Kurssi on tarkoitettu aivovamman saaneille henkilöille, joiden vammautumisesta on vähintään kolme vuotta ja jotka haluavat saada uusia keinoja vamman kanssa elämiseen. Kurssilla annetaan asiantuntijatietoa väsyvyysoireista ja etsitään yhdessä keinoja vahvistaa toimintakykyä ja hyvinvointia. Tavoitteena on oppia tunnistamaan oma väsyvyys, löytää keinoja tulla paremmin toimeen oireiden kanssa ja vahvistaa omia voimavaroja. Kurssille voi osallistua yhdessä läheisen kanssa.
Kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joissa toisella on aivovamma ja vammautumisesta on kulunut ainakin kaksi vuotta. Kurssilla annetaan asiantuntijatietoa aivovamman jälkitilaoireista, käsitellään muuttuneeseen parisuhdetilanteeseen liittyviä asioita ja pyritään vahvistamaan osallistujien voimavaroja. Kurssilla vaihdetaan kokemuksia arjessa toimimisesta ja pohditaan yhdessä vammautumisen merkitystä parisuhteen kannalta. Ohjelma sisältää ohjattuja ryhmäkeskusteluja, asiantuntijoiden alustuksia ja yhteistä toimintaa. Kurssilla ei ole mahdollisuutta pari- tai kriisiterapiaan.
Kurssi on suunnattu aivovamman saaneille henkilöille, jotka ovat palaamassa tai juuri palanneet työelämään vammautumisen jälkeen. Kurssin tarkoitus on vahvistaa osallistujien voimavaroja ja tarjota keinoja selviytyä työelämässä muuttuneessa elämäntilanteessa. Kurssilla annetaan asiantuntijatietoa ja työskennellään ryhmissä.
Kurssi on suunnattu aivovamman saaneille henkilöille, joilla väsyvyys on merkittävä oire ja joiden vammautumisesta on kulunut vähintään kolme vuotta. Kurssilla saadaan asiantuntijatietoa, käydään ryhmäkeskusteluja ja tehdään erilaisia toiminallisia harjoituksia. Tavoitteena on oppia tunnistamaan oma väsyvyys ja löytää keinoja sen kanssa elämiseen sekä vahvistaa omia voimavaroja. Kurssille voi hakea myös yhdessä läheinen kanssa.
Kurssi on suunnattu pariskunnille, joista toinen on aivovammautunut ja vammautumisesta on kulunut vähintään kolme vuotta. Kurssilla keskitytään erityisesti parisuhdeteemaan. Kurssin tavoitteena on käsitellä vammautumisen vaikutuksia parisuhteeseen, saada uusia näkökulmia muilta samassa tilanteessa olevilta ja vahvistaa voimavaroja muuttuneessa elämäntilanteessa. Kurssi sisältää ryhmä- ja parikeskusteluja sekä toiminnallisia osuuksia.
Kurssi on suunnattu aivovamman lähivuosina saaneille, joilla vammautumisesta on kulunut vähintään vuosi. Kurssilla annetaan asiantuntijatietoa aivovammoista ja käsitellään vammautumisen merkitystä omassa elämässä. Kurssilla keskitytään vamman aiheuttamien muutosten tiedostamiseen, sosiaalisten suhteiden aktivoimiseen ja omien voimavarojen hyödyntämiseen kuntoutumisen tukena. Kurssi antaa mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia aivovamman jälkitilaoireista samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Kurssille voi hakea myös yhdessä läheinen kanssa.
Kurssi on suunnattu aivovamman saaneille henkilöille, joilla väsyvyys on merkittävä oire ja joiden vammautumisesta on kulunut vähintään kolme vuotta. Kurssilla saadaan asiantuntijatietoa, käydään ryhmäkeskusteluja ja tehdään erilaisia toiminallisia harjoituksia. Tavoitteena on oppia tunnistamaan oma väsyvyys ja löytää keinoja sen kanssa elämiseen sekä vahvistaa omia voimavaroja. Kurssille voi hakea myös yhdessä läheisen kanssa.
Kurssi on suunnattu aivovamman saaneille henkilöille, joiden vammautumisesta on ainakin kaksi vuotta ja jotka haluavat edistää hyvinvointiaan liikunnan kautta. Kurssilla saadaan asiantuntijatietoa, käydään ryhmäkeskusteluja sekä kokeillaan yhdessä erilaisia lajeja. Tavoitteena on löytää liikunnan ja tekemisen ilo hyvinvoinnin tukena.
Aivovammaviikkoa vietetään jälleen marraskuussa viikolla 46. Tänä vuonna Aivovammaviikko on 10.–16.11.2025. Luvassa on runsaasti ohjelmaa eri puolilla Suomea!
Aivovammaviikon tarkoituksena on tehdä näkyväksi näkymätöntä aivovammaa, muistuttaa ihmisiä siitä, ettei aivovamma ole älyvamma, sekä esitellä aivovammajärjestön toimintaa ja tukea eri puolilla Suomea.
Tervetuloa mukaan lisäämään tietoisuutta ja kohtaamaan!
Aivovammaviikon tapahtumia
Aivovammaliitto:
Ti 11.11.2025 klo 12–15.30 webinaari ”Mielen hyvinvointi”. Webinaari tarjoaa tietoa kuten aivovamman tai AVH:n aiheuttamista tunne-elämän muutoksista ja mielenterveydestä. Lisäksi webinaarista saa käytännön vinkkejä aivovaurion tai -vamman saaneen ihmisen tukemiseen sosiaalisissa tilanteissa. Mukana yleisluento aivovammoista sekä kokemuspuheenvuoroja. Luennoitsijat psykologi Niina Takagi, toiminnanjohtaja Anna-Mari Laitila sekä professori, ylilääkäri Ville Leinonen.
Ke 12.11.2025 klo 15 webinaari ”Aivovamman vaikutukset ikääntymiseen”. Luennoitsija neurotraumatologian professori Olli Tenovuo. Voit laittaa etukäteiskysymyksiä ilmoittautumislinkin kautta. Webinaarista tulee nauhoite YouTubeen.
Ti 18.11.2025 klo 15 webinaari ”Mitä uutta aivovammakentältä?”. Luennoitsija neurokirurgian erikoislääkäri Teemu Luoto. Voit lähettää luennoitsijalle etukäteiskysymyksiä ilmoittautumislomakkeen kautta.
Ma 10.11.2025 Aivovammaviikon asiantuntijaluento ”Aivovamma ja toiminnanohjauksen haasteet” Lahdessa Kumppanuustalo Fellmannian auditoriossa klo 17 alkaen. Luennoitsijana Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neurologian professori ja neurologian osaston ylilääkäri Kaisa Hartikainen. Vapaa pääsy.
Useat tutkimukset osoittavat, että musiikin kuuntelu on hyödyllistä aivoille. Musiikki lisää mielihyvää ja vähentää stressiä. Soittaminen ja laulaminen parantavat kognitiivista toimintakykyä. Viikolla 11 vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa. Tänä vuonna Aivovammaliitto haluaa Aivoviikolla muistuttaa musiikin voimasta. Aivoviikon webinaarissa kuullaan tiistaina 12.3.2024 musiikin ja aivojen hyvinvoinnin yhteydestä. Kaikki ovat tervetulleita kuulemaan maksutonta luentoa, jonka pitää dosentti, ylilääkäri Irma Järvelä.
Eija Granbackan kesäinen kuva: Jouni Kilpeläinen
Lahtelainen Eija Granbacka opiskeli musiikkipedagogiksi suuntautuen varhaisiän musiikkikasvatukseen marraskuussa 2014, jolloin hän vammautui pyöräilyonnettomuudessa. Tutkinnosta jäi uupumaan vain hieman.
– Musiikkipedagogin opinnot aloitin vuonna 2012, ja tutkinnosta jäi puuttumaan ainoastaan kahdeksan opintopisteen verran. Tuo kokonaisuus olisi ollut opinnäytetyö, eli pienestä jäi kiinni.
Musiikki on ollut olennainen osa Eijan elämää lapsuudesta saakka.
– Aloin viiden vuoden ikäisenä soittaa sähköurkuja, ja kuorossa aloin laulaa 8-vuotiaana, kertoo Eija.
Kuorolaulu vei Eijan mennessään. Jossakin vaiheessa kuorolaulajasta tuli ensiksi varajohtaja, sen jälkeen lapsikuoron johtaja ja lopulta koko Aurinkoiset-nimisen kuoron johtaja.
– Samalla opiskelin sekä laulua että eri instrumentteja. En kuorolaulun aloittaessani aavistanutkaan, että päätyisin aikanaan opiskelemaan alan ammattilaiseksi, vaikka se suuri, salainen unelmani aina olikin.
Hän ehti kymmenen vuoden ajan opettaa musiikkia vauvasta vaariin.
– Vaikka aivovamma vei minulta aiotun ammatin, totesi opettajani osuvasti, että osaamistanihan ei kukaan minulta pois vie. Tavoitteenani on, että jonain päivänä pystyisin tekemään tunti- tai osa-aikatyötä musiikin parissa. Joitakin suunnitelmia onkin jo tiedossa. Tämä kantaa minua eteenpäin! Toivon, että haaveet myös toteutuisivat pian.
Eija Granbackan esiintymiskuva: Jani Saarinen
Eijan pääinstrumentti on laulu, mutta hän myös soittaa soittimia laidasta laitaan. Hän hallitsee niin koskettimet, kitaran, ukulelen, erilaiset kanteleet kuin viulunkin. Lisäksi hän tekee musiikkia. Kappaleisiin hän ammentaa omasta elämästään. Eija on sopraano, mutta vammautumisen jälkeen ääni madaltui hieman.
– En vammauduttuani toviin pystynyt ollenkaan laulamaan, sillä se tuotti voimakasta painetta ja kipua päähäni. Pelkäsin jo, että lauluni on laulettu. Onneksi näin ei ollut.
Eija on viime heinäkuusta lähtien ollut kuntouttavassa työtoiminnassa ikäihmisten asumisyksikössä.
– Olen siellä päässyt toteuttamaan unelmaani, musiikkia. Olen pitänyt erilaisia musiikkihetkiä viikoittain. Olemme muun muassa laulaneet, soittaneet, tanssineet ja maalanneet musiikin herättämiä ajatuksia. Musiikkihetkiä pitäessäni olen saanut huomata, kuinka suuri vaikutus musiikilla voikaan olla, kuinka paljon onnea ja iloa se tuo elämäämme ja kuinka suuria tunteita sen avulla voi käsitellä.
Viime vuoden tammikuussa Eija aloitti harrastuksen, joka on ollut hänen pitkäaikainen unelmansa.
– Liityin Lahden Filianna-kuoroon. Siellä on ollut hyvä olla ja olen nauttinut laulamisen riemusta joka solullani.
Eija kuvailee, että esiintymään pääseminen pitkästä aikaa tuntui hyvältä.
– Nautin, kun pääsee laulamaan muille ja jakamaan musiikin iloa. Kuorolaulun lisäksi laulan ja soitan omaksi ilokseni ja toivon, että pääsisin esiintymään enemmänkin. Ystäväni ovat rohkaisseet minua osallistumaan laulukilpailuihin – mutta saa nähdä, uskallanko!
Vammautumisen jälkeen kesti pitkään, ennen kuin Eija pystyi jälleen nauttimaan musiikista ja kuuntelemaan sitä.
– Ennen kaikkea paras lääke minulle oli se, kun jälleen pystyin laulamaan ja soittamaan; tekemään sitä, mikä on minulle niin rakasta. Se toi suunnattoman paljon iloa elämääni, antoi voimaa jaksaa raskaidenkin päivien yli ja rauhoitti minua. Tehdessäni musiikkia kävin läpi vammautumistani, sen eteen tuomia haasteita, muutoksia itsessäni ja tunteita, joita se herätti. Voin sanoa, että musiikki toimi kuntouttavana elementtinä.
Aivoviikon kaikille avoin ja maksuton webinaari ”Mitä tiedämme musiikin ja musikaalisuuden biologisesta taustasta aivojen hyvinvoinnille?” -webinaari järjestetään Teamsin kautta tiistaina 12.3.2024 klo 13–14. Luennon pitää dosentti, erikoislääkäri Irma Järvelä.
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain jopa 36 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on yli 100 000 henkilöllä.
Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä.
Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5−10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2–9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18–25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.
Aivovammaliittoon kuuluvilla yhdistyksillä on toimintaa seuraavilla paikkakunnilla:
