Putsix ei syntynyt tyhjästä. Se on rakentunut omasta elämästäni, pitkästä päihteettömästä ajasta, ammatillisesta työstäni ja niistä oivalluksista, joita en olisi pystynyt tekemään silloin, kun päihteet vielä hallitsivat elämääni.
Minulla oli perhe – minä ja läheiseni. Olin jo pitkään äärimmäisen väsynyt päihdemaailmaan. Elämääni leimasivat jatkuva pelko, turvattomuus ja varuillaan olo. Mukana oli väkivaltaa ja tilanteita, joissa mikään ei tuntunut pysyvältä tai turvalliselta.
Häpeä oli syvä ja monikerroksinen: häpeä päihteiden käytöstä, häpeä siitä, ettei jaksanut hoitaa arjen asioita, ja häpeä siitä, ettei ollut lapselle läsnä niin kuin olisi halunnut. Päihteet veivät enemmän kuin antoivat.
Yksi pysäyttävimmistä hetkistä tapahtui, kun lapseni – jo aikuisena – sanoi minulle: ”En välitä enää.”
Lause osui syvälle. Se teki näkyväksi sen, mitä olin yrittänyt pitkään sivuuttaa. Muutos ei alkanut siksi, että joku käski tai vaati, vaan siksi, että sattui liikaa.
Jokaisella on oma pohjansa. Toisille se näkyy ulospäin suurina menetyksinä, toisille riittää näennäisesti pienempi hetki. Näitä ei voi verrata keskenään. Se, mikä on yhdelle pieni asia, voi toiselle olla koko maailma.
Avun hakeminen vaati luottamuksen opettelua
Ulospäin asioita ei pystynyt peittämään niin hyvin kuin ehkä kuvitteli. Läheiset ja ympärillä olevat ihmiset usein huomasivat, ettei kaikki ollut kunnossa. Silti avun hakeminen tuntui pitkään mahdottomalta.
Pelkäsin seurauksia ja leimautumista. Erityisesti pelkäsin menettäväni lapseni, jos hakisin apua. En siksi, etten olisi välittänyt, vaan siksi, että välitin niin paljon – ja olin jo aivan loppu.
Päihdeaikoina elämässäni tapahtui paljon sellaista, mikä jätti jälkiä. Turvattomuus, pelko ja jatkuva varuillaan olo muovasivat arkea niin, että elämää tuli elettyä selviytymisen ehdoilla.
Jossain vaiheessa huomasin, että minusta tuli itselleni vieras. Tein asioita ja reagoin tavoilla, joita en enää tunnistanut omikseni. Silti sisimmässäni tiesin koko ajan, kuka olen ja mikä minulle on tärkeää.
Se ristiriita oli raskas: tieto siitä, että haluaisi elää toisin – ja samaan aikaan kokemus siitä, ettei siihen pysty.
Päihteiden jääminen taakse ei ollut minulle helppo päätös tai nopea käänne, vaan pitkä ja vaativa prosessi. Se oli vaikeinta, mitä olen elämässäni tehnyt.
Vähitellen ymmärsin, ettei kyse ollut vain päihteistä. Jouduin opettelemaan myös elämäntaitoja uudelleen: turvallista luottamusta, omien rajojen tunnistamista, avun pyytämistä ja tunteiden kohtaamista.
Kun luottamus on joskus rikkoutunut tai sitä ei ole saanut rakentaa turvallisesti, avun hakeminen ei ole vain käytännön asia. Se on myös tunne- ja turvallisuuskysymys.
Siksi hetki, jolloin sain puhua ihmiselle, joka kuunteli ja suhtautui rauhallisesti, oli käänteentekevä. Se ei poistanut ongelmia, mutta mahdollisti jotakin tärkeää: uskalsin vähitellen kohdata itseäni ilman, että pakenin.
Kokemuksesta syntyi halu auttaa muita
Elämässäni oli myös jaksoja, jolloin arki oli raskasta ja päihteet veivät tilaa – ja silti opiskelin ja suoritin tutkintoja. Jälkikäteen ajateltuna se kertoo siitä, että minussa oli koko ajan jokin osa, joka halusi rakentaa elämää, vaikka keinot olivat silloin väärät ja hinta oli kova.
Olen ollut päihteettömänä jo noin viisitoista vuotta. Aika on tuonut etäisyyttä, ymmärrystä ja nöyryyttä sen edessä, miten pitkä prosessi toipuminen voi olla. Se ei ole suoritus eikä se tule koskaan täysin valmiiksi, mutta ajan myötä siitä on tullut vakaampi osa elämää.
Kun elämä alkoi hiljalleen asettua, hakeuduin opiskelemaan alaa. Suoritin päihdetyön ammattitutkinnon sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suuntautuen mielenterveys- ja päihdetyöhön.
Työelämässä olen ollut sekä nuorten että aikuisten parissa monenlaisissa ympäristöissä: lastensuojelun sijaishuollossa, asumisyksiköissä, vieroitusyksiköissä ja kuntouttavissa ympäristöissä.
Nämä kokemukset ovat opettaneet minulle erityisesti yhden asian: tuki ei auta, jos se ei tunnu turvalliselta. Muutos ei etene, jos ihminen joutuu koko ajan suojautumaan.
Olen nähnyt myös sen, ettei ketään voi pakottaa toipumaan. Toisaalta halu muutokseen ei aina ole heti valmiina. Usein se kasvaa vähitellen, kun ihminen saa rauhassa pohtia omaa tilannettaan ja huomata, ettei ole yksin.
Siksi Putsix on olemassa
Vuosien aikana minulle kirkastui yksi tärkeä asia: moni ei uskalla hakea apua, vaikka tarve olisi todellinen. Häpeä, pelko ja yksityisyyden suojeleminen voivat olla niin vahvoja, että virallisiin palveluihin meneminen tuntuu mahdottomalta.
Putsix syntyi tästä ymmärryksestä. Halusin luoda anonyymin tukimuodon ihmisille, jotka haluavat pohtia omaa tilannettaan ja kaipaavat turvallista paikkaa puhua.
Putsixissa edetään rauhassa ja omaan tahtiin. Ketään ei tuomita eikä vähätellä. Kuunnellaan aidosti.
Olen rakentanut verkkosivua yli vuoden ajan. Sisällöt, tehtävät, testit, ulkoasu ja kokonaisuuden rakenne ovat syntyneet vähitellen – usein pohtimalla, mikä olisi aikanaan auttanut minua ja mikä voisi nyt auttaa jotakuta toista.
Tällä hetkellä Putsixin puhelut ovat tauolla. Päivitän sisältöjä omalla ajallani, koska uskon, että jo pelkkä teksti voi tarjota jollekin tukea, ajatuksia ja ehkä ensimmäisen askeleen muutokseen.
Putsix ei ole terveydenhuoltoa eikä viranomaispalvelu. Se on syntynyt käytännön työstä, omasta kokemuksesta ja havainnosta, että osa ihmisistä jää nykyisten palveluiden ulkopuolelle.
Haluan tehdä tätä työtä ja uskon, että tällaiselle matalan kynnyksen, anonyymille tuelle on tarvetta. Jotta toiminta voisi jatkua pitkäjänteisesti, se tarvitsee rinnalleen yhteistyökumppanin, rahoituksen tai muun kestävän ratkaisun.
Toipuminen ei ole yhden vaiheen projekti, vaan prosessi, joka jatkuu. Se saa olla keskeneräistä ja se saa kasvaa ajan kanssa. Usein tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan suunta.
Jos olet tilanteessa, jossa et halua tai et pysty hakeutumaan virallisiin palveluihin, haluan sanoa tämän selkeästi ja lämpimästi: et ole yksin.
Voit tutustua Putsixin sisältöihin omassa rauhassa ja edetä omaan tahtiisi.
Siksi Putsix on olemassa!
Tutustu sivustoon ja sen materiaaleihin tämän linkin kautta
P.S. Etsin parhaillaan mahdollisuuksia toteuttaa asiakkaille maksuttoman puhelintuen. Tavoitteena on, että Putsix olisi mahdollisimman monen saavutettavissa ja käytettävissä ilman taloudellisia esteitä.
Teksti ja kuvat: Putsix-sivuston tekijä ja ylläpitäjä
INFO
Alkoholi ja aivoterveys
Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan jo pieninä määrinä. Se heikentää tarkkaavaisuutta, hidastaa reaktiokykyä ja vaikuttaa tasapainoon sekä liikkeiden hallintaan. Siksi alkoholi lisää esimerkiksi kaatumisten ja muiden tapaturmien riskiä.
Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisin aivovammojen aiheuttaja Suomessa. Alkoholi on mukana isossa osassa tapaturmaisista aivovammoista, sillä päihtyneenä riski kaatua, joutua liikenneonnettomuuteen tai muuhun tapaturmaan kasvaa.
Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa myös aivoverenkiertohäiriöiden mahdollisuuteen. Alkoholi voi muun muassa nostaa verenpainetta ja lisätä eteisvärinän riskiä, jotka molemmat ovat aivoverenkiertohäiriöiden tunnettuja riskitekijöitä.
Aivoterveyden näkökulmasta jokainen vähennetty alkoholiannos on askel parempaan suuntaan.