toimivat vammaispalvelut ja vammaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet yhteiskunnassamme. Olennaisia asioita on yksilöllinen tarveharkinta kaikissa palveluissa, apuvälineissä ja kuntoutuksessa. Silloin kun vedotaan suosituksiin, niin erityisesti vaikeimmin vammaiset kärsivät.
3. Mitä mieltä olet järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa?
Järjestöjen rooli tulee tulevaisuudessakin olemaan merkittävä – ennaltaehkäisyssä, vammautuneiden tuessa ja omalla erityisalallaan osaamisen jakamisessa niin ammattilaisille, vammautuneille kuin muillekin sidosryhmille.
Järjestöt tuottavat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalveluita. Erityisesti valtakunnallisilla potilasjärjestöillä tilanne muuttuu, koska jokaisen hyvinvointialueen kanssa on tehtävä erillinen hankintasopimus ja ennen tuota osoitettava, että potilasjärjestöllä on annettavaa kyseiselle hyvinvointialueelle.
1. Nimesi, ehdokasnumerosi, puolueesi ja alue, jossa olet ehdolla
Timo Kallioja, Liike Nyt, 227, Länsi-Uusimaa
2. Mitä mieltä olet sote-uudistuksen vaikutuksesta vammaisten ihmisten asemaan?
Suurimpana haasteena voi olla tarve kustannussyistä vähentää lähipalveluita.
Näin ei tietenkään saa käydä.
3. Mitä mieltä olet järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa?
Järjestöjen toimintaan vaikuttaa jatkossa todennäköisimmin rahoituksen saamisen tiukentuminen. Se ei kuitenkaan välttämättä liity pelkästään sote-uudistukseen. Moni paikallisesti toiminut järjestö joutuu miettimään toiminnan laajentamista koko hyvinvointialueelle.