Eläkeliiton suunnittelija Katja Harinen ja projektipäällikkö Anu Korhonen kertovat, miten Suomen suurin eläkeläisjärjestö tukee ja aktivoi ikäihmisiä.
Poliittisesti riippumattomaan Eläkeliittoon kuuluu noin 400 paikallisyhdistystä ympäri Suomen. Paikallisyhdistysten jäsenkunnasta valtaosa osallistuu järjestön tarjoamiin vapaaehtoistehtäviin tai muuhun toimintaan. Kaikkiaan jäseniä Eläkeliiton yhdistyksissä on 115 000. Yhdistysten toiminnan keskiössä on avun ja tuen tarjoaminen, yksinäisyyden torjuminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Yhdistysten vapaaehtoiset tarjoavat tukeaan kaikenikäisille apua ja seuraa kaipaaville. Suosituimpia toiminnan muotoja ovat kotivierailut, joiden aikana vapaaehtoinen piipahtaa yksinäisyyttä kokevan luona juttukaverina. Vapaaehtoiset käyvät myös hoitokodeissa sekä päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsille eläkeläisaktiivit käyvät muun muassa kertomassa, minkälaista oli elämä ennen vanhaan.
– Koulu- ja päiväkotivierailuilla Eläkeliiton paikallisyhdistysten vapaaehtoiset jakavat perinnetietoa ja kertovat muun muassa, minkälaisia leikkejä heidän lapsuudessaan leikittiin. He myös kuuntelevat lukemaan opettelevia lapsia ja ovat mukana erilaisissa siirtymätilanteissa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, kertoo suunnittelija Katja Harinen.
Eläkeliittoon kuuluvien yhdistysten vapaaehtoistyön muotoihin kuuluvat myös puhelinauttaminen, asiointituki, vertaisryhmien ohjaaminen, leskien ja eronneitten tukihenkilötoiminta sekä digiauttajatoiminta.
– Diditukea tarvitaan nykyään, sillä ilman tietoteknisiä valmiuksia on vaarana yhteiskunnasta syrjäytyminen, kertoo Katja Harinen.
Kaikki auttavassa vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat ovat koulutettuja tehtäväänsä, ja heillä on tarvittavat vakuutukset keskustoimiston puolesta. Sen sijaan vaikkapa juttuseuraa kotiinsa kaipaava voi olla kuka vain yksinäisyyttä kokeva ilman ikärajoja tai jäsenyysvaatimuksia. Avun kohteeksi yleensä päädytään, kun lähisukulainen tai kotihoito – tai tukea tarvitseva itse – ottaa paikallisyhdistykseen yhteyttä ja kyselee vapaaehtoisapua. Myös yhdistyksistä ollaan aktiivisesti yhteydessä kotihoitoon ja kerrotaan heidän tarjoamistaan palveluista. Näin tieto leviää.
– Vapaaehtoistemme keski-ikä on noin 75 vuotta, joka on oma haasteensa. Jossakin vaiheessa he todennäköisesti siirtyvät aktiivisista toimijoista avun ja tuen kohteeksi, Harinen pohtii.
Hyvinvointia ikääntyneille
Projektipäällikkö Anu Korhonen kertoo Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön yhteisestä ”Hyvinvointia ikääntyneille” -hankkeesta. STEAn rahoittaman kolmivuotisen hankkeen viimeinen vuosi on parhaillaan käynnissä. Hanke keskittyy yli 70-vuotiaisiin kotonaan asuviin. Yhteistyöalueiksi valikoitui Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoki ja Kurikka, joista jälkimmäinen sisältää siihen nykyään kuuluvat Jurvan ja Jalasjärven, sekä Uurainen ja kanta-Oulun alue.
Eri puolilla Suomea toimivat ikäneuvolat (tai seniorin hyvinvointineuvolat tai ikäpisteet – rakkaalla lapsella on monta nimeä) tukevat ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä ja terveellisiä elintapoja sekä ennaltaehkäisevät tapaturmia ja sairauksia. Varsinainen sairauksien hoito ei sen sijaan ikäneuvoloiden toimintamuotoihin kuulu. Ikäneuvolatoiminta siirtyi vuonna 2023 kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Toiminnan järjestäminen on lakisääteistä, mutta järjestämisen toimintatapaa ei ole määritelty.
–Hankkeemme tarkoituksena on kehittää ikäneuvoloiden ja ikääntyneiden järjestöjen välistä yhteisyötä. Tavoitteena on, että järjestöjen tietoisuus ikäneuvoloiden palveluista lisääntyy ja että ikäneuvolat oppivat hyödyntämään järjestöjen tarjoamia toimintamuotoja. Esimerkiksi valtakunnallisesti jo pelkästään Eläkeliiton paikallisyhdistysten koordinoimissa liikuntaryhmissä on tarjolla yli 50 lajia, Anu Korhonen kertoo.
Hankkeessa pyritään myös ehkäisemään ikäihmisten yksinäisyyttä, tukemaan heidän toimintakykyään, rohkaisemaan ikäihmisiä osallistumaan heitä itseään koskevien palveluiden kehittämiseen sekä lisäämään tietoutta ikäneuvoloiden palveluiden piiriin ohjautumisesta.
Ensimmäisenä toimenpiteenä kartoitettiin lähtötilanne kysymällä kohderyhmältä ja ikäneuvoloiden henkilökunnalta, minkälainen on yli 70-vuotiaiden palvelutarve. Kyselyihin vastasi yli 1 700 ikääntynyttä ja 250 läheistä. Seuraavaksi alettiin järjestää ikäneuvoloiden, paikalisyhdistysten ja hankkeen työntekijöiden kanssa alueellisia hyvinvointipäiviä. Parhaillaan on käynnissä toiminnan juurruttamisvaihe.
Etelä-Pohjanmaalla hanke on jo saatu maaliin, ja sieltä tuli upeaa palautetta.
– Hyvinvointialueen työntekijät totesivat, että he saivat hankkeesta irti jopa enemmän kuin osasivat odottaa, Anu Korhonen iloitsee.
Teksti: Pia Kilpeläinen
Kuva: Eläkeliitto