Nyt 29-vuotias Sami Ropa astui omien sanojensa mukaan toukokuussa vuonna 2019 ovesta ulos väärään aikaan. Tuntematon henkilö löi Samia takaraivoon niin voimakkaasti, että tämä suistui maahan ja sai kallonmurtuman sekä aivovamman. Pahoinpitelijä saatiin kiinni verekseltään, mutta kun aikanaan haaste käräjille lähti, ei mukiloijaa enää löytynytkään.
– En kanna pahoinpitelijälleni kaunaa, mutta olisi ollut kiva nähdä silmästä silmään, kuka minua löi – ja olisin halunnut kuulla, mikä häntä motivoi käymään tuntemattoman ihmisen kimppuun, Sami Ropa toteaa.
Samille hankalin aivovamman jälkitilan oire on väsyvyys. Hän joutuu suunnittelemaan päivänsä askareet tarkasti, jotta vireystila pysyy hanskassa. Jos homma luisuu yliväsymyksen puolelle, ei Sami saa kunnolla unta ja palautumisessa menee useita päiviä.
Nuorukainen aloitti juuri työkokeilun ikäihmisten asumisyksikössä. Aluksi hänen työpäivänsä kestää kolme tuntia, ja mikäli väsyvyys pysyy aisoissa, jatkuu työ aikanaan palkkatuettuna.
Samin toimenkuvaan kuuluu monenlaisten huoltomiehen tehtävien lisäksi kanojen hoito! Talossa on neljä kanaa ja kukko, joiden hyvinvoinnista Sami vastaa. Kesällä katraaseen tulee myös lampaita, joiden hoitaminen niin ikään kuuluu Samin toimenkuvaan.
Karvaterapian voima
Sami kokee, että eläimet ovatkin mitä tärkeimpiä kuntouttajia aivovamman jälkeen. Niistä on paitsi seuraa, tuovat ne myös rytmiä elämään.
– Lemmikit ovat ihan parhaita terapeutteja aivovammautuneelle ihmiselle! Ne ovat ystäviä, henkilökohtaisia avustajia ja aina valmiina lohduttamaan ja kuuntelemaan – eivätkä ne välitä, vaikka kertoisit saman asian sataan kertaan.
Samin henkilökohtainen terapeutti on sekarotuinen rescue-koira Lucifer.
– Lenkkeily koirani kanssa on kuntosalikäynti ja terapiatunti samassa paketissa.
Ihmisten seura ja sosiaalisuus saattavat väsyttää Samia, mutta eläinten seura ei koskaan.
– Eläimet eivät turhia höpöttele, eivätkä ne välitä siitä, miltä näytät tai vaikutat. Lemmikki rakastaa sinua, vaikka muistuttaisit juuri haudasta noussutta zombieta, Sami painottaa.
Lucifer ei ole Samin elämän ensimmäinen eläin.
– Kotonamme oli aina koiria, kissoja ja ties mitä jyrsijää vaikka kuinka monta, Sami nauraa.
Sami toteaa, että jo pelkästään lemmikkien rapsuttaminen on mitä parasta stressinpoistoa. Mielialaa kohentaa myös se, että eläimet ovat ehdoitta läsnä.
– Eläimet hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet – vaikkapa juuri aivovammasta huolimatta.
Teksti: Pia Kilpeläinen
Kuva: Matilda Gustafsson