Kuka tahansa meistä voi esimerkiksi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Se on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä.
Mutta mitä se aivovamma oikein tarkoittaa? Entä mitä tarkoittikaan neuropsykologinen kuntoutus? Miten sosiaaliturva järjestyy, kun elämä mullistuu? Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2020 -tietokiertueella. Kiertue saapuu Joensuuhun keskiviikkona 11.3.2020 klo 15 – 19. Paikkana on Siun Sote, Tikkamäentie 16, M-talo 1. kerros 80210 JOENSUU.
Tilaisuudessa luennoi muun muassa ylilääkäri, professori Olli Tenovuo sekä neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Saija Moilanen. Vammautuneen ihmisen kokemuspuheenvuoron tilaisuudessa pitää joensuulainen Timo Sund.
– Olen 54-vuotias eläkeläinen, ja minulla on aivovamman ja aneurysman aiheuttamat aivovauriot.
Timolle on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella paljon.
– Olen kolhinut itseäni aivan älyttömän monta kertaa. Ensimmäinen kerta, jonka varmuudella tiedän, tapahtui minun ollessani viiden tienoilla. Kävelin ratakiskoilla. Äitini kielsi, ettei siellä saa kävellä, sattuu vielä jotakin. Minä en tietenkään uskonut ja totesin, että eikä satu, hyvin tämä menee – ja vähän päästä kuului PAM. Kaaduin ja löin pääni.
Timo kuvailee, että seuraava muistikuva on ruotsinlaivalta, jossa isä pyytää häntä laulamaan. Sen Timo muistaa, että hänen silmänsä olivat mustana.
– Tuosta kolauksesta siis seurasi muistiaukko, joka jo sinällään olisi aivovammadiagnoosin tuonut, jos asiaa olisi tuolloin tutkittu.
Seuraava iso kolaus tapahtui 80-luvun alkupuolella miehen ollessa 17-kesäinen.
– Olin polkupyöräonnettomuudessa. Kaikki kasvoluuni poskipäistä ylöspäin murtuivat ja vammoja tuli rankaani ja niskaani. Minut vietiin hoidettavaksi terveyskeskukseen.
Aivovammaa ei tuolloinkaan tutkittu, eikä sen mahdollisuutta mainittu. Hoitona oli lääkkeitä ja komento mennä kotiin nukkumaan. Pyöräilykypäröitähän ei tuolloin vielä ollut käytössä – pyöräilykisoissakin ne tulivat pakollisiksi vasta 2000-luvulla.
Timo on tapaturmaisen aivovaurion lisäksi sairastanut – ja selättänyt – myös aneurysman, eli toisenlaisenkin aivovaurion. Hänen omaksi liitoksensa valikoitui Aivovammaliitto. Tällä hetkellä hän toimii Itä-Suomen aivovammayhdistyksen varapuheenjohtajana.
Aivovamma 2020 -tietokiertueen yhteistyökumppanina toimii Arla Suomi.
Maksutonta tilaisuutta voi seurata etänä tai paikan päällä. Ilmoittautumiset molempiin: https://webropol.com/ep/Tietokiertue-ilmoittautuminen