Aivovammaliitto haluaa muistuttaa, että aivosairaudet ja -vammat ovat laaja ryhmä. Hallitusohjelmassa tulisi huomioida kaikki aivosairaudet ja -vammat, myös näkymättömät vammat, kuten aivovamma. Lisäksi Aivovammaliitto toivoo kielenkäyttöön muutosta: hallituksen ohjelmassa puhutaan useimmiten ”vammaisista”, eikä vammaisista ihmisistä tai vammaisista henkilöistä.
Vammaisella henkilöllä on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa suunnitelmissa sekä päätöksissä. Hyvä, että tämä asia on huomioitu hallituksen ohjelmassa, jossa on kirjauksia itsemääräämis- ja ihmisoikeuksien, sekä yhdenvertaisuuden kunnioittamisesta koko vammaisen henkilön elämänkaaren ajan.
Vammaisille henkilöille tarpeellisten ja yksilöllisten palvelujen saamisen kannalta hallituksen ohjelmassa luvataan edistää henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa, huolehtia vammaisten erityistarpeista ja palvelun jatkuvuudesta ja huomioida hankinnoissa mahdollisuudet räätälöityihin suorahankintoihin. Palvelusetelien käyttöä lisätään ja henkilökohtaisten erikoisapuvälineiden saantia sujuvoitetaan. Hallitus selvittää mahdollisuutta edistää vakiotaksin käyttöä yhteiskunnan tukemissa kuljetuspalveluissa siten, että ne ovat käyttäjäystävällisiä ja erityistarpeet huomioivia.
Aivovammautuneiden henkilöiden läheisten on ollut vaikea saada oikeutta toimia omaishoitajana. Syitä tähän on muun muassa aivovamman näkymättömät oireet. Aivovamman jälkitilan oireet ovat tyypillisesti kognitiivisia, jotka hankaloittavat vammaisen ihmisen selviytymistä elämässä. Aivovammaisten henkilöiden läheiset ovat olleet väliinputoajia omaishoidon suhteen. Orpon hallitus on luvannut edistää toimia, joilla omaishoitajuus mahdollistetaan monimuotoisemmin ja niin, että sen voisi yhdistää työhön.
Kaikki aivovammautuneet henkilöt eivät saa diagnoosia erilaisten syiden vuoksi, vaikka heillä on elämää hankaloittavia jälkitilan oireita eivätkä he ole työkykyisiä. Hallituksen ohjelman kirjaus ”16–29-vuotiaiden ammatillisen kuntoutukseen pääsy edellyttää sairaus- tai vammadiagnoosia” hankaloittaa entisestään nuorten aivovammautuneiden ihmisten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Diagnoosin sijaan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä tulisi katsoa hakijan toimintakykyä ja arkea hankaloittavia oireita.
Vammaisten henkilöiden työllistymisen tukeminen on kirjattu hallitusohjelmaan siten, että hallitus kehittää työolosuhteiden järjestelytukea, työnantajille luodaan kannustimia työn tarjoamiseksi vammaisille henkilöille ja työtä helpottavien välineiden käyttöä edistetään viestimällä siitä yrityksille yhteistyössä työnantajajärjestöjen ja vammaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi vammaisten yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan.
Osatyökykyisten ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia osallistua työelämään sujuvoitetaan. Hallitus lupaa ottaa käyttöön julkisen talouden kannalta kustannustehokkaan osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallin, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko kannattaa aina.
Aivovammautuneiden ihmisten kohdalla on paljon vakuutuskiistoja, joissa vakuutusyhtiö kiistää aivovamman olemassaolon vastoin potilasta hoitavan lääkärin lausuntoa. Aivovammaliitto kiittää hallitusta kirjauksesta, jossa luvataan selvittää vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.
Teksti:
Timo Kallioja
puheenjohtaja
Aivovammaliitto ry
Päivi Puhakka
toiminnanjohtaja
Aivovammaliitto ry
Lisätiedot toiminnanjohtaja Päivi Puhakka, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi