Näin talven ensimmäisenä kuukautena ja joulun lähestyessä on mukava muistella edelliskesän viimeistä sunnuntaita. Tuolloin Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen väki suuntasi vertaistuelliselle risteilylle pitkin Seinäjokea ja sen jatkoksi tulvavesien säätelyä varten rakennettua kanavaa.
Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja oli tilannut upean ilman vertaistukiristeilylle: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli kesäisissä lukemissa.
Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen risteily oli viimeinen 90-luvulla toimintansa aloittaneen jokiristeilyjä järjestävän yrityksen historiassa, sillä seuraavaksi paatti puksutti lakeuksilta Ahvenanmaalle.
Parikymmentä eteläpohjalaista lähti mukaan saamaan pitkästä aikaa vertaistukea kasvotusten sekä kuulemaan Seinäjoen – ja sen läpi virtaavan Seinäjoen – historiasta.
Yhteinen ymmärrys
Jokilaivalla mukana olleet pohtivat vertaistukea ja sen voimaa. Puheenvuoroissa nousevat kerta toisensa jälkeen esiin sanat ymmärrys, yhteys, jaksaminen ja eteenpäin meneminen.
– Vertaistuki on ihmisiä yhdistävä asia ja valtava voimavara, joka antaa eväitä arjessa jaksamiseen. Vertaistuki kokoaa eri ikäiset ja taustoiltaan muutoin erilaiset ihmiset uskomattomalla tavalla yhteen, luonnehtii Mirja.
Tarja kiittelee, että vertaisten kanssa kokemusten jakaminen on sujuvaa.
– On helppoa keskustella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät ja tietävät, mitä aivovamma tarkoittaa – eli he eivät esimerkiksi kummastele, onko se sairaus ja koska siitä paranee.
Myös Mirja pohtii, että tärkeintä vertaistuessa on sanaton ymmärrys.
– Parasta on ymmärrys toisen ajatuksia ja tunteita kohtaan. Tärkeitä ovat myös vertaistukitapaamisten myötä saatavat sosiaaliset kontaktit. Olen vuosien varrella saanut tutustua moniin ihaniin ihmisiin!
Jyrki kuvailee vertaistuen olevan syvää yhteyttä, ymmärrystä ja toisinaan jopa hulvatonta menoa aivovamman äärellä.
– Välttämättä sellainen ihminen, jolla itsellään ei ole aivovammaa, ei pysty vertaisten tavoin ymmärtämään yhtä hyvin ja syvästi sitä, kuinka rajun ja rajoittavan vamman kanssa me elämme.
Tukea läpi elämän
Tarja korostaa vertaistuen merkitystä perheelle erityisesti alkuvaiheessa.
– Kun tilanne oli uusi, vertaistuen avulla saimme tietoa vammasta ja sen mahdollisista vaikutuksista elämään. Saimme myös tietoa sekä kuntoutuksiin että toipumiseen liittyvistä asioista. Saman jo aiemmin kokeneilta voi saada sekä käytännön vinkkejä vamman kanssa elämiseen että vastauksia myös sellaisiin kysymyksiin, joita ei itse edes vielä tuolloin osannut kysyä. Vertaisilta saimme tietoa muun muassa siitä, miten kannattaa hoitaa eteenpäin aivovamman mukanaan tuomaa paperisotaa.
Myös Jyrki painottaa vertaistuen tärkeyttä vammautumispolun ensi askelilla. Hän pohtii, että vertaistuki merkitsee alusta saakka syvää ymmärrystä oireiden raakuudesta ja vaikutuksesta elämään.
– Vertaistuki on rinnalla kulkemista ja kaveruutta aivovamman äärellä – aivovamman, jota aluksi saattoi hävetä, kun ei itsekään tiennyt mitään vammasta ja sen vaikutuksista.
Jyrki jatkaa, että vertaistuen tärkeys ei suinkaan vähene kuntoutumisen edetessä, mutta se muuttaa muotoaan. Alussa tärkeää on saada sekä faktatietoa että kokemukseen perustuvia vinkkejä vammasta ja kuntoutumisesta. Kun uuteen elämään sopeudutaan, saadaan vertaistuen kautta jatkuvasti voimavaroja aivovamman muuttamaan arkeen.
– Vertaistuki on antanut ja opettanut keinoja siihen, miten selvitä aivovamman kanssa. Vertaistuki on näyttänyt, että vaikka aivovamma on tuonut elämääni rajoituksia, niiden kanssa voi oppia elämään omanlaistaan ja hyvää elämää.
Teksti: Pia Warvas
Kuva: Jouni Kilpeläinen