Päiväaikainen toiminta

Aspa-koti Pihlajan päivätoiminnassa Helsingissä on meneillään kahvitauko. Saapuessani ihmiset moikkailevat ja esittelevät itsensä. Vierailija otetaan lämpimästi vastaan. Kahvin jälkeen päätämme lähteä kokeilemaan frisbeegolf-taitoja Janin sekä Aspan henkilökunnan edustajien kanssa. Jani on sairastanut aivoverenvuodon. Pihlajan päivätoiminnassa onkin asiakkaina erilaisen aivovaurion, kuten aivovamman saaneita, aivoverenkiertohäiriön sairastaneita tai ihmisiä, joilla on aivokasvaimen jälkitila tai muu neurologinen sairaus.

Aspa-kodin johtaja Jani Takkunen kertoo, että Pihlajan päivätoiminnan kuukausittainen runko on monipuolinen ja vaihtuu asiakkaiden omien tavoitteiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan.

– Tarjoamme joka viikolle uutta toimintaa ja myös mahdollisuuksia tutustua monipuolisesti uudenlaiseen tekemiseen. Tämä on sekä asiakkaittemme toive että palvelujen toteuttamissuunnitelmaan kirjattu tavoite. Toimintamme sisältö kiteytyy neljään osa-alueeseen, joita ovat liike, luovuus, tieto sekä arki ja terveys.

Jani Takkunen kertoo, että kaikella toiminnalla tähdätään mielekkääseen tekemiseen, uusien mielenkiinnon kohteiden löytämiseen sekä arjen sisällön ja toimintakyvyn lisääntymiseen.

–  Toiminnan sisällöissä keskitytään erityisesti aivojen monipuoliseen aktivoimiseen ja erilaisten aistikokemusten mahdollistamiseen. Esimerkiksi musiikin tai motoristen toimintojen yhdistäminen erilaisiin kuvallisen ilmaisun tai liikkeen muotoihin avaa uusia ulottuvuuksia ja elämyksiä.

Arki ja terveys -kokonaisuuteen voi kuulua esimerkiksi keittiötyöskentelyä tai kaupassa käyntiä. Luovuus, kuten kädentaidot, maalaus, piirtäminen ja askartelu, ovat suosittuja. Ajankohtaisista asioista niin maailmalla kuin neurologian kentälläkin keskustellaan, ja esimerkiksi Aivoviikko ja Aivovammaviikko näkyvät päivätoiminnan arjessa. Hyvällä säällä käydään kävelyllä, pelataan mölkkyä tai frisbeegolfia, kun taas koiranilmalla pelataan sisäpelejä, tehdään muistiharjoitteita ja aivojumppaa. Toiminnassa mahdollistetaan tasapainon, koordinaation, hahmottamisen sekä silmän ja käden yhteistyön käyttöä mukavan tekemisen lomassa. Lumisina talvipäivinä muistellaan, mitä kaikkea kivaa kesällä tehtiinkään – ja odotetaan uutta kesää. Myös retket ovat osa ohjelmaa. Esimerkiksi tänä kesänä pihlajalaiset tekivät retken Fallkullan kotieläintilalle.

Toiminnan taustalla tutkittua tietoa

– Musiikilla, ja erityisesti laulamisella, voidaan tutkimusten mukaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Musiikki parantaa tarkkaavaisuutta ja helpottaa uuden oppimista. Musiikin kuuntelu, laulaminen ja soittaminen sekä rentouttavat että lisäävät energiaa – musiikkilajin mukaan. Laulamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti jopa dementiaa sairastavan ihmisen muistiin. Meillä on esimerkiksi asiakas, joka laulaa upeasti, vaikkei hän juurikaan enää puhu.

Myös kuvataide on tutkimusten mukaan yhteydessä aivojen eri alueiden aktivoitumiseen.

– Kuvataiteella voidaan vaikuttaa positiivisesti muun muassa oppimiseen, kortisolitasoihin eli stressihormoniin, sekä ahdistuksen ja stressin vähentymiseen että itsetuntemuksen lisääntymiseen, ohjaajana Pihlajassa toimiva Laura Kortelainen luettelee.

Avainasemassa asiakaslähtöisyys

Tällä hetkellä Pihlajan asiakkaista suurin osa on miehiä ja valtaosalla on taustallaan aivovamma. Päivätoiminnassa viihdytään, sillä harva lopettaa ennen kuin 65 vuoden ikäraja tulee täyteen. Ne harvat, jotka lopettavat aiemmin, ovat pääsääntöisesti heitä, jotka muuttavat muualle tai lähtevät opiskelemaan – ja opiskelijoistakin moni tulee valmistuttuaan takaisin, ellei kykene siirtymään työelämään.

Pihlajassa aamu alkaa yhteisellä kahvituokiolla, jonka aikana jutustellaan, katsotaan uutisia tai luetaan lehtiä – kukin mieltymyksensä mukaan. Seuraavaksi alkaa kaksi ohjattua ryhmää, joista jokainen voi valita itselleen mieluisamman. Halutessaan saa jatkaa myös omia projekteja. Puolelta päivin pidetään ruoka- ja lepotauot, jonka jälkeen käynnistyy jälleen kaksi ryhmää. Päivätoiminnan tiloissa on myös unihuone, jonne voi tarvittaessa oikaista aina, jos alkaa ramaista. Unihuone toimii myös aistihuoneena, joka valmistuu marraskuussa 2024.

– Kaikessa toiminnassamme avainasemassa on asiakaslähtöisyys. Kaikki tapahtuu jokaisen henkilökohtaisen toimintakyvyn ja vireystilan ehdoilla. Keskiössä ovat asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet, voimavarat ja tuen tarpeet. Näiden pohjalta laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa palvelujen toteuttamissuunnitelma, vastaava ohjaaja Tuula Markkanen selvittää.

Jokainen voi osallistua toimintaan itselleen parhaiten sopivana aikana. Aamulla virkeimmillään oleva voi tulla ”aamuvuoroon”, kun taas illanvirkku saapuu paikalle iltapäivällä. Päivittäin paikalla käy kymmenestä kahteentoista asiakasta.

Mukana on myös maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joiden kielitaito vaihtelee. Päiväaikaisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota yksilöllisesti kielen ymmärtämiseen ja sanavaraston laajentamiseen.

– Painotamme, että meille jokainen voi tulla omana itsenään. Sekä asiakkaat että työntekijät koemme valtavana rikkautena, että meitä on mukana monenlaisista taustoista. Minulle asiakaslähtöisyys on sydämen asia. Tykkään suuresti työstäni, tämä on minun juttuni, Tuula Markkanen kiittelee.  

Pihlajassa avoimien ovien päivät

Tuula Markkanen kertoo, että päivätoiminta on vammaispalvelulain alaista toimintaa. Päivätoiminnan asiakkaaksi pääsee, kun hyvinvointialueella tehdään päätös päiväaikaisesta toiminnasta.

–  Järjestämme täällä Pihlajan päivätoiminnassa koko syksyn kestävät avoimien ovien päivät, jolloin kuka tahansa voi tulla tutustumaan toimintaamme. Sen jälkeen autamme hakuprosessin käynnistämisessä. Pyrimme lisäämään ihmisten tietoutta päiväaikaisen toiminnan olemassaolosta ja sen sisällöistä, Jani Takkunen kertoo.

–  Kaikkien päivätoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa tulla tutustumaan, niin voimme yhdessä kartoittaa kokonaiskuvaa siitä, minkälaisesta toiminnasta asiakas erityisesti hyötyisi, Tuula Markkanen kannustaa.

Pihlajan päivätoiminnan työntekijät vinkkaavatkin, että jokaisen kiinnostuneen kannattaisi kysyä omalta kuntoutusohjaajaltaan tai sosiaalitoimen yhteyshenkilöltään, onko juuri hänen alueellaan vastaavaa palvelua – ja jos on, miten sinne voisi hakeutua asiakkaaksi.

Niin, miten siinä frisbee-golfissa kävi? Kaikki osuivat hyvin koreihin, joskin toimittajan erinomaisia saavutuksia epäiltiin aloittelijan tuuriksi 😊. Saattoivat olla oikeassa…

Teksti ja kuva: Pia Kilpeläinen

@aivovammaliitto