Muistivaikeudet voivat hankaloittaa työelämää ja arkea. Aivovaurio on yleisnimitys aivoihin syntyneelle vauriolle. Tässä kirjoituksessa sillä viitataan aivoverenkiertohäiriöihin ja aivovammoihin. Muistin heikentyminen on yleistä aivovaurion jälkeen. Vaikeuksia voi esiintyä heti vaurion jälkeen, mutta monella ne kestävät pidempään ja tulevat osaksi arkea. Tavaroita voi hukkua, tärkeitä asioita unohtua ja uuden oppiminen voi vaikeutua. Muistin toimintaa voi kuitenkin tukea erilaisilla keinoilla, jotka helpottavat arkea.
Miksi muistaminen vaikeutuu?
Ihmisen muisti koostuu pitkäkestoisesta ja lyhytkestoisesta muistista, joilla on omat tehtävänsä muistamisessa. Pitkäkestoinen muisti auttaa ihmistä muistamaan tietoa ja kokemuksia pidemmän aikaa. Siihen kuuluu elämäntapahtumien muistaminen, opitun tiedon muistaminen ja tuttujen taitojen muistaminen. Lyhytkestoisen muistin avulla ihminen pystyy seuraamaan, mitä on juuri kuullut, nähnyt tai aikonut tehdä.
Muistia heikentää aivovaurion jälkeen monet tekijät. Muisti tarvitsee aivoilta apua tekemiseen ohjaamisessa ja vireyden ylläpidossa. Aivovaurion jälkeen voi esiintyä väsymystä, keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmia, jotka vaikuttavat muistiin. Jos keskittyminen herpaantuu, tehtävä vaihtuu kesken kaiken tai mielessä on liikaa asioita yhtä aikaa, uusi tieto ei välttämättä ehdi tallentua muistiin. Kun tieto ei jää muistiin, uuden oppiminen voi tämän takia hankaloitua.
Aivovamman jälkeinen muistivaikeus ei aina johdu pelkästään siitä, että muisti olisi heikentynyt. Esimerkiksi masennus on tavallista aivovaurion jälkeen, ja se voi heikentää keskittymistä. Jos ihminen ei jaksa keskittyä siihen, mistä puhutaan, asia ei välttämättä painu mieleen. Sama voi tapahtua silloin, kun puheen ymmärtäminen on työlästä: tieto ei ehdi jäsentyä ja tallentua kunnolla. Tällöin voi näyttää siltä, että ihminen unohtaa asioita, vaikka todellinen vaikeus liittyy siihen, ettei tieto ole alun perinkään jäänyt kunnolla mieleen.
Arjen muistia tukevat keinot
Vaikka muistia ei voi nopeasti korjata, sitä voi tukea monin tavoin. Erilaiset muistin tukikeinot voivat helpottaa arjessa pärjäämistä ja muistin toimintaa.
1. Kalenteri ja muistutukset
Puhelimen kalenteri, hälytykset ja muistutussovellukset auttavat muistamaan tapaamisia, lääkkeiden ottamista, puheluita ja tehtäviä. Tapahtumista muistuttavat välineet vähentävät muistin kuormitusta.
2. Rutiinit
Kun asiat tehdään aina samassa järjestyksessä, niitä ei tarvitse muistaa alusta asti joka kerta. Esimerkiksi avaimet aina samaan kulhoon, lääkkeet aina aamupalan yhteydessä ja seuraavan päivän tavarat valmiiksi illalla. Kun toiminnat ovat automaattisia, ei tarvitse muistaa jokaista vaihetta yksi kerrallaan.
3. Asioiden pilkkominen
Pitkät ohjeet ja monivaiheiset tehtävät kuormittavat muistia. Jakamalla tehtävät pieniin osiin voi helpottaa tehtävää keskittymällä pieneen osuuteen kerrallaan. Esimerkiksi ”siivoa keittiö” voi muuttua muotoon: vie roskat, tyhjennä tiskikone, pyyhi pöytä.
4. Rauhallinen ympäristö
Melu, kiire ja monta asiaa yhtä aikaa heikentävät muistamista. Uutta tietoa on helpompi painaa mieleen, kun ympäristö on rauhallinen ja huomio voi olla vain yhdessä asiassa.
5. Näkyvät vihjeet
Tavarat tai muistilaput voi laittaa paikkaan, jossa ne oikeasti huomaa. Kauppalappu jääkaapin ovessa ja lääkedosetti pöydällä siirtää osan muistamisen taakasta pois omasta päästä. Silloin ei tarvitse jatkuvasti pinnistellä, että ”mitä minun pitää muistaa”.
Psykologian kandidaatti Sanni Kalliomäki
Psykologian tohtori, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen
Tampereen yliopisto
Lähteet
- Jehkonen, M., Saunamäki, T. & Hokkanen, L. (2020). Kliininen neuropsykologia. (3., uudistettu painos.). Kustannus Oy Duodecim.
- Knuuttila, S-L. (n.d.).
- Avainasiaa aivovammasta selkokielellä. Aivovammaliitto.
- Tietoa aivovammoista. (2024). Terveyskylä.fi.
- Muistihäiriöt ja dementia. (2024). Duodecim Terveyskirjasto.
- Aivovammat. (2023). Käypä hoito-suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi18020