Aivovammaliitto oli mukana Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella tänä syksynä. Vuoden 2023 päivien teemana oli haavoittuvuus, sillä haavoittuvuutta voi tarkastella monien eri ihmisryhmien ja yhteiskunnallisten toimintojen ja ilmiöiden kautta.
Haavoittuvuutta käsiteltiin laajasti konferenssin aikana. Toinen pääpuhujista oli australialainen professori Sharon Bessel, joka tutkii lapsiköyhyyttä Australiassa ja Aasiassa. Hän pitää vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa palvelut ovat avoimia kaikille, pohjana lapsiköyhyyden poistamiselle. Hyvinvointiyhteiskunnan pohjana on hyvinvoivat ihmiset. Me kaikki emme ponnista samoista lähtökohdista, ja elämäntilanteet voivat muuttua. Tämän tietävät ihmiset, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Haavoittuvuutta on monenlaista, ja usein yhteiskunnassa keskitytään näkemään kaikki haavoittuvat ryhmät yhtenä massana. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Aivovammaliiton vertaistuki- ja kokemustoiminnan suunnittelija Lotta-Kaisa Mustonen ja väitöskirjatutkija Olivia Engström osallistuivat työryhmään ”Vammaiset ihmiset – Haavoittuva ryhmä?”. Työryhmän tavoitteena oli herättää keskustelua, tuottavatko esimerkiksi yhteiskunnan rakenteet ja ennakkoluulot haavoittuvuutta vai ovatko vammaiset ihmiset aina haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.
Engström ja Mustonen esittivät työryhmässä oman näkemyksensä haavoittuvuuteen aiheenaan aivovammautuneiden henkilöiden työelämä. Mustonen ja Engström toivat esille työelämän syrjiviä käytäntöjä aivovammautuneen ihmisen kannalta. Työnantajilla ei esimerkiksi ole tarpeeksi valmiita esteettömiä käytäntöjä työpaikallaan työn mukauttamiseksi, eikä tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä aivovammojen oirekuvasta. Esityksessä käytettiin Euroopan vammaisfoorumille kirjoitettua Suomen maaraporttia vammaisten ihmisten työelämäosallisuudesta, jota Mustonen on ollut kirjottamassa, ja Engstömin väitöskirjatutkimusaineistoa. Engströmin väitöskirjan aiheena on ”Suomalaisten nuorten traumaattisista aivovaurioista selviytyneiden kokemus sosiaalisesta kuulumisesta”. Mustonen ja Engström kertovat aivovammautuneiden henkilöiden usein olevan haavoittuvassa asemassa työelämässä juuri toisten ihmisten tietämättömyyden ja työelämän syrjivien rakenteiden vuoksi.
Monelle työelämästä pois jääminen on voinut olla suuri helpotus, kun taas toisille se aiheuttaa ahdistusta ja surua. Mikäli työympäristöt ja -paikat olisivat helpommin mukautettavissa, eivät aivovammautuneet ihmiset olisi niin haavoittuvassa asemassa työelämässä. Suomalainen yhteiskunta on erittäin työkeskeinen, ja usein myös henkilön yhteiskunnallinen osallisuus ja jopa identiteetti ovat liitoksissa työhön. Engström nosti erityisesti esille osa-aikatyön merkitystä monelle aivovammautuneelle henkilölle. Lähes kaikki hänen haastattelemansa henkilöt olivat sanoneet haluavansa olla työelämässä mukana ainoastaan jo sen vuoksi, että työyhteisön ihmissuhteet ovat tärkeitä monelle. Osa-aikatyöllä on kuitenkin Suomessa edelleen stigmaa, eikä osa-aikatyön mahdollisuuksia osata nähdä. Yhteiskunnassa ja työnantajilla tulee olla valmiuksia joko myöntää erilaiset elämäntilanteet ja toimia niiden mukaisesti. Meillä ei ole yhtä ratkaisua kaikille haavoittuville ryhmille, erilaisille vammaryhmille tai edes kaikille yhden vammaryhmän sisällä.
Lotta-Kaisa Mustonen
Muokattu 14.3.2024. Poistettu maininta toisesta väitöskirjasta, jotta väitöskirjatyöt eivät mene sekaisin.