Väsymys on todellinen, usein näkymätön ja vaikeasti mitattava seuraus aivovauriosta. Se voi olla yksi hankalimmista oireista ja vaikuttaa elämään monin tavoin. Erityisesti heti aivovaurion jälkeen väsymys voi olla voimakasta, mutta monilla se helpottaa ajan myötä. Joillain väsymys voi kuitenkin pitkittyä ja jäädä selvemmin osaksi elämää. Tällöin tilanne vaatii opettelua ja sopeutumista uudenlaiseen arkeen.
Mistä väsymys johtuu?
Aivovaurionjälkeinen väsymys on yleensä monen tekijän summa [1]. Aivot voivat joutua ponnistelemaan aiempaa enemmän suorittaessaan tehtäviä, ja samalla ne ovat aktiivisessa toipumisen ja muovautumisen tilassa, jossa toimintoja järjestäytyy uudelleen [2]. Aivot joutuvat siis tekemään kahta asiaa yhtä aikaa: selviytymään aiempaa kuormittavammilta tuntuvista arjen vaatimuksista ja sopeutumaan tapahtuneisiin muutoksiin.
Väsymys ei ole myöskään muusta irrallinen tai erillinen oire, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi muu terveydentila, mielialaoireet tai muu arjen kuormitus ja stressi voivat korostaa väsymystä entisestään [1]. Väsymys myös vaikeuttaa mm. keskittymistä ja muistamista [3] ja samaan aikaan nämä keskittymis- ja muistivaikeudet lisäävät jokapäiväistä stressiä. Näin voi herkästi syntyä noidankehä, jossa palautuminen jää riittämättömäksi, vaatimukset kasvavat liian suuriksi ja oireet pitkittyvät.
Tilannetta voi hahmottaa esimerkiksi näin: Olet kokenut kuski auton ratissa, kun tuttu ja sujuva moottoritie menee yllättäen poikki. Samalla kun valvot moottoritien korjausta ja se on pois käytöstä, sinun pitäisi yhä päästä perille. Vaihtoehtosi on rakentaa uusi tie tai käyttää kiertotietä. Ajelet siis joko uuden tien rakennustyömaan läpi tai pidempää ja mutkikkaampaa reittiä määränpäähän. Molemmissa tapauksissa pääset perille, mutta matka kestää kauemmin, kuluttaa enemmän polttoainetta ja vaatii myös sinulta eri tavalla ajotaitoja ja valppautta liikenteessä. Myös oma vireystilasi, mielialasi ja elämäntilanteesi vaikuttavat siihen, kuinka sujuvasti matka etenee. Ei ihme, että matkanteko väsyttää aikaisempaa enemmän.
Viisi vinkkiä väsymykseen
Väsymykseen ei ole yhtä nopeaa ratkaisua. Omaa jaksamista voi kuitenkin oppia tunnistamaan ja arkea muokkaamaan niin, että voimavarat riittävät paremmin.
- Tunnista väsymystä lisäävät ja jaksamista tukevat tekijät
Ensimmäinen askel on oppia huomaamaan, mikä väsyttää ja mikä auttaa palautumaan. Voit esimerkiksi viikon ajan kirjata ylös tilanteita, joissa väsymys lisääntyy tai helpottuu. Lisääkö väsymystä esimerkiksi keskittymistä vaativat tehtävät, kiire, meluisa ympäristö tai fyysinen rasitus? Entä mikä auttoi: tauko, pidemmät yöunet, rauhallinen tila?
- Pidä taukoja
Älä odota, että uuvut täysin, vaan pidä taukoja jo ennakoivasti. Voit käyttää apuna ajastinta tai muistutuksia. Esimerkiksi kotityöt voi jakaa osiin: 30 minuuttia tekemistä ja 10 minuuttia taukoa. Kun huomaat jaksavasi paremmin, voit vähitellen pidentää tekemisen jaksoja. Säännölliset tauot auttavat säästämään energiaa ja ehkäisevät uupumusta. Ethän tankkaa autoakaan vasta sitten, kun tankki on jo täysin tyhjä.
- Huolehdi riittävästä unesta
Riittävä uni tukee palautumista ja terveyttä. Unen tarve on yksilöllinen, mutta terveetkin aivot tarvitsevat usein noin 7-9 tuntia unta yössä [4]. Jos uni on muuttunut aivovaurion jälkeen, voi olla hyvä idea tutustua unihygienian periaatteisiin. Myös esimerkiksi Mielenterveystalon nettisivuilta löytyy hyödyllinen unettomuuden omahoito-ohjelma [5].
- Kevennä ajatuskuormaa
Mieli on jatkuvasti täynnä erilaisia ajatuksia ja tällainen asioiden mielessä pyörittely voi kuormittaa aivoja yllättävän paljon – aivovaurion jälkeen vielä tavallista enemmän. Esimerkiksi yksinkertainen ostoslistan suunnittelukin on varsin vaativa ajattelutehtävä. Pitää miettiä, mitä tekee ruoaksi, mitä on kaapissa valmiina, mitä tarvitaan lisäksi, milloin ruoka tehdään, onko päiväykset tarpeeksi pitkälle, pitäisikö ostaa vielä varoiksi kahvipullaa, jos tulee vieraita – ja ai niin, se vessapaperi!
Keskittymisen vaikeudet ja muistivaikeudet kulkevat käsi kädessä väsymyksen kanssa, sillä jokaisella muistaminen ja keskittyminen vaikeutuu väsyneenä [3], oli aivovauriota tai ei. Ympäristöä voi kuitenkin yrittää rauhoittaa, varata asioiden suunnitteluun enemmän aikaa ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Myös muistin apuvälineet, kuten kauppalistat ja muistilaput, keventävät aivojen jatkuvaa kuormaa.
Aivoja ei tietenkään kannata jättää kokonaan narikkaan, vaan käyttää ja haastaa myös arjessa. Kultainen keskitie on tässäkin asiassa kuitenkin tärkeää, sillä väsymys voi helposti pitkittyä, jos kuormitus ylittää jatkuvasti omat voimavarat [1].
- Ole itsellesi armollinen
Aivovaurio muuttaa jaksamista, eikä kaikkeen tarvitse pystyä täysin samalla tavalla kuin ennen. Aivovauriosta toipumisen ja muuttuneen minän hyväksymisen prosessi voi olla pitkä ja monivaiheinen ja siihen kuuluu hyviä ja huonoja päiviä. Tärkeää on yrittää palata omaan normaaliin arkeen, läheisten ja itselle mielekkäiden harrastusten pariin, mutta tietenkin tarvittavin jaksamista tukevin muutoksin.
Kirjallisuutta:
- Mollayeva, T., Kendzerska, T., Mollayeva, S., Shapiro, C. M., Colantonio, A., & Cassidy, J. D. (2014). A systematic review of fatigue in patients with traumatic brain injury: The course, predictors and consequences. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 47, 684–716. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2014.10.024
- Nudo R. J. (2013). Recovery after brain injury: mechanisms and principles. Frontiers in human neuroscience, 7, 887. https://doi.org/10.3389/fnhum.2013.00887
- Sallinen, M. (2013). Uni, muisti ja oppiminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013, 129(21), 2253–2259
- Chaput, J. P., Dutil, C., & Sampasa-Kanyinga, H. (2018). Sleeping hours: what is the ideal number and how does age impact this?. Nature and science of sleep, 10, 421–430. https://doi.org/10.2147/NSS.S163071
- Mielenterveystalo. (n.d.). Unettomuuden omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/unettomuuden-omahoito-ohjelma
Teksti ja kuva: Psykologi Niina Takagi, PsM
Satakunnan hyvinvointialue
Neurologian yksikkö