Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Aivovammaliitto järjesti yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Validia Kuntoutuksen kanssa 16. – 17.3.2017 ”Kerralla rysähti – kaikki muuttui” Aivovamma 2017 –symposiumin Seinäjoella. Symposiumissa luovutettiin sisäministeri Paula Risikolle julkilausuma, jossa kuvattiin niitä haasteita ja karikoita, joita esiintyy monen aivovammaisen ihmisen tapauskertomuksessa. Julkilausumassa painotettiin erityisesti viittä seikkaa.
- Aivovammaosaaminen terveydenhuollossa on edelleen osittain puutteellista, eivätkä kaikki kirjaukset ole aina riittävän tarkkoja vakuutusoikeudellisesta näkökulmasta. Kirjauksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.
- Potilaan ja kuntoutujan videointi pitäisi hyväksyä soveltuvin osin yhdeksi viralliseksi dokumentoinnin työkaluksi. Videointia voisi toteuttaa mahdollisuuksien mukaan jo tapaturmapaikalta alkaen, sillä video täydentäisi dokumentoitua näyttöä sanallisen kuvailun rinnalla. Videoiden avulla voitaisiin sekä parantaa aivovammautuneen henkilön asemaa ja vammautuneen oikeusturvaa sekä edistää oiretiedostuksen heräämistä.
- Moni aivovammainen kuvaa kotiutumisen jälkeen olevansa kuin sumussa, jolloin ymmärrys siitä, mistä ja milloin pitäisi hakea apua ja hoitoa, on epäselvää. Usein potilaalle annetut ohjeet ja yhteydenottopyynnöt unohtuvat, sillä etenkin alkuvaiheessa muistiongelmat vaikeuttavat muun muassa sovittujen aikojen noudattamista. Tähän auttaisi terveydenhuollosta tehtävä yhteydenotto. Tämä takaisi, ettei vammautunut ihminen jää kotiuduttuaan yksin.
- Jos vammautuneen vakuutus ei korvaa hoitoa ja kuntoutusta, ei hän aina saa riittävästi neuvonta vaihtoehtoisista poluista (Kela/terveydenhuolto/työeläkejärjestelmä). Olisi tärkeää päästä tilanteeseen, jossa vammautuneen ei tarvitse murehtia maksajasta, vaan maksajat selvittelisivät keskenään, kenen vastuulla kuntoutuja on. Terveydenhuoltolain mukaisesti kunnan pitää ottaa vastuu tällaisissa tapauksissa.
- Yleisimpiä syitä vakuutusongelmiin näyttää olevan syy-yhteyden katkeaminen. Tähän vaikuttaa se, ettei aivovammaa diagnosoida ajoissa tai kirjaukset ovat puutteellisia. Myös oireiden tulkitseminen jostakin muusta kuin aivovammasta johtuviksi aiheuttavat erimielisyyksiä vakuutusyhtiöiden kanssa. Vammautunutta hämmentää hoitaneiden lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden poikkeavat kannat. Aivovammaliitto ry on vahvasti sitä mieltä, että muutoksia tarvitaan sekä tapaturmalainsäädäntöön että sen valvontaan. Myös vammautuneen ihmisen asemaan pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä palvelujärjestelmässä että lainsäädännössä.
Kuvassa Reijo Salo Seinäjoelta ja Unto Reinikainen Ilmajoelta. He luovuttivat kannanoton ministerille.