Pääfest toteutuu tänä vuonna Inarissa, nuoriso- ja luontomatkailukeskus Vasatokassa (www.vasatokka.fi). Pääfest-tapahtuma on suunnattu nuorille aivovammautuneille ihmisille, iältään 16-35 vuotta. Mukana tapahtumassa on myös Aivovammaliiton ja TATU ry:n vapaaehtoisia vertaistukihenkilöitä.
Pääfest 2022 on päihteetön, hyvän mielen tapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden virkistykseen, uusiin kokemuksiin ja vertaistuellisiin kohtaamisiin vertaisten, vertaistukihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Ilmoittautumislomakkeessa on tärkeää tuoda esille huomioitavat apuvälineet, tuen tarve ja mahdolliset lääkitykset. Yhteinen ymmärrys turvaa onnistunutta tapahtumaa ja kokemusta!
Tapahtuman omavastuuhinta on 80 euroa, joka sisältää majoitukset ja ruokailut Vasatokassa 9.-12.6.2022 sekä kuljetuksen Rovaniemen rautatieasemalta Vasatokkaan Inariin 9.6.2022 klo 11.45 (lähtö Rovaniemen rautatieasemalta) sekä paluukuljetuksen Vasatokasta Rovaniemen Rautatieasemalle 12.6.2022 klo 13.00 (lähtö Vasatokasta). Muut matkat ovat omakustanteisia.
Vuoden 2022 ensimmäinen Aivoitus on ilmestynyt. Teemana ykkösnumerossa on eläimet hyvinvoinnin tukena. Tutustumme muun muassa ratsastusterapiaan, kaverikoiriin, Muppe-kissaan, Sissi-hevoseen ja moneen muuhun karvaiseen ja karvattomaan eläinystävään. Idea tähän teemaan tuli teiltä, hyvät lukijat!
Koska tämä vuosi on Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuosi, pureudumme lehdessä myös liiton historiaan ja juhlavuoden tapahtumiin. Jutuista käy muun muassa ilmi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.
Aikakauslehtien liitto teki viime vuonna lukijatutkimuksen, jossa Aivoitus sai erinomaiset arvosanat. 81 prosenttia Aivovammaliiton jäsenistä lukee jokaisen Aivoitus-lehden numeron. Yhtä lehteä luetaan keskimäärin 45 minuuttia, ja peräti 83 % lukee jokaisen numeron useammin kuin kerran.
86 % mielestä Aivoitus vaikuttaa myönteisesti heidän mielikuvaansa Aivovammaliitosta. Aivoitus-lehden lukijoissa oli vertailuryhmää (muita tutkimuksessa olleita järjestölehtiä) enemmän heitä, joiden käsitykseen lehti vaikuttaa positiivisesti. 84 % kokee, että Aivoitus-lehti on melko tai erittäin tärkeä alan tietolähde. Aivoitus oli lukijoilleen tärkeämpi kuin vertailuryhmien lehdet heidän lukijoilleen.
Lukijaraatiin voi vastata nimettömänä, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan pieni palkkio. Kiitos, että osallistut yhteisen lehtemme tekemiseen!
Olen ollut kokemustoimijana pian 10 vuotta. Syy miksi hain silloiseen kokemuskouluttajakoulutukseen oli se, että halusin auttaa aivovamman saaneita kohtalotovereita. Kerroin omaa tarinaani ja kuntoutustani terveydenhoitoalan opiskelijoille, jotta heillä olisi parempi käsitys aivovammasta, sen oireista ja siihen annetusta hoidosta ja kuntoutuksesta.
Ensimmäiset julkiset kokemustarinat olivat toki vaikeita, mutta mitä enemmän sain tilaisuuksia kertoa kokemustani, sitä helpompaa kertomisesta tuli. Ymmärsin omaa tilannettani aina entistä paremmin. Minua pyydettiin puhumaan monenlaisiin tapahtumiin, alkaen Turun yliopiston lääkäriopinnoista aina paikallisen eläkekerhon kokoontumisiin. Kävin paljon puhumassa Winnovan lähihoitajaopiskelijoille, samoin Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitoalan opiskelijoille. Olen myös saanut vuosien varrella pitää kokemuspuheenvuoroani useammalla Avustajakeskuksen avustajakurssilla. Olen muutaman kerran ollut myös Rakennusliiton koulutuksessa mukana puhumassa sen vuoksi, että onnettomuuteni tapahtui rakennustyössä. Vuonna 2016 minut valittiin Tyksin kokemusasiantuntijakoulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä 2016 ja me valmistuimme keväällä 2017.
Onnettomuuteni tapahtui 9.8.2008. Olin tekemässä kesämökillemme Savonlinnassa kattoerkkerirakennusta. Rakennus alkoi olla valmis ja olin asentamassa erkkerin harjapeltejä. Jostain syystä lähdin vierimään kattoa pitkin alas ja putosin pihamaalle. Putoamiseni kuultiin sisälle ja minut löydettiin maasta tajuttomana. Ambulanssi oli hälytetty paikalle ja minut oli vietävä Savonlinnan keskussairaalan pihasta helikopterilla teho-osastolle Kuopin yliopistolliseen sairaalaan. Muutaman päivän päästä minut kuljetettiin Turkuun Tyksin teho-osastolle. Kolmen viikon kuluttua minun todettiin selvinneen hengissä tapaturmasta ja siirrettiin vuodeosastolle. Minulla diagnosoitiin erittäin vaikea aivovamma. Ranteen ja kylkiluiden murtumat olivat ainoat fyysiset vammat. Aivovamma aiheutti itselleni tuntuvina oireina kaksoisnäön ja vasemman puolen halvauksen. Aivovamman muita jälkitilan oireita oiretiedostuksen puuttumisen vuoksi en pystynyt lainkaan huomaamaan. Ne oireet tulivat tajuntaani vasta vuosia tapaturman jälkeen.
Olen koulutukseltani tietotekniikan ammattilainen ja työelämäni loppuvaiheessa olin myyntipäällikkönä tietotekniikkatalossa. Työelämässä pidin esityksiä työpaikalla ja hoidin myyntitilaisuuksia asiakkaillemme, joten esiintyminen oli minulle tuttua. Aivovamman tyypillinen jälkitilanoire on ajatusten harhautuminen. Sen vuoksi olen aina tehnyt esitykseni rakenteesta diaesityksen, josta minun on helppo seurata mitä olen puhumassa, vaikka yleisö tekeekin kysymyksiä puheeni aikana. Minulla on valmiina muutamia perusesityksiä, joista teen kuhunkin tilanteeseen sopivan. Lääkäriopiskelijoita varten esitys on enemmän lääketieteellinen ja esim. avustajakeskuksen avustajaopiskelijoille kerron lisäksi ns. ”Asiaa aivovammasta”, jotta he saavat tiedon siitä, mikä on tärkeää huomioida aivovammaista avustettaessa. Olen myös ollut puhumassa peruskoulun ala-asteella. Silloin opettaja kertoi esitykseni jälkeen, että oppilaat eivät ole aikaisemmin olleet 45 min keskittyneenä pidettyyn esitykseen. Luvan saatuaan kysymyksiä tuli runsaasti. Kerran ammattikorkeakoululla pitämäni puheenvuoron jälkeen yksi oppilaista tuli kysymään, että miten pystyn puhumaan noin rankkaa juttua. En oikein osannut muuta sanoa kuin, että siihen tottuu, olen elänyt tämän kanssa jo vuosia.
Olen tyytyväinen ja innoissani tästä kokemustoiminnasta. Olen saanut paljon hyvää palautetta kuulijoilta ja olen pystynyt käsittelemään vammautumistani kokemustoiminnan kautta. Suosittelen vammautuneita mukaan kokemustoimintaan, jos se vain on vammasta huolimatta mahdollista. Alussa mainitsin, että toimin myös Tyksin kokemusasiantuntijana. Käyn vertaistuellisia keskusteluita potilaiden kanssa ja olen sairaalan koulutuksissa kertomassa henkilökunnalle selviytymisestäni ja aivovammaisen Riston haasteista.
Haluaisitko osallistua projektiin, jossa kokeillaan ja oivalletaan yhdessä arkea aktivoivia ja osallistavia keinoja. Projektin ideana on lähteä kokeilemaan uutta tutkimusmallia ”Osallistuva tutkimuskumppanuus”. Mallissa tutkimusta tai kehittämistä tekevät kokemusasiantuntijat yhdessä, tasavertaisina toimijoina ammattilaisasiantuntijoiden kanssa.
Projektiin haetaan yhteensä noin 15 henkilöä. Kokemusasiantuntijoiksi projektiin haetaan aivovamman tai AVH:n saaneita henkilöitä. Ammattilaisasiantuntijoiksi haetaan ensisijaisesti kokemusasiantuntijakohderyhmien kanssa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia.
Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin mukaisesti rahoitusta ja tarkempia suunnitelmia lähdetään koostamaan vasta, kun projektiryhmä on saatu kokoon. Projektin yhteystyötahojen kartoitus on vielä kesken, mutta tällä hetkellä projektissa ovat mukana Aivovammaliitto ja Intonaattorit Oy.
Osallistava arki -projektin ajatuksena on, että kokemusasiantuntijat ja ammattilaisasiantuntijat oivaltavat enemmän uusia tai sujuvammin arkeen soveltuvia keinoja, kun toimitaan alusta loppuun yhdessä, tasaveroisesti osapuolien eri näkökulmia huomioiden.
Sinulta odotetaan sitoutumista projektissa mukana oloon sekä avointa mieltä keskustella, kuunnella ja kokeilla uutta ja erilaista. Projektityöryhmä määrittelee yhdessä projektin pituuden, tapaamiskerrat ja -tavat sekä projektissa käytettävät keinot ja välineet.
Kysy lisää tai ilmoita kiinnostuksesi sähköpostilla info@intonaattorit.fija varaa paikkasi tulevaisuuden tekijöiden projektityöryhmästä viimeistään 1.4.2022.
Sosiaaliturvaopas on päivitetty verkkoon osoitteeseen sosiaaliturvaopas.fi (linkki avautuu ulkopuoliselle sivustolle sosiaaliturvaopas.fi). Oppaan sivuille on koottu laajasti tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sekä ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta ja palveluista. Oppaan tavoitteena on tarjota yhdestä paikasta selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvan kiemuroista.
Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytettävissä. Opas on hyvä työväline järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten.
Tavoitteena on sosiaaliturvan tunnetuksi tekeminen ja käytön helpottaminen. Lähteinä on käytetty julkisia asiakirjoja sekä asiantuntijatietoa. Opastyöryhmä kiittää lämpimästi kaikkia oppaan työstämisessä avustaneita!
Vuoden 2022 päivityksessä uutuutena on tiivis ruotsinkielinen osio (linkki avautuu ulkopuoliselle sivustolle sosiaaliturvaopas.fi), josta löytyy ruotsiksi perustietoa sekä linkkejä viranomaisten olennaisille sivustoille. Seuraavan vuoden, 2023 päivityksessä on odotettavissa lisää muutoksia, koska pyrimme kehittämään opasta jatkuvasti sitä mukaa, kun sosiaaliturvajärjestelmä kehittyy.
Julkaisun on kirjoittanut 19 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäpotilaat.
Aivovammaliiton perustamisasiakirja allekirjoitettiin 18.8.1992, joten tänä vuonna vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuotta.
Aivovammaliitto ry:n perustamisen motiiveina oli lisätä aivovammatietoutta, tarjota vertaistukea sekä järjestää aivovamma-aiheisia kursseja. Samat toimintamuodot ovat edelleen työmme keskiössä, ja toimintamuotoja on tullut lisää, kuten yhdistystoiminnan tukeminen, kokemustoimijatoiminta ja läheisten huomioon ottaminen.
Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden päätavoitteena on aivovammatietouden lisääminen. Juhlavuosi starttaa 5.3.2022 klo 11 – 12.30 järjestettävällä webinaarilla, jossa Helena Huhmar luennoi niskan retkahdusvammoista. Webinaariin voi osallistua suorassa lähetyksessä ja se tallennetaan tekstitettynä Youtube-kanavallemme.
Huhtikuulle on suunnitteilla Terveys- ja hyvinvointimessut Keski-Suomen aivovammayhdistyksen kanssa, toukokuussa luentotilaisuus Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen järjestämänä, kesäkuussa palvelujärjestelmistä ja kuntoutuksesta pidettävä luento Itä-Suomen aivovammayhdistyksen kanssa, Suomi-Areena-tapahtuma heinäkuussa Satakunnan aivovammayhdistyksen kanssa ja muistiaiheinen luento lokakuussa Oulun seudun aivovammayhdistyksen järjestämänä. Aivovammaliitto järjestää pääjuhlan 17.11.2022. Juhlaluennon pitää neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuo. Tässä on vain muutamia poimintoja juhlavuoden tilaisuuksista, ja ajantasainen tapahtumalistaus päivitetään nettisivuillemme aivovammaliitto.fi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii juhlavuotemme suojelijana.
Maaliskuussa alkavalle Verkkokurssi 1:lle voit hakea 31.1.2022 asti – laita hakemuksesi jo tänään! Muille kursseille haku jatkuu pidempään.
Vuonna 2022 Aivovammaliitto järjestää erilaisia kursseja ympäri Suomea. Kurssilta saa ammattilaisten ja vertaisten tukea uuteen muuttuneeseen elämänvaiheeseen vammautumisen jälkeen. Kurssit ovat ammattilaisten ohjaamaa ryhmämuotoista ja tavoitteellista toimintaa, jossa vertaistuki on tärkeässä asemassa. Kursseilla on erilaisia teemoja ja ne on suunniteltu erilaisissa tilanteissa oleville vammautuneille henkilöille ja heidän läheisilleen.
Aivovammaliiton kurssit ovat valtakunnallisia, eli niille voit hakea asuit sitten missä päin Suomea tahansa. Kurssit on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aivovammautuneille henkilöille. Osalle kursseista voi osallistua myös läheinen. Kursseilla keskustellaan teeman mukaisista asioista, kuullaan ammattilaisten puheenvuoroja, saadaan ja annetaan vertaistukea sekä tehdään asioita yhdessä.
Nähdään kursseilla!
Lisätietoja antaa: Kuntoutussuunnittelija Otto Laitinen otto.laitinen(at)aivovammaliitto.fi puh. 050 373 9076
Aivovammaliitto perustettiin neljän paikallisyhdistyksen toimesta vuonna 1992. Tärkeimpinä asioina liiton perustamiselle tuolloin olivat aivovammatietouden lisääminen niin yhteiskunnassa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden keskuudessa, vertaistuen tarjoaminen ja sopeutumisvalmennuskurssit. Vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä, ovat nämä samat asiat edelleen toimintamme keskiössä.
Tuosta perustamisvuodesta yhdistyksien määrä on kasvanut eli aivovammayhdistyksiä on jo 11 paikkakunnalla. Toimintaa näiden yhdistysten toimintaryhmien kautta on 30 paikkakunnalla, kiitos vapaaehtoistemme. Aivovammayhdistyksissä toimijat ovat vapaaehtoisia, joko itse aivovammautuneita tai heidän läheisiään. Työ, jota he tekevät yhdistyksissä on merkityksellistä ja tärkeää monelle vammautuneelle ja heidän läheiselleen.
Pienen historiakatsauksen jälkeen muutama sana nykypäivästä eli Aivovammaliitto tuottaa aivovammatietoutta, vertais- ja kokemustoimintaa, kursseja, sopeutumisvalmennusta ja tukee yhdistyksiä toiminnassaan. Työntekijöitä Helsingissä on kymmenen ja lisäksi meillä on vuosittain useampi aivovammautunut henkilö työkokeilussa. Aivovammautuneet henkilöt ja heidän läheisensä ovat mukana kehittämässä kaikkea toimintaamme. Aivovammoista tarvitaan edelleen lisää tutkimusta, niiden diagnosointiin tulee saada ryhtiliike ja kuntoutukseen täytyy päästä oikea-aikaisesti. Aivovamma ei ole haukkumasana eikä se ole älyvamma.
Yhteiskunnallisesti aivovammat ovat terveydenhuollon laiminlyödyin alue, kun huomioidaan aivovammojen yleisyys ja kansantaloudellinen merkitys. Aivovamman alkuvaiheen diagnosointia ei tehdä edelleenkään eikä myöskään kirjauksia, jotka vaikeuttavat tulevaisuudessa syy-yhteyden todentamista. Aivovammautuneen oireita ei uskota, koska ne eivät näy päälle päin, oikea-aikaista ja -laatuista hoitoa eikä kuntoutusta ole saatavissa ja vakuutuskiistat pilaavat liian monen aivovammautuneen elämän.
Millainen on Aivovammaliiton tulevaisuus? Kuinka turvaamme yhdistyksissä vapaaehtoistoisten riittävyyden ja jaksamisen? Kuinka rahoitamme toimintamme? Kunpa tietäisin sen, mutta tässä pohdintaa, mitä se voisi olla.
Useat järjestöt ovat tuoneet esille kaksi haastetta eli rahoituksen epävarmuus ja jäsenmäärän väheneminen. Jäsenmäärän väheneminen aiheuttaa sen, että yhdistyksissä aktiivitoimijoiden määrä vähenee ja aktiiviset toimijat väsyvät työtaakan alle. Meidän tulee miettiä erilaisia tapoja olla vapaaehtoisena ja kuinka yhdistysten hallinnollisia tehtäviä voitaisi vähentää.
Toiminnan varmistamiseksi tulevaisuudessa tarvitsemme pitkäkestoisia päätöksiä järjestöjen toiminnan rahoittamiseen. Jos joudumme olemaan joka vuosi löysässä hirressä, toiminnan suunnittelusta tulee lyhytkestoista ja kohderyhmän tarpeet eivät täyty. Toivon, että saamme järjestöjen avustustoimintaan selkeyttä tämän vuoden aikana.
Aivovammaliiton ja yhdistysten toimintaan ovat kaikki tervetulleita, jokaiselle löytyy jotain.
Voit tulla mukaan vapaaehtoistoimintaamme, osallistua kursseille tai sopeutumisvalmennukseen, tulla mukaan kehittämään toimintaamme, saada tietoa aivovammoista, lahjoittaa aivovammatyöhön, tehdä aivovammatutkimusta yhteistyössä kanssamme, kertoa tarinasi meille, kysyä meiltä mieltäsi askarruttavia asioita tai ihan vaan soitella kuulumisia.
Juhlavuonna tulemme järjestämään useammalla paikkakunnalla aivovammatietouden lisäämiseen tähtääviä tapahtumia yhdessä aivovammayhdistysten kanssa. Tulossa on todella hieno vuosi, kesällä nähdään toreilla ja marraskuussa pääjuhlassamme.
Työmatkatapaturmia sattuu eniten marras-maaliskuun välillä, kun talvi on parhaimmillaan ja kelit liukkaita. Työmatkoilla sattuneista kaatumisista aiheutuneet lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutuskorvaukset ovat vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa*, eivätkä kustannukset lopu tähän. Liukas keli on myös haaste terveydenhuollolle erityisesti nyt, kun korona kuormittaa terveydenhuoltoa äärimmilleen. Liukastumisista aiheutuvia tapaturmia on helppo estää omalla toiminnalla ja valinnoilla. Tänään käynnistyvä Pysy pystyssä −kampanja tuo vinkit liukastumisen välttämiseen.
Liukastumisen hinta on liian suuri
Työmatkoilla tapahtuneista, jalan ja polkupyörällä sattuneista kaatumisista aiheutuneet lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutuskorvaukset ovat vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa.
”Vakuutuskorvausten määrä ei huomioi työantajalle, vahingoittuneelle ja yhteiskunnalle koituvia välillisiä vaikutuksia. Ilmiön koko hintalappu on huomattavasti suurempi. Merkittävä osa työmatkatapaturmista jalan tai pyörällä johtaa pitkiin työkyvyttömyysjaksoihin”, vahvistaa Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho.
Talvisin tapahtuvat kaatumiset ovat useimmiten liukastumisia. Niitä sattuu erityisesti silloin, kun vuorokauden keskilämpötilat ovat nollan ympärillä, jolloin sulamista ja jäätymistä tapahtuu eniten.
Voit itse vaikuttaa – huolehdi kunnostasi
Osa väestöstä on vähentänyt liikkumistaan koronan aikana. Vähäinen liikunta vaikeuttaa tasapainon ylläpitämistä äkillisissä ja nopeutta vaativissa tilanteissa. Mitä vanhempi työmatkaliikkuja, sitä enemmän liikunnan puute on vaikuttanut lihasten ja luuston kuntoon sekä reaktiokykyyn. Liukkailla pystyssä pysyminen edellyttää nopeaa asennon korjaamista.
Liukastumisen seuraukset voivat olla kohtalokkaat. Erityisesti ala- ja yläraajojen vammat ovat yleisiä. Jos murtumia tulee helposti, kannattaa selvittää myös osteoporoosin mahdollisuus.
UKK-instituutti suosittelee terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon reipasta liikkumista yhteensä 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikkumista 1h 15 min viikossa sekä lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta parantavaa liikkumista ainakin kaksi kertaa viikossa. Suositellun liikuntamäärän voi kerryttää vaikka pieninä muutaman minuutin mittaisina liikuntajaksoina viikon mittaan. Mikä tärkeintä, väsyneenä ja alivireiseinä tarkkaavaisuus heikkenee ja siten myös liukastumisalttius kasvaa.
Työpaikat mukaan pystyssä pysymiseen
Vaaratilanteiden ennakointi on tehokas tapa ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Myös työpaikoilla asia on syytä huomioida osana työturvallisuutta.
”Työmatkalla erityistä tarkkaavaisuutta tarvitaan sekä kodin että työpaikan parkkialueilla liikkuessa. Työpaikan piha-alueen kulkuväylien liukkaudesta kannattaa antaa palautetta varhain, jotta kunnossapitoon ei reagoitaisi vasta tapaturman satuttua”, painottaa Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti Mari-Anne Wallius.
Liikkumiseen on myös ensisijaisen tärkeää valita oikeanlaiset kengät tai liukuesteet, jotta liukastumisilta ja tapaturmilta voidaan välttyä. Budjetin salliessa työnantaja voi sponsoroida henkilöstölle liukuesteet tai vaikka säkillisen hiekoitushiekkaa.
”Talviajan kenkiin tulisi paneutua samalla innolla kuin auton talvirenkaiden valintaan. Pitäväpohjaiset kengät, irrotettavat liukuesteet, nasta- tai kitkakengät: jokaisen tarpeisiin löytyy varmasti sopiva”, kannustaa Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
