Videopelien pelaaminen kehittyy saavutettavammaksi, mutta voisiko peleistä olla ainesta kuntoutukseen asti?
PlayStation lanseerasi ensimmäisen toimintarajoitteisille suunnatun ohjaimensa, nimeltään Access. Tämä innovatiivinen askel kohti saavutettavampaa pelaamista ei ainoastaan tarjoa uusia mahdollisuuksia pelaamiseen, vaan herättää myös kysymyksen: voisivatko videopelit olla osana kuntoutusta?
Ennen Access-ohjaimen lanseerausta PlayStationin pelit saivat jo saavutettavuustoimintoja, mutta uusi ohjain vie kokemuksen uudelle tasolle. Sen muokattavuus antaa pelaajalle mahdollisuuden sovittaa ohjain omiin tarpeisiinsa, mikä on erityisen tärkeää toimintarajoitteisten pelaajien kannalta. Access-ohjain eroaa perinteisistä ohjaimista koon, muodon ja muokattavuuden suhteen. Sen tavoitteena on mahdollistaa pelaaminen myös niille, jotka ovat aiemmin joutuneet jättämään pelit väliin erilaisten toimintarajoitteiden vuoksi.
Jenna Kosonen, joka sai aivovamman auto-onnettomuudessa vuonna 2016, on ollut mukana testaamassa PlayStationin saavutettavuustoimintoja nyt jo toista vuotta. Aivovamman tuomat haasteet, kuten väsymys, aistiherkkyydet ja motoriset vaikeudet, ovat vaikeuttaneet videopelien pelaamista. Jenna kertoo, että uusi Access-ohjain on tuonut helpotusta pelaamiseen.
”Erityisesti pidän siitä, että ohjaimessa eri toiminnot on jaoteltu eri käsille. Tämä tekee ohjaimen käytöstä huomattavasti selkeämpää ja helpompaa”, Jenna kertoo.
Jenna ei ole ainoa, joka näkee videopelien potentiaalin kuntoutuksessa. Monet toimintarajoitteiset pelaajat kokevat pelaamisen olevan enemmän kuin viihdettä – se voisi olla osa kuntoutusta. Videopelit vaativat muun muassa keskittymistä, tarkkuutta, muistia, reagointi- ja hahmotuskykyä, mikä tekee niistä potentiaalisen apuvälineen kuntoutukseen.
Jenna kertoo saavutettavassa pelissä olevan hyvää myös se, että ohjaimen avulla hän voi tiettyä näppäintä painamalla saada pelissä vihjeitä siitä, minne seuraavaksi pitää mennä. Tämä auttaa häntä, kun pelit eivät jää pelaamatta jumiutumisen takia.
Mikael Turtiainen, joka vammautui jäädessään raitiovaunun alle vuonna 2008, näkee videopelit potentiaalisina kuntoutustyökaluina. Hän mainitsee uuden Access-ohjaimen olevan kätevämpi, helpompi ja yksinkertaisempi, mikä innostaa häntä pelaamaan enemmän.
Mikael korostaa, että mahdollisuus hidastaa peliä on ehdottoman merkittävä pelaamisen sujuvuuden näkökulmasta, koska se mahdollistaa paremman pelaamisen, vaikka reagointiin liittyykin haasteita.
Neurologin näkökulma
Keskustelu videopeleistä osana aivovammautuneiden kuntoutusta herättää neurologi Kiti Müllerissä innostusta ja pohdintaa. Hän korostaa, että arjessa on lukuisia vaihtoehtoja, jotka voivat toimia kuntouttavina tekijöinä aivovamman saaneille. Müller näkee liikkeen ja sen suunnittelun liittyvän vahvasti sekä fyysiseen että kognitiiviseen aktivaatioon ja toteaa, että nämä elementit ilmenevät myös videopeleissä ja lautapeleissä, mikä taas on hyvinkin kuntouttavaa tekemistä.
Müller näkee pelaamisen hyödyllisenä, mutta korostaa, että kehitettäessä tällaisia pelejä kuntoutusta ajatellen tulisi ottaa huomioon monipuolisesti eri osa-alueet. Hän nostaa esiin tarpeen ammattilaisille, jotka voivat tarkastella pelejä muistin, tarkkaavuuden, kognitiivisten ongelmien, silmä-käsiyhteistyön ja aistien huomioimisen kannalta. Tällainen monialainen lähestymistapa varmistaisi, että pelit olisivat tehokkaita ja turvallisia kuntoutusvälineitä.
Uuden Access-ohjaimen osalta Müller näkee sen yleisesti ottaen positiivisena kehityksenä. Hän korostaa mahdollisuutta muokata ohjainta yksilöllisesti, mikä lisää innostusta, motivaatiota ja kiinnostusta pelaamiseen. Viime aikoina Müller on pohdiskellut paljon kuntoutusta ja painottaa ihmisen arjen merkitystä kuntoutuksessa. Hänen mielestään ihmisen kotiympäristö olisi paras paikka kuntoutua, ja eri pelaamisen muodot voivat tarjota vaihtoehtoja yksilölliseen kuntoutukseen. Hän kuitenkin varoittaa liiallisista ärsykkeistä videopeleissä, erityisesti ottaen huomioon aivovamman saaneiden potilaiden ärsykeherkkyyden. Liiallinen ärsykkeiden määrä voi johtaa väsymykseen ja estää pelaamisen. Osalla aivovammapotilaista on epilepsia, joten on varmistettava, että näyttöruudulla ei ole sellaisia valoja, välkkeitä, nopeita liikkuvia, esille ponnahtavia hahmoja tai esineitä, jotka voisivat laukaista epilepsiakohtauksen.
Uusi Access-ohjain ja sen herättämät ajatukset avaavat mielenkiintoisia näköaloja siitä, miten videopelit voivat olla enemmän kuin vain viihdettä. Ne voivat olla osa kuntoutusta, tarjoten pelaajille mahdollisuuden kehittää taitojaan ja samalla nauttia pelaamisen ilosta. PlayStationin panostus saavutettavuuteen voi avata tien kohti pelaamisen tulevaisuutta, joka on avoin kaikille.
Teksti ja kuvat: Matilda Gustafsson
Jenna Kosonen ja Mikael Turtiainen testaamassa uutta Access-ohjainta.